3D-pohjaisia suunnittelu- ja tiedonhallintaratkaisuja tarjoava Cadmatic on ostanut italialaisen Computer Line Associates (CLA) -yrityksen koko osakekannan ja tuoteportfolion. Cadmaticin mukaan yrityskauppa vahvistaa sen asemia prosessi- ja energiateollisuudessa ja tuo uusia ratkaisuja myös meriteollisuuteen ja rakennusalalle.
CLA:n asiakkaina on prosessi- ja energiateollisuuden kokonaistoimittajia sekä laitosoperaattoreita. Yhtiöllä on vahva markkina-asema erityisesti italialaisten monikansallisten teollisuusyritysten parissa.
CLA:n ohjelmistoja käytetään muun muassa teollisuuden investointiprojekteissa tarvittavien putkistomateriaalien ja teknisen projektidatan hallintaan sekä suunnittelu- että rakentamisvaiheessa. Cadmaticin mukaan tuotteet täydentävät heidän omia CAD-suunnitteluohjelmistoja ja tiedonhallintaratkaisuja, ja ne integroidaan osaksi Cadmaticin tuotetarjoomaa.
Cadmaticin kasvustrategian tavoitteena on kolminkertaistaa yrityksen koko tulevien vuosien aikana.

Rakennuslehti

Cadmatic ostaa italialaisen ohjelmistoyrityksen – CLA tarjoaa uusia ratkaisuja myös rakennusalalle

Hangon kaupunki ottaa haltuunsa Lappohjassa sijaitsevat Asunto oy Lappohjan vuokratalot. Kyseiset kiinteistöt ovat olleet venäläisen oligarkin Boris Rotenbergin omistuksessa.
Lunastuksen ehtona on, että kaupunki ottaa haltuunsa taloyhtiön tänä vuonna erääntyneet ja maksamattomat käyttökulut, jotka ovat on noin 70 000 euroa. Tätä varten valtuustolta haetaan 100 000 euron määrärahaa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Hanko lunastaa oligarkki Rotenbergin kerrostalot Lappohjasta

Kesko ja Berner aloittivat tammikuussa 2022 pilotin uraauurtavasta kiertotalousyhteistyöstä, jossa Neste K –liikenneasemilla syntyviä kahvinporoja hyödynnetään Pirkka-kotipuutarhanhoitotuotteiden valmistuksessa. Nyt kahvinporoista on jalostettu ensimmäinen testierä kasvumultaa ja toimintatapa laajenee kaikkien Neste K -liikenneasemien käyttöön.
Monelle suomalaiselle pysähdys liikenneasemalla tarkoittaa virkistävää kahvitaukoa. Neste K -liikenneasemilla keitetään vuosittain miljoonia kuppeja kahvia, joka tarkoittaa, että myös kahvinporoja kertyy biojätteeseen suuria määriä. Kahvin käyttö kasvien ja kukkien lannoitteena on tuttu niksi monelle kotipuutarhurille. Neste K -liikenneasemien ja Bernerin yhteistyömallissa vanha tapa muuttuu maailmanluokan vastuullisuusteoksi, kun kymmeniä tuhansia kiloja kahvinporoja saadaan hyötykäyttöön jalostamalla ne raaka-aineeksi Pirkka-kotipuutarhanhoitotuotteisiin.
”Edistämme K-ryhmässä ennakkoluulottomasti kiertotaloutta. Hanke on ainutlaatuinen ja tietääksemme ensimmäinen maailmassa”, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.
Ensimmäinen erä multaa jo testikäytössä
Yhteistyömallia kehitettiin alkuvuonna käynnistetyn pilotin aikana kymmenellä Neste K –liikenneasemalla. Pilottiasemilta kerätystä kahvinporosta on valmistettu testierä kasvumultaa Bernerin käyttämällä Saarijärven laitoksella. Testierää kokeillaan kasvatukseen muun muassa K-ryhmän asiakkaista koostetussa kuluttajapaneelissa loppuvuoden aikana.
Myös Neste K Linnatuulen liikenneasemalta voi löytää ruukullisen uutta kasvumultaa, johon istutetun salaatin kasvua niin henkilökunta kuin asiakkaatkin seuraavat innolla. Neste K Linnatuulen kauppias Seppo Lauer on idean isä ja oli mukana hankkeen pilotissa. ”Huomasin, kuinka valtavat määrät kahvinporoja menee biojätteeseen päivittäin. Kahvinporojen kerääminen on ollut aseman arjen ohessa vaivatonta. Asiakkaamme ovat yllättyneet iloisesti, kun ovat kuulleet, että kallisarvoisesta raaka-aineesta jäävät porot hyödynnetään nyt viimeiseen asti”, Lauer kertoo.
Kahvinporojen matka kahvinkeittimestä kaupan multahyllylle
Kahvinporot kerätään suodatinpusseineen Neste K -liikenneasemilta normaalin paluulogistiikan mukana Keskon päivittäistavarakaupan keskusvarastolle Vantaan Hakkilaan. Suodatinpussit saadaan samalla hyötykäyttöön, sillä ne tekevät yhdessä ainekseen lisättävän kotimaisen kuituhampun kanssa tiiviistä aineksesta ilmavampaa ja helpottavat näin kahvinporojen kompostoitumista.
Vantaalta kahvinporot jatkavat matkaansa Bernerin GreenCare -brändin yhteistyökumppanin tuotantolaitokselle Saarijärvelle, jossa kahvijätteestä jalostetaan materiaalia hyödynnettäväksi Pirkka-kotipuutarhanhoitotuotteiden, kuten luomulannoitteen ja kasvumullan valmistuksessa. Kahvinporot kompostoidaan ja ainekseen lisätään Raision Beanit-härkäpaputuotteiden valmistuksen sivutuotteena syntyvää ravinteikasta härkäpavunkuorta. Kahvijätteen ansiosta tuotannossa voidaan vähentää kasvuturpeen käyttöä.
”Olemme ilolla mukana tarjoamassa innovatiivista kiertotalousratkaisua kotipuutarhureiden käyttöön. Pilottiyhteistyö on edennyt sujuvasti ja odotamme mielenkiinnolla kuluttajapaneelin kokemuksia. Tuotteet valmistuvat juuri sopivasti kotipuutarhureiden käyttöön tulevalle kasvukaudelle”, kertoo Bernerin GreenCaren tuoteryhmäpäällikkö Jussi Petäjä.
Uudet Pirkka-kotipuutarhanhoitotuotteet saapuvat K-kauppoihin alkukeväällä 2023.

Berner Oy

Kahvinporojen kiertotalousyhteistyö Keskon kanssa etenee – ensimmäinen erä multaa tekstikäytössä

NCC:n teettämän Työn uudet kasvot -tutkimuksen mukaan korona-aika ja hybridityö ovat muokanneet pysyvästi etenkin asiantuntijoiden asenteita ja vaatimuksia työtilojen suhteen.
Toimitilojen pitää mahdollistaa entistä paremmin yhteisöllisyys, luovuus ja jakaminen. Lisäksi toimivuuden, ergonomian, esteettisyyden ja tunnelman on oltava sellaisia, että toimistolle tulo on kotiin jäämistä houkuttelevampi vaihtoehto.
NCC:n kehityshippi Eelis Rytkösen mukaan tutkimustulokset indikoivat toimitilojen suunnittelun muuttuvan entistä räätälöidymmiksi kunkin yrityksen kulttuurille.
”Konttoreista on tehtävä entistä houkuttelevampia valon, ilmanlaadun, akustiikan, kalusteiden sekä palveluiden osalta. Kohtaamisia pitää helpottaa ja toisaalta tarjota tiloja, jotka mahdollistavat ainakin hetkittäisen keskittymisen”, Rytkönen toteaa.
Tutkimuksen tekijä oli Un/known oy ja siihen vastasi liki 600 tietotyöläistä. Kyselyt tehtiin touko-kesäkuussa 2022.

NCC selvitti: Toimistotilan on oltava kotia koukuttavampi vaihtoehto

ABB:n tarjoamat valmiit kirjastot nopeuttavat laiteintegraatiota ja minimoivat virheiden mahdollisuudet toteutusvaiheessa”, kertoo Mats Östergård ABB:stä.
ZEE600 SCADA -ohjelmiston taustalla on perinteikäs itävaltalainen datan keruu- ja visualisointiosaaja COPA-DATA. Järjestelmä on hyvin joustava ja sopii niin pieniin kuin isoihinkin järjestelmiin. Ohjelmiston yhtenä etuna on myös se, että se tarjoaa suuren määrän erilaisia tietoliikenneprotokollia ja rajapintoja muihin järjestelmiin.
ABB:n mukaan ZEE600 SCADA -ohjelmisto on valvonta- ja ohjausjärjestelmä, joka on erikoistunut sähkön jakeluun ja verkkoihin. Koskipa sovellus sähköverkkoyhtiöitä, teollisuutta, uusiutuvaa energiaa, datasenttereitä tai yleistä infraa se tukee näissä eri segmenteissä tarvittavia kirjastoja. ZEE600-tuotteen kehitystyö sähkönjakeluun alkoi prosessi- ja rakennuspuolelta, jossa kirjastot olivat jo valmiina. Nyt ABB on vienyt loppuun myös sähkönjakelun kirjaston. ZEE600 SCADA -ohjelmistossa on normaalit SCADA-ominaisuudet eli sillä voidaan valvoa, hallita ja ohjata sekä koota mittauksia, hälytyksiä ja tapahtumia ja jakaa niitä myös pilveen. Tuotteella on vahva IEC-standardien mukainen ylläpidettävä kyberturvallisuus, joka takaa sen, että järjestelmää voidaan käyttää myös erilaisilla mobiililaitteilla valvomon ulkopuolelta.
”Uudenaikaisessa sähköverkon valvonnassa tieto kulkee tietoliikenneverkossa viimeisimmän IEC61850-standardin mukaisesti. Järjestelmä voi toimia paikallisesti tai vaikka yhdyskäytävänä ylemmän tason järjestelmiin, joita voisivat olla esimerkiksi erilaiset energian hallintajärjestelmät, rakennusautomaatiojärjestelmät tai vaikka siirto- tai jakeluverkkoyhtiöiden pääjärjestelmät”, sanoo Östergård.
ZEE600 SCADA -ohjelmisto nojaa vahvasti digitaalisuuteen, koska kaikissa sen tuotteissa on yhä enemmän kommunikointiominaisuuksia. Tuotteisiin on lisätty älyä syvemmälle lähemmäksi loppukäyttöä. ABB haluaa kerätä tuotedataa ja käsitellä tätä dataa informaatioksi, jotta käyttäjä voi hyödyntää omissa tarpeissaan.
”Optimoimme kaiken käytön, eikä vain sähkön jakelutasolla, vaan menemme tuotetasolle saakka. Voimme katsoa yksittäistä katkaisijaa pienjännitejakelussa, ohjata sitä sekä hyödyntää sen dataa ennakkohuoltoa ja kunnonvalvontaa varten. Kun data on olemassa, saadaan ennuste tuotteen vaiheesta sen elinkaarella, ja samalla tietoa voidaan hyödyntää käytön ohjauksessa”, Östergård sanoo.
Järjestelmän luotettavuutta lisää se, että ZEE600 SCADA voidaan liittää kahteen eri lähiverkkoon, eli se pystyy ottamaan dataa kahdesta eri suunnasta. Jos toimitaan hyvin laajalla ja kriittisellä asema-alueella, kommunikaatio kahdennetaan, eli jos toisessa tulee verkkoalueella ongelmia, voidaan kommunikointia jatkaa redundanttisuuden avulla.
ZEE600 SCADA -ohjelmistoa ryhdyttiin esittelemään asiakasympäristössä jo ennen kuin ABB/Hitachi-erkaantuminen tapahtui.
”Kyseessä on kypsä tuote, joten olemme siirtyneet myyntivaiheeseen ja tehneet tarjouksia muun muassa metsäteollisuudelle. Keräämme kokemuksia. Perinteiset sähkönjakeluverkot eivät ole primäärikohteitamme, mutta teollisuus, rakentaminen ja infra ovat. Digitaalisuuden myötä ABB:llä on mahdollisuus toimia myös uusilla käyttökohdealueilla, kuten uusiutuvan energian segmentillä ja siellä nostamassa sähkönjakelun merkitystä uudelle tasolle”, lupaa Mats Östergård.
Teksti ja kuva Leif Lindberg

Paperi ja puu

ABB: Uuden sukupolven ZEE600 SCADA -ohjelmisto ohjaa ja valvoo sähkönjakelua

[Metropolian yritysyhteistyö tuo uusimmat teknologiat opiskelijoiden käyttöön]
Porin kaupungin palvelupisteessä Porinassa yhdistyvät ihmisten lukemattomat kysymykset ja koko organisaatiosta kerättävät vastaukset. Palvelupäällikkö Heikki Tuominen hoitaa virka- ja esimiestehtävänsä keskellä Porinan arkea.
Kesä on kiireistä aikaa Porissa ja varsinkin silloin, kun Pori Jazz ja SuomiAreena ovat käynnistymässä. Kaupungin palvelupäällikkö Heikki Tuominen ehtii kuitenkin täsmällisesti sovittuna ajankohtana Porinaan, käy nopeasti palvelutiskin henkilöiden kanssa läpi päivän tilannetta ja kertoo sen jälkeen aamustaan.
”Tulin Jazz-puistosta, jossa oli katselmus, viranomaisten tarkastus. Puisto on aukeamassa, ja luvan antajia oli lisäkseni paikalla elintarvikepuolelta, rakennusvalvonnasta, palotarkastajista ja pelastuspuolelta. Yhteistarkastuksessa jokainen viranomainen tarkistaa oman sektorinsa asiat. Osaltani tsekkaan, että pysytään vuokra-alueella ja kaikki on hoidettu sovitusti.”
Porinassa on yhteensä runsaat kymmenen työntekijää useammalta kaupungin toimialalta. Puolet tiimistä työskentelee palvelutiskien takana. Katuvalvonnasta vastaavat henkilöt liikkuvat paljon kaduilla ja maastossa. Kesällä pisteessä on tilapäisesti myös turistineuvontaa ja kaupungin viestintää hoitavia työntekijöitä.
”Itse teen omat virkatehtäväni samassa tilassa asiakaspalvelun kanssa. Näin olen koko ajan hyvin perillä siitä, mitä tapahtuu. Kaupungin palvelupisteessä pitäisi osata miljoona asiaa. Porinan työllistävimmäksi, mutta myös hyvin tärkeäksi tehtäväksi luokittelisin yleispalvelun. Kuntalaiset saattavat kysyä mitä vaan, ja meidän tehtävämme on kaivaa vastauksia.
”Lisäksi meillä on kaupunkilaisten tarvitsemia myyntituotteita, kuten pysäköintilupia, sekä rakennusvalvonnan asioita. Oman lisänsä antavat kaupungin kasvimaapalstat, 1400 venepaikkaa ja vieraslaituri sekä niiden valvonta.”
Porinan ainoana virkamiehenä Tuomiselle kuuluu päätösten tekeminen esimerkiksi tapahtumista. Kevään aikana hän kirjoitti 90 tapahtumalupaa: niihin liittyy aina valvontaa. Myös 600 lupaa vuodessa vaativat katuvalvonnan ja sijoituslupien päätökset kuuluvat hänelle. Lisänä on kaupungin lausunnot rakennuslupiin silloin, kun kaupunki on luvanhakijan naapurina kadun, puiston tai kiinteistöjen takia.
”Talvisin valmistelemme asioita ja kesäisin kiertelemme katselmuksissa. Vuodessa teemme keskimäärin 900 viranhaltijapäätöstä.”
Heikki Tuominen
- Palvelupäällikkö, Porin kaupunki, tekninen toimiala, 63-vuotias.
- Koulutus: rakennusmestari, Turku 1984.
- Työnantaja: Porin kaupunki, yhteiset palvelut -yksikkö.
- Työskennellyt yli 40 vuotta pääosin Porin kaupungin palveluksessa.
- Perhe: vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta.
- Harrastukset: veneily, mökkeily, kalastus ja yhdistystoiminta.
Ei pidä jäädä odottamaan tuloksia
Tuomisen mielestä esimiestyöhön pitäisi olla enemmänkin aikaa. Toisaalta lähiesimiestyötä helpottaa se, että saa työskennellä tutun tiimin kanssa. Porinan työntekijät ovat erikoistuneet kukin omiin tehtäviinsä. Esimerkiksi kaapelipalveluun erikoistuneesta kaksikosta vähintään toinen on päivystämässä palvelupisteessä.
”Minun hommani on katsoa, että järjestelmä toimii ja laitteet ovat kunnossa. Teen enemmän taustatyötä eri sektoreihin erikoituneille henkilöille. Joskus tarvitaan esimiestä palvelutiskille tai puhelimeen. Tarvittaessa puramme heti asiat porukalla. Haasteellisiakin tehtäviä voi ja pitää antaa, kunhan itse on tukena eikä vain jää odottamaan tuloksia”, arvioi Tuominen tehtäväänsä.
Palvelupisteessä on vilkasta varsinkin kesäisin – yli 3000 käyntiä kuukaudessa. Piste on tiistaista perjantaihin avoinna kello 8–16, mutta maanantaisin Porina avataan vasta kello 10.
”Pidän tärkeänä sitä (maanantain) tuntia, puoltatoista, jolloin saamme tarvittaessa pureutua asioihin, välillä virallisissa kokouksissa ja joskus kahvipannun vierellä. Käymme läpi, mitä erikoisempaa on ollut ja mitä tulossa. Asiakaspalvelussa tärkeää on purkaa haasteelliset tilanteet yhdessä nopeasti. Esimiehen on hyvä tunnistaa henkilöiden ominaisuuksia, perhetaustat ja -tilanteet.”
Poliittinen ohjaus kuuluu asiaan
Kuntaorganisaatiossa on omat erikoispiirteensä. Tuominen mainitsee yhtenä esimerkkinä pitkät poissaolot ja niistä aiheutuvat rekrytoinnin hankaluudet. Jokaisen yksikön pitää näyttää ylemmälle johdolle, varsinkin poliittiselle johdolle, toimintansa tarpeellisuus. Lisäksi esimiesten on pystyttävä motivoimaan alaisiaan, vaikka palkitsemiskeinot kunta-alalla ovatkin lähes olemattomat.
Kuntapuolen työssä on otettava huomioon myös poliittinen ohjaus, josta kaupunginvaltuutetut vastaavat tekemällä päätöksiä.
”Joskus poliitikoilta tulee yllättäviä vetoja, joista saa lukea lehdestä. Välillä nousee esille aivan käsittämättömiltäkin tuntuvia mielipiteitä. Poliitikot eivät tunnu aina muistavan, että he ovat itse olleet asioista päättämässä, ja toimintaa arvostellaan väärin perustein. Meidän on elettävä heidän päätöstensä mukaan, vaikka ne eivät aina menekään nappiin. On muistettava, että poliittinen ohjaus kuuluu tähän työhön.”
Tietosuoja vaatii tarkkuutta kiireessäkin
Heikki Tuominen haluaa ottaa vielä erikseen esille tietosuoja-asiat. Tietosuoja-asetus ohjaa toimintaa, ja kunnissa on toimittava tarkasti sen mukaisesti. Helposti voi antaa kysyjille kovassa kiireessä liikaakin tietoa, koska palvelupisteen järjestelmistä löytyy kootusti Porin kaupungin tieto. Asetus rajaa tiukasti, mitä saadaan antaa ja mitä papereissa saa lukea. Erityisesti henkilörekistereiden kanssa on oltava tarkkana, jotta tietoja ei pääse lipsahtamaan.
”Mitään taikasanaa ei mielestäni johtamisessa ja esimiestyöskentelyssä ole. Itse pyrin siihen, että olen läsnä, tavoitettavissa ja tiedän, mitä tapahtuu. Tärkeätä on varmistaa, että vuorovaikutus henkilöstön kanssa säilyy koko ajan”, Tuominen tiivistää.
2 pointtia
- Verkostoidu.
- Ole oikeasti läsnä.
Teksti ja kuvat Risto Pesonen

Rakennustaito.fi

Asiakaspalvelu vaatii tiivistä yhteistyötä

[Asiakaspalvelu vaatii tiivistä yhteistyötä]
Työelämälähtöinen, jatkuva oppiminen on osa Metropolian filosofiaa, ja SmartLab tarjoaa tulevaisuuden asumiseen erinomaisen kehitysalustan. Metropolian yli 30 työelämäkumppanista noin puolet on kiinteistö- ja rakennusalalta.
Metropolian Ammattikorkeakoulun uumenissa toimii ainutlaatuinen testialusta: energialaboratorioon syksyllä 2021 valmistunut SmartLab-koekaksio, jonka sisällä on hurja määrä tekniikkaa ja mittausantureita.
Metropolian innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori on SmartLabista innoissaan. Skanskan ja ABB:n kanssa yhteistyössä kehittämä alusta on avattu myös startupeille ja muille kolmansille osapuolille.
”SmartLabin kaltainen ekosysteemikumppanuus palvelee monialaista opetusta, poikkitieteellistä tutkimustoimintaa ja myös perustajayrityksiä: ne saavat paitsi dataa, myös osaavaa työvoimaa. Yritykset voivat hyödyntää meidän monialaisuuttamme ideointiin”, Tähkävuori listaa.
Työelämälähtöinen, jatkuva oppiminen on osa Metropolian filosofiaa, ja eri kampuksilla on useita avoimia yhteistyöalustoja. Rakennusalan opiskelijoista eritoten talotekniikkaan erikoistuvat saavat SmartLabista arvokasta oppia. Myös tietomallintamisen opetukseen Smart-Labia on hyödynnetty.
Metropoliasta rakennusinsinööriksi valmistunut Tähkävuori päätyi takaisin alma materiinsa innostuttuaan älyliikenteestä ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatio eli TKI-toiminnasta. Tie vei YIT:n työnjohdon ja Swecon Länsimetro-rakennuttamishankkeen kautta johtamaan yhtä Metropolian viidestä innovaatiokeskittymästä.
Yhteistyöllä vastataan alan murrokseen
Metropoliassa on noin sata TKI-rahoitteista hanketta vuosittain, joissa opiskelijat pääsevät oppimaan ja työskentelemään yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa.
”TKI-rahoituksella, kumppanuuksilla ja yritysyhteistyöllä voidaan vastata alan murrokseen. Yhdessä vauhditamme rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Olemme tiivistäneet yhteistyötä esimerkiksi Aallon mallinnuksen ja mittauksen laitoksen (MeMo) kanssa. Ja Stadin ammattiopiston kira-kampus on nousemassa aivan lähelle”, Tähkävuori iloitsee.
Metropolian tieto-ohjatun rakentamisen innovaatiokeskittymän yhtenä tavoitteena on kehittää alan koulutusta. Uusien digitaitojen ja erityisesti tietomallintamisen osaamisen vahvistaminen on yksi tunnistettu tarve. Koulutusta tarvitsevat useat alalla jo pitkään toimineet asiantuntijat, aina kuntasektorilta pk-yrityksiin.
”TKI-yhteistyöllä voidaan varmistaa se, että tulevaisuuden osaajille tarjotaan alan viimeisin tieto ja teknologia, jotta he voivat olla askeleen edellä rakentamassa kestävää yhteiskuntaa.”
Yrityksistä tuoretta tietoa opiskelijoille
Kiinteistö- ja rakennusalan osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri pitää SmartLabia hyvänä esimerkkinä Metropolian halusta toimia tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Metropolialla on yli 30 työelämäkumppania, joista noin puolet toimii kiinteistö- ja rakentamisalalla.
”Teemme työelämäkumppaneidemme kanssa yhteistyötä oppimistoiminnassa, muun muassa harjoitteluissa ja innovaatioprojekteissa, sekä autamme löytämään ratkaisuja osaajapulaan. Opiskelijoillemme yritysyhteistyö taas antaa tuoretta tietoa ja käytännön ratkaisuja, projektihaasteita sekä harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja”, Säteri summaa.
Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuva Metropolia

Metropolian yritysyhteistyö tuo uusimmat teknologiat opiskelijoiden käyttöön

Onniselle ja K-Autolle uusi logistiikkakeskus Hyvinkäälle
Kesko investoi yli 300 miljoonaa euroa rakentaakseen 82 000 neliömetrin kokoisen logistiikkakeskuksen Onnisen ja K-Auton käyttöön. Uusi logistiikkakeskus valmistuu vaiheittain vuosien 2025–2030 aikana, kertoo Kesko tiedotteessaan.
Rakennettava logistiikkakeskus sijaitsee Hyvinkäällä. Uusi logistiikkakeskus on alkuvaiheessa kooltaan yli 80 000 neliömetriä, josta valtaosa varataan Onnisen käyttöön. Se tulee korvaamaan Onnisen nykyisen Hyvinkäällä sijaitsevan logistiikkakeskuksen, ja siitä tulee noin 400–500 logistiikan ammattilaisen työpaikka. Nykyisessä logistiikkakeskuksessa työskentelee noin 400 henkilöä.
− Onninen on Keskon omistuksen aikana kasvanut merkittävästi. Arviomme mukaan teknisen tukkukaupan pitkän aikavälin näkymät ovat myönteiset: vihreä siirtymä, energiatehokkuuden lisääntyminen ja sähköistyvä yhteiskunta lisäävät teknisen tukkukaupan merkitystä tuotteiden ja ratkaisujen toimittajana, kommentoi Keskon rakentamisen ja talotekniikan toimialajohtaja ja pääjohtajan sijainen Jorma Rauhala tiedotteessa.
Uusi logistiikkakeskus on Keskon toimialoja yhdistävä investointi. Onnisen lisäksi myös Keskon autotoimiala, K-Auto, siirtää varaosiin liittyviä varastotoimintojaan uuteen logistiikkakeskukseen.
Logistiikkakeskuksen rakennustyöt toteutetaan vaiheittain. Rakennustyöt aloitetaan vuoden 2022 lopussa.

Talotekniikka-lehti

Onniselle ja K-Autolle uusi logistiikkakeskus Hyvinkäälle

Reservistä sivariin hakeneiden määrä yli 10-kertaistunut vuodessa
Koulutusta on pystytty lisäämään, mutta kovin suuri kapasiteetin laajentaminen ei ole mahdollista.
Reservistä siviilipalvelukseen täydennyspalvelusvelvolliseksi siirtoa hakeneiden määrä yli kymmenkertaistui viime vuodesta.

Loviisan Sanomat

Reservistä sivariin hakeneiden määrä yli 10-kertaistunut vuodessa

Ukrainan sota ja sen heijastevaikutukset, nousevat korot ja talouden synkentyneet näkymät jarruttavat nyt asuntokauppaa. Alueellinen eriytyminen on alkanut uudelleen voimistua ja kaupankäynnissä on eroja myös kaupunkien kesken, kerrotaan kiinteistönvälitysketju Sp-Kodeista.
Etenkin isojen sähkölämmitteisten omakotitalojen hinnoittelu ja myynti on tällä hetkellä haasteellista.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso! Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Ostovinkki välittäjältä: Sähkölämmitteisen talon ostaja voi tehdä nyt hyvät kaupat

Suomalaisen granuloidun masuunikuonan saatavuudessa on tällä hetkellä ongelmia. Se vaikuttaa jo sementin tuotantoon.
Finnsementti ei voi ottaa loppuvuonna vastaan uusia tilauksia vihreästä sementistä, koska masuunikuonaa ei ole riittävästi. Yhtiö toi vuosi sitten markkinoille vähäpäästöisen ja korkean loppulujuuden omaavan Kolmossementin. Kolmossementistä kuonamäärää ei vähennetä, mutta uusille asiakkaille ei sitä myydä loppuvuoden aikana. Jo sovitut Kolmossementtitoimitukset hoidetaan yhtiön mukaan sovitusti.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso! Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Vihreän sementin valmistus hyytyy masuunikuonan puutteeseen – ”Pyrimme hankkimaan sitä lisää Euroopasta”

Kysymys & vastaus | Kahvinporojen keruu laajenee, testierä kasvumullasta on valmistunut
Kesko ja Berner aloittivat tammikuussa uudenlaisen kiertotalouden yhteistyön. Siinä liikenneasemilla syntyviä kahvinporoja otetaan talteen ja niistä jalostetaan materiaalia, joka korvaa jatkossa noin kolmanneksella Pirkka-kotipuutarhanhoitotuotteissa käytetyn kasvuturpeen. Mukaan neljän kuukauden pilottivaiheeseen valittiin kymmenen liikenneasemaa, joiden joukossa oli Neste K Pukaron Paroni Lapinjärveltä. Sittemmin mukaan on liittynyt myös Loviisan Neste K Ankkurituuli.

Kysymys & vastaus | Kahvinporojen keruu laajenee, testierä kasvumullasta on valmistunut

Sysmäläisellä Lehtosalon luomutilalla myydään ylämaankarjan lihaa. Seurustelu tilalla käyvien asiakkaiden kanssa tuo paljon iloa tilanväelle.
Sysmäläinen Nina Lehtosalo iloitsee tilalla käyvistä vierailijoista. Myös Lehtosalon luomutilan kolme kissaa hipsuttelevat hännät ylhäällä auton luo, aasit kuikuilevat aitauksestaan ja helmikanatkin katsastavat tulijoita.
– Tärkeä syy suoramyynnin aloittamiseen oli juuri mahdollisuus tavata asiakkaita. Olen elementissäni saadessani jutella kaikenlaisten ihmisten kanssa, Lehtosalo hymyilee.
Isäntä Kim Lehtosalo ja tilan tuleva jatkaja Jimi Lehtosalo nyökyttävät vieressä. Heillekin asiakkaiden käynnit sopivat hyvin.
Lehtosalon tilalla tuotetaan ylämaankarjan lihaa. Liha myydään pakasteina, makkaroina ja säilykkeinä tilan pienestä tilamyymälästä.
– Suoramyynti kattaa kulut, laskut saadaan maksettua. Isännän pumppuhuoltoyrityksen kautta tulee leipä pöytään, mutta eläinten myötä elämä täydentyy uusilla haasteilla, oppimisella, onnistumisilla ja tyytyväisyyden tunteella.
Markkinointimerkonomin koulutuksen hankkinutta emäntää kiinnostaisi kehittää tilan toimintaa monipuolisemmin vierailijoiden varaan. Eläimet antavat siihen mahdollisuuksia. Kanojen, aasien, hevosten, kissojen, koirien ja nautojen ohella tilalla on pieni lammaslauma. Nautojen kasvatus on eriytetty luomutuotantoon, muut tuotantoeläimet tavanomaiseen.
Kysele, katsele
Ensimmäiset kymmenen nautaa tulivat tilalle 2014 ja luomuun päästiin 2017. Nyt lauman pääluku on tuplaantunut, eikä suurempaa määrää tavoitella.
– Meillä on mukava karja. Määrä on sopiva 30 hehtaarin peltoalallemme ja omalle työpanoksellemme.
Lehtosalot kyselivät lihanautoja kasvattavilta tiloilta kokemuksia ja pohtivat tuotantotapoja, kasvatukseen liittyviä tarpeita, eläimistä saatavia tuotteita ja niiden markkinointia.
Ylämaankarjaan päädyttiin mietinnän jälkeen. Rodun rauhallisuus, ympärivuotinen ulkokasvatus ja emojen pitkäikäisyys kiinnostivat. Vanha navetta ei olisi täyttänyt luomuvaatimuksia, mutta vanhoja katoksia oli riittävästi ulkona viihtyville naudoille.
Kun samaan aikaan köyliöläisellä tilalla tuli myyntiin ylämaankarjan lehmiä, Lehtosalot eivät viivytelleet.
Silti ensimmäinen tilikuitti teurastamolta oli yllätys.
– Oli selvää, että näiden eläinten myynti teurastamolle ei kannata. Lähdimme suuntautumaan suoramyyntiin. Jonkin verran kuljetamme itse nautojamme teurastamolle sadan kilometrin päähän, mutta luotamme myös asiansa osaaviin teuraskuljettajiin.
Sonnit teurastetaan 2–3-vuotiaina.
– Laumassa on useita pitkäikäisiä lehmiä, kuten 15-vuotias Monica. Vanha ja viisas Mamma poiki 16-vuotiaana, mutta kuoli itsekseen viime vuonna ja päätyi Honkajoelle. Malliemona se olisi saanut vielä jäädä hoitamaan muiden vasikoita.
Lehtosalojen vinkit suoramyyntiä harkitsevalle
● Tutustu aiheeseen monipuolisesti, kysele ja vieraile muilla tiloilla. Hyödynnä viranomaisten neuvontaa.
● Mieti tarkkaan, mikä eläinlaji ja rotu sopivat suunnitelmiisi. Varaa aikaa tuotannon aloittamiseen.
● Valitse oikeat yhteistyökumppanit.
● Varaudu mahdollisiin muutoksiin.
Tottumiseen aikaa
Suoramyyntiä varten Lehtosalot selvittivät tilamyynnin edellytykset. He etsivät luomuvaatimukset täyttävän teurastamon sekä leikkaamon ja pakkaamon, josta liha saadaan pakasteena. Tavanomaisia makkaroita ja tölkkilihaa jatkojalostetaan eri paikoissa.
– Valmiiksi pakattujen pakasteiden ja säilykkeiden myynti on vähemmän säädeltyä kuin tuorelihan myynti. Elintarvikevalvonta on neuvonut meitä hyvin, Lehtosalot kiittelevät.
Facebook ja tilan omat kotisivut ovat osoittautuneet parhaimmiksi markkinointi- ja tiedotuskanaviksi. Kysyntä on vilkkainta juhannuksen tienoilla ja asiakkaat tietävät, että uusia eriä lihaa tulee myyntiin etenkin tammi-, huhti- ja kesäkuussa.
Tuottajan ja asiakkaan tottuminen toisiinsa vei Lehtosaloilla parisen vuotta.
– Asiakkaat hankittiin hyvillä tuotteilla ja hyvällä asiakaspalvelulla. Yhä useammin tapaa maataloutta täysin tuntemattomia ihmisiä. Heille pelkkä vierailu tilalla on elämys ja tärkeä syy asioida tilakaupassa, Lehtosalot kertovat.
– Pyrimme pitämään pakkasvarastomme kattavana. Silti kaikkia tuotteita ei ole koko aikaa saatavilla. Vakiintuneille asiakkaillemme tiedotamme usein henkilökohtaisesti tuotteiden saatavuudesta.
Kaikesta huolimatta Nina ja Kim Lehtosalo ovat seuranneet huolestuneina maatalouden tilannetta. Kollegoilleen he toivovat jaksamista.
– Viime ajat ovat osoittaneet, ettei kaikki ole vain itsestä kiinni. Kustannusten nousu pakottaa tehostamaan omavaraisuutta, ja silti pienikin asia voi katkaista kamelin selän.

Maatilan Pellervo

Vierailijat paljon muutakin kuin ostavia asiakkaita

Tekemisen kiihdyttäminen positiivisella tavalla, ”draivaaminen” ja syvä yhteistoiminnan edistäminen toistuvat hänen puheissaan. Ihmisten johtamista ei saa unohtaa digitaalisten työkalujen aikakaudella.
”Työssäni on tärkeää löytää keinot, joiden avulla saadaan koko rakentaminen toimimaan paremmin. Puhutaan niin prosesseista kuin ihmisistäkin sekä myös siitä, miten tieto virtaisi paremmin ja miten sitä jaetaan läpinäkyvästi. Miten luodaan yhteistä tilannekuvaa ja käytetään erilaisia (digitaalisia) työkaluja vielä paremmin tekemistä tukemassa. Päämääränähän on auttaa työmaata toimimaan paremmin.”
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso! Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Ihmisten johtamista ei saa unohtaa digitaalisten työkalujen kaudella – Tehon takana on psykologinen turva

Suomen pisin silta rakentuu Helsingin kantakaupunkia ja Itä-Helsingin Kruunuvuorenrantaa yhdistäväksi reitiksi. Kruunuvuorensillan haastavalla työmaalla ei nuori siltainsinööri Eetu Korpela ehdi pitkästyä.
Tässä mahtuisi järjestämään tilan puolesta vaikka juhannustanssit”, työnjohtaja, AMK insinööri Eetu Korpela lohkaisee Kruunuvuorensillan työsillan leveimmällä kohdalla.
Totta hän puhuu. Tilaa puisella työsillan siltakannella kyllä riittäisi ja muutenkin olosuhteet ovat oivalliset panna jalalla koreasti. Meijut vain kiinni kaiteisiin, harmonikansoittaja istumaan penkille ja polkantanssijat sillankannelle. Ehkäpä vielä muutama piilopulloa kallisteleva istuksimaan Kruunuvuoren kalliolle.
Siinä olisi suomalaista kesäromantiikkaa parhaimmillaan.
Eetu Korpelan työpaikalla maisemat ovat huikeat ja lämpimän aurinkoisena päivänä olosuhteet mukavat.
”Nyt on tuuleton ja lämmin päivä. Olisittepa tulleet tänne loppusyksystä,” Eetu naurahtaa.
Hän on rakentamassa Suomen pisintä siltaa Helsingin Kruunuvuorenselän ylitse Korkeasaaren ja Laajasalon Kruunuvuorenrannan väliin. Sillasta tulee noin 1200 metriä pitkä ja sen 135 metrin korkeuteen nouseva pyloni, sillan kannatinpylväs, näkyy kauas.
Kolmen sillan reitti
Kruunuvuorensilta on osa Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi Helsingin kantakaupunkia yhdistävästä uudesta reitistä. Siltoja reitin varrelle rakennetaan yhteensä kolme.
Kruunuvuorensillan rakennustyöt käynnistyivät valmistelevilla töillä jo lokakuussa 2021. Aluksi oli rakennettava kaksi järeää työsiltaa sekä Kruunuvuorenrannasta että Korkeasaaresta kohti väylän keskellä sijaitsevia Emäntä- ja Nimismies -luotoja. Työsiltojen rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2021. Molemmat työsillat saatiin tehtyä ennätysvauhdilla talven aikana.
Työsillat eivät yhdisty keskellä, vaan välissä on rakentamisen aikainen veneväylä. Luotojen väliin oli rakennettava myös keinosaari, jotta vedestä nouseva korkea pyloni voidaan toteuttaa.
Kruunuvuorensiltaa rakentaa YIT Suomi Oy:n ja Kreate Oy:n perustama Työyhteenliittymä Kruunusillat. Puolet toimihenkilöistä on YIT:n ja puolet Kreaten palkkalistoilla. Eetu Korpelan työnantaja vielä jutuntekovaiheessa oli YIT Suomi.
Korpela selittää, että Kruunuvuorensillan rakentaminen on jaettu neljään osa-alueeseen. Jokaisella osa-alueella on oma työmaapäällikkönsä, työnjohtajia sekä tietysti ympäri Suomea kerätyt huipputyöntekijät. Eetu työnjohtajana ja 30–40 työntekijää rakentavat alusrakenteita.
Siltaa rakennetaan yhtä aikaa kummastakin suunnasta. Työnjohtajana Eetun on siirryttävä työpäivän aikana puolelta toiselle. Työsiltaahan ei pääse kävelemään läpi, sillä välissä on veneväylä.
Kauniina kesäpäivänä veneellä toiseen siltapäähän siirtyminen on suorastaan huviajelua, mutta talvikylmällä tai myrskysäällä hitaampi autokyyti houkuttaa ehkä enemmän.
Lintuluotoja ja keinosaarta emme pääse lintujen pesintäaikana katsomaan. ”Meillä on keinosaareen ja luotoihin 200 metrin varoetäisyys, jotta linnut saavat pesiä täälläkin rauhassa”, Eetu Korpela kertoo.
Sillan haastavat perustukset
Etäisyys hämää. Kaukana puolivälissä siltaa näkyvä ruskea kuutio, keinosaarelle kasattu pylonin tuleva perustuksen raudoitus onkin ison omakotitalon kokoinen.
Keskelle siltaa nouseva pyloni perustetaan meren pohjaan. Perustukseksi ruskea kuutio muuttuu, kun se nostetaan nosturin avulla meren pohjaan ja valetaan täyteen betonia.
Pylonista, jotakuinkin Näsinneulan torniosan korkuisesta tolpasta ripustetaan roikkumaan vinoköysien varaan 500 metriä siltaa; 250 metriä molempiin suuntiin. Vinoköysien varaan ripustettavat lohkot tuodaan paikan päälle ja nostetaan paikoilleen laivojen päällä olevilla nostureilla.
Loput 700 metriä siltaa perustetaan merestä nousevien pilarien varaan. Kummallekin rannalle rakennetaan iso työntöpeti, josta valtavat kansilohkot tunkataan valmiiden pilarien päälle makaamaan.
Kevättalven 2022 aikana on tehty Kruunuvuorensillan tukipilarien paalutustöitä mereen. Kruunuvuoren päässä ällistelemme rannan puoleista keskeneräistä maatukea, joka jo nytkin on vaikuttavan kokoinen.
Myös veteen rakennettavat tukipilarit alkoivat näkyä veden pinnan yläpuolella kevään loppupuolella.
Meren syvyys on sillan kohdalla kymmeniä metrejä.
”Betonisia perustuksia ei useimmilla tuilla voida toteuttaa pohjasta asti, vaan ensin tullaan kallioon lyödyillä teräsbetonipaaluilla seitsemän metrin syvyyteen saakka ja siitä ylöspäin betoniperustuksin”, Korpela selittää.
Perustuksia varten veteen rakennetaan teräksinen huone, kasuuni, johon betoniperustukset voidaan rakentaa kuivatyönä, kun se on ensin tyhjennetty.
”Näin syvälle rakennettava kasuuni pyrkii kellumaan tyhjänä kuin Ruotsin-laiva. Siksi meidän pitää pystyä kumoamaan noste, siis estää sitä nousemasta ylös”, Eetu kertoo.
Kasuunit onkin ankkuroitu kallioon ja tuettu työsiltaan ennen tyhjennystä. Siten ne eivät pääse liikahtamaan tyhjennyksen jälkeenkään.
Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 7/22. Lue koko artikkeli Kruunuvuorensillasta täältä .

Rakennusmaailma

Näin rakentuu Suomen pisin silta

Tieno Arkkitehdit osallistui kilpailuun kahdella Helsingin seudun opiskelijasäätiö HOAS:ille Verkkosaareen suunnittelemallaan opiskelijatalolla. Molemmat rakennukset saivat tunnustukset Kestävä suunnitelma -kategoriassa. Tuomariston arvioissa korostui erityisesti asuintilojen toimivuus ja suunniteltujen ratkaisujen laatu sekä korkeatasoisen arkkitehtuurin merkitys kaupunkikuvassa.
”Kestävästä suunnittelusta saatu kunniamaininta on meille tärkeä tunnustus. Se on samalla myös tunnustus asiakkaamme Hoasin sitoutumiselle ja arvoille. Opiskelija-asuntoja pidetään usein väliaikaisena asumismuotona ja siksi niihin ei välttämättä panosteta. Se on kuitenkin aina jonkun ihmisen koti, ja kodilta tulee voida vaatia aina laadukasta suunnittelutyötä. Meille sillä, millaisia koteja ja toisaalta millaista rakennuskantaa kaupunkiin teemme, on todella merkitystä”, arkkitehti Edgars Racins sanoo.
Racins huomauttaa, että suunnittelulle asetetut taloudelliset ehdot eivät ole tarpeeksi hyvä syy laskea suunnittelun tasoa.
”Se tarkoittaa, että suunnittelijan ammattitaidolla ja luovuudella on entistä isompi merkitys. Hyvän erikoissuunnittelutiimin ja yhteistyön sujuvuttakaan ei saa unohtaa. Mietityillä ja kunnianhimoisilla ratkaisuilla voi tehdä vaatimattomankin budjetin rajoissa laadullisesti paljon.”
Latviassa vuosittain järjestettävän kilpailun tavoitteena on tuoda esiin kestäviä rakennuksia ja rakennussuunnitelmia. Kilpailu järjestettiin yhdeksättä kertaa ja tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa myös kansainvälisiä osallistujia Latvian lisäksi Liettuasta, Virosta ja Suomesta.
Kilpailun Kestävän kehityksen rakennus -sarjan voitti arkkitehtitoimisto Arches hotellikohteellaan Amberton Green Spa Hotel Druskininkai. Parhaaksi kestävän kehityksen projektiksi valittiin rakennusyhtiö Pillarin toimistorakennus Riikassa.

Suomalaisarkkitehtien kohde palkittiin kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa

Metsiä suojeluun ostava Luonnonperintösäätiö on käynnistänyt keräyksen jokihelmisimpukoiden suojelemiseksi. Tavoitteena on suojella vanha metsä jokihelmisimpukoiden eli raakkujen asuttaman virtaveden valuma-alueella, säätiö tiedottaa.
Koskemattomasta metsästä virtaan ei päädy sameuttavia aineksia kuten talousmetsästä.
Raakkumetsä-kampanjan on ideoinut Luonnonperintösäätiön hallituksen jäsen, kirjailija Anni Kytömäki, jonka romaani Margarita voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020. Romaanin päähenkilöihin lukeutuu myös jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera).
”Moni romaanini lukenut on kertonut kokevansa uudenlaista sympatiaa simpukoita kohtaan. Raakkumetsä-kampanjan ideoin siksi, että myönteinen suhtautuminen saataisiin kanavoitua fiktion piiristä todellisuuteen: suojelualueeksi, joka kohentaa jokihelmisimpukoiden elinoloja”, Kytömäki sanoo.
Jokihelmisimpukoita elää vielä paikoin Suomen virtavesissä. Suurin osa esiintymistä on Pohjois-Suomessa, Etelä-Suomessa raakut sinnittelevät enää muutamassa joessa.
Raakkujen elämää ovat vaikeuttaneet jokien ruoppaaminen ja patoaminen sekä maa- ja metsätalouden ravinne- ja kiintoainepäästöt.
Raakkuyksilö voi elää yli 200-vuotiaaksi, ja myös lajina jokihelmisimpukka on ikivanha. Raakkuja on ollut olemassa jo sata miljoonaa vuotta eli dinosaurusten ajoista asti. Nykyään se on nykyään luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.
 

Uutiset - Metsälehti

Keräys metsän suojelemiseksi raakkujoen varrelta

Etusivu | Tekoälyavusteinen kylmävalvontajärjestelmä vähentää kylmälaitteiden energiankulutusta Uutinen Tekoälyavusteinen kylmävalvontajärjestelmä vähentää kylmälaitteiden energiankulutusta Kuva: Core Factory Oy Talotekniikka-lehti 27.09.2022 14:59 Jaa:
Tekoälyavusteinen kylmälaitteiden lämpötilaoptimointi auttaa vähentämään vähittäiskaupan kylmälaitteiden energiankulutusta jopa 20 prosenttia, kertoo Core Factory Oy tiedotteessaan.
Venäjän hyökkäyssota ja sitä seurannut energiakriisi on luonut tarpeen varmistaa ruoan jakeluverkoston toimivuus ja energiatehokkuus. Energian hinnan noustessa kulutusta on optimoitu muun muassa lopettamalla juomien viilentäminen kaupoissa. Kaupat joutuvat pohtimaan, miten selvitään, mikäli talvella sähköjä joudutaan katkaisemaan. Elintarviketurvallisuus edellyttää, että suurin osa kylmälaitteista pidetään käynnissä.
Kylmäjärjestelmät vastaavat kaupan koosta riippuen 30–60 prosenttia kaupan koko energiankulutuksesta. Siksi kylmälaitteet ovat kaikkein potentiaalisin energiansäästökohde, mutta säästöjä tavoitellessa ruokaturvallisuus on säilytettävä.
HOK-Elanto ja Core Factory ovat kehittäneet yhdessä tekoälyavusteisen kylmävalvontajärjestelmän, jota käytetään ruokaturvallisuuden valvomiseen yli 200 kohteessa.
− Tekoäly nostaa esiin laitteiden poikkeamat useiden jatkuvien mittausten perusteella sekä käsittelee valtavia datamassoja jopa eri valmistajien laitteista. Kun nämä havainnot tehdään näkyväksi, kylmälaitteiden optimointi on huomattavasti aiempaa tehokkaampaa, kertoo Core Factoryn toimitusjohtaja Juho Jakka tiedotteessa.
Analyysityökalun avulla yritysten on mahdollista vähentää kylmälaitteiden energiankulutusta jopa 20 prosenttia. Säästöjä syntyy lämpötilojen optimoinnin lisäksi huollon optimoinnista. Kun kylmälaitteiden tila tehdään näkyväksi, myös huollon vaikutusta pystytään seuraamaan tarkemmin. Jaa:

Tekoälyavusteinen kylmävalvontajärjestelmä vähentää kylmälaitteiden energiankulutusta

Kruunuvuorensillan kannatinpylvään perustusten rakentaminen on osoittautunut yllättävän työlääksi.
Pylonin perustuksia tehdessä merenpohjasta on irronnut odotettua enemmän kalliota. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä perustuksia rakennettaessa, sillä irronnutta ainesta pitää poistaa, tutkimuksia pitää tarkentaa ja betonimäärää pitää kasvattaa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Kruunuvuorensillan perustusten rakentamisessa ilmeni ongelmia- syitä ja aikatauluvaikutuksia ei vielä tiedetä

Tuulivoimayhtiö CPC Finlandin yhteishanke Prime Green Energy Infrastructure Fundin eli PGEIF:n kanssa kattaa vihreän vedyn tuotantolaitoksen ja metanointiyksikön suunnittelun, rakentamisen ja operoinnin. PGEIF on Prime Capital AG:n hallinnoima rahasto.
Hanke pitää myös sisällään viiden eri kokoisen tuulipuiston rakentamisen, jotka tulevat tuottamaan tuulisähköä tuotantolaitokselle pitkäaikaisella sähkönostosopimuksella.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Vihreän vedyn tuotantolaitosta suunnitellaan Kristiinankaupunkiin

Metsäalan siirtyminen kohti monipuolisempaa metsien hyödyntämistä ja biotaloutta avaa uusia mahdollisuuksia metsänomistajille ansaita tuloja muustakin kuin puusta. Varsinkin jokamiehenoikeuden ulkopuoliset luonnontuotteet ovat keino monipuolistaa sekä tasoittaa metsistä saatavaa tulovirtaa.
Esteinä ovat kuitenkin on tiedon ja resurssien puute sekä luonnontuotealan markkinoiden pienuus, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, jossa haastateltiin luonnontuotteita tuottavia metsänomistajia.
Metsänomistajat kokivat, että alalta puuttuu neuvontaorganisaatio tai taho, jolta kysyä neuvoa ja saada tukea.
Yrittäjämäisesti luonnontuotteita tuottavia metsänomistajia on vielä vähän. Luonnontuotealan kehittämiseksi ja liiketoiminnan lisäämiseksi tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat saavat metsänomistajat lähtemään luonnontuotealalle ja mitä haasteita he siellä toimiessaan kohtaavat.
Haastattelut olivat osa Luonnontuotealan rajat rikkova liiketoimintaekosysteemi -hanketta.
 

Kyselytutkimus: Metsänomistajat haluaisivat tuloja muustakin kuin puusta

Jyväskylän yliopiston Wisdom-ryhmän hakemus biosfäärialueen perustamiseksi Päijänteen järvialtaan alueelle on juuttunut ympäristöministeriöön, joka vaatii hakemukseen korjauksia ennen asian edelleen edistämistä.
Hankehakemus oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus lähettää YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescolle vielä tämän syksyn aikana. Se ei onnistu, vaan ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ilona Latsan mukaan hakemukseen vaaditaan täsmennyksiä.
”Ympäristöministeriö katsoi, että hakemus ei riittävällä tavalla sisältönsä puolesta vastannut haettavan biosfäärialueen aluerajausta, vaan se käsitteli osin haettavaa rajausta laajempaa aluekokonaisuutta”, Latsa sanoo.
Hakemuksessa biosfäärialueeseen on sisällytetty koko Päijänteen altaan alue Jyväskylästä Lahteen. Tällä hetkellä hankkeeseen on kuitenkin sitoutunut vain kaksi kuntaa, Joutsa ja Muurame.
Latsan mukaan alueellinen sitoutuminen on biosfäärialuetoiminnan edellytys ja erityisesti kunnilla on tässä iso rooli.
”Tästä syystä biosfäärialueet perustetaan vain niiden kuntien alueelle, jotka sitoutuvat toimintaan.”
Tämä tarkoittaa hänen mukaansa, että Päijänteen biosfäärialue voidaan perustaa vain Muuramen ja Joutsan alueelle, elleivät muut Päijänteen rantakunnat lähde vastoin aiempia päätöksiään mukaan hankkeeseen.
Alueen maanomistajajärjestöt ovat yksimielisesti vastustaneet biosfäärialuehanketta.
Lisää aiheesta: Maanomistajat tyrmäävät Päijänteen biosfäärihankkeen
Lisää aiheest: Myös Jyväskylän kaupunginhallitus torppasi biosfäärihankkeen, hanketta viedään silti eteenpäin
 

Päijänteen biosfäärialuehakemus pysähtyi ympäristöministeriöön, ministeriö haluaa täsmennyksiä

Inflaatio- ja koronnostopaineet ja sota eivät Newsecin kiinteistömarkkinakatsauksen mukaan vaikuttaneet kiinteistökaupankäyntiin vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.
Kiinteistösijoitusten kokonaismäärä oli ensimmäiseltä puolelta vuodelta 4,3 miljardia euroa. Tämä on kaikkien aikojen korkein sijoitusvolyymi ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuoden 2022 toisella puoliskolla taloudellinen epävarmuus ja kasvaneet vieraan pääoman kustannukset ja saatavuus hidastavat investointiaktiivisuutta.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Hurja ralli kiinteistösijoitusmarkkinoilla – Kaikkien aikojen ennätys

group c digital

We’re excited to receive Masterclassing’s Effective Digital Marketing Award for the Most Effective Retail Campaign. With this win, Simpli.fi joins a distinct roster of agencies and solution providers recognized for their digital talent, creative impact, and measurable results across the marketing industry.
The Effective Digital Marketing Awards honor Simpli.fi’s collaboration with a full-service agency and trusted partner, Group C Digital, to run location-based advertising campaigns for a grocery store chain with 126 store locations across the nation. Today, we’re expanding further on the capabilities Group C Digital used for the campaign behind this award.
EXECUTING A CUSTOM CAMPAIGN STRATEGY WITH MULTI-LOCATION CONVERSION TRACKING
With the need to increase and accurately measure in-person visits by location, Simpli.fi created a custom campaign to deliver localized execution on a national scale using Simpli.fi’s Geo-Fencing with Conversion Zones solution.
In order to attract active shoppers near the brand’s stores, the strategy focused on conquesting nearby competitor locations. The Simpli.fi team drew custom-shaped target fences around 88 competitor stores, provided by the advertiser. By capturing this custom audience from competitor locations, the advertiser could target nearby active shoppers for up to 30 days after leaving a competitor’s store.
The grocery store chain measured over 163,000 in-person visits across 126 store locations using this strategy. That performance resulted in a $3.22 average cost-per-visit. Additionally, we measured success across multiple device formats, including a $5.27 cost-per-visit via CTV.
ESTABLISHING A TRUSTED WORKING PARTNERSHIP BETWEEN SIMPLI.FI & THE AGENCY
A few years ago, Group C Digital was selecting a programmatic partner for all their clients. The agency wanted to work with a platform that could drive and measure in-person visits for several locations at a time. After careful consideration, they chose Simpli.fi due to the ability to gauge individual store traffic, the flexibility and support of a hybrid service model, and innovative targeting solutions.
Simpli.fi’s partnership with Group C Digital reveals how we approach our client relationships. We offer a range of solutions and work together to identify what works best for your specific needs. With the help and expertise of our team, we’re able to create custom strategies to meet your goals.
For this case study, Group C Digital had a $5.00 cost-per-visit goal for the campaign. Simpli.fi’s $3.22 cost-per-visit proved the customized approach successful. Today, we continue to grow our collaborative partnership with Group C Digital. The agency now works with Simpli.fi for 20+ multi-location brands to execute high-performing campaigns.
READY & WILLING TO COLLABORATE TO PROVIDE SOLUTIONS THAT FIT YOUR SPECIFIC NEEDS
In the realm of digital marketing, the needs of advertisers vary greatly. Simpli.fi’s stands ready and willing to collaborate to identify the right fit for you. Whether you want to drive performance online or in-stores, we have solutions for you. Come experience the performance marketing solutions and partnership that led to this award. We’re honored to receive the award and for our partnership with organizations like Group C Digital.
Want To Experience Simpli.fi’s Award-Winning Advertising Solutions?
Fill out the form below, contact your Simpli.fi representative, or email us at for next steps.

Simpli.fi Programmatic Advertising and Agency Management Software

Simpli.fi Wins Masterclassing 2022 Effective Digital Marketing Award

Syksyn ensimmäiset Lyckan-hankkeen työpajat alkavat Lapinjärvellä
Lyckan – Maaseudun innovaatio- ja inspiraatiotoiminnan tulevaisuus-hubin syksyssä on paljon toimintaa Lapinjärven ja lähialueen yrittäjille.

Syksyn ensimmäiset Lyckan-hankkeen työpajat alkavat Lapinjärvellä

Päätoimittajalta Kaikki paitsi puutarhailu on turhaa
Porvoossa uskotaan siirtolapuutarhoihin. Siellä myydään nyt Gammelbackassa ”modernia mökkikeidasta”. Galaksi-siirtolapuutarha on suunniteltu tähtikuvioiden mukaan.

Päätoimittajalta | Kaikki paitsi puutarhailu on turhaa

Kolumni Kootut möläytykset ja laittamattomat lausunnot
Amerikan maan edellinen presidentti oli kuulu sammakoistaan. Niitä häneltä lipsahteli ihan yhtenään. Tänne kauas Euroopan pohjoiselle kulmallekin niitä kuultiin likimain yksi joka päivä. Villeimpinä on jäänyt mieleen arviot siitä, ettei ilmastonmuutos ole totta ja ettei korona koskaan tule Amerikkaan.

Kolumni | Kootut möläytykset ja laittamattomat lausunnot

VR:n kuljetusyhtiö VR Transpoint kuljetti elokuussa ennätysmäärän raakapuuta rautateitse kotimaassa, runsaat 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Tämä oli noin 30 000 kuutiometriä enemmän kuin edellisenä ennätyskuukautena vuoden 2021 maaliskuussa.
Kuljetettu määrä vastaa noin 900:aa täyttä raakapuujunaa.
Myös raakapuukuljetusten keskimatka on selvästi kasvanut edelliseen ennätyskuukauteen verrattuna.
”Raakapuulogistiikassa on tällä hetkellä suurempi muutos käynnissä kuin koskaan aiemmin. Puuta metsäteollisuuden tarpeisiin hankitaan nyt yhä enemmän Suomen rajojen sisältä ”, VR Transpointin johtaja Eljas Koistinen toteaa.
 

VR Transpoint kuljetti ennätysmäärän kotimaan raakapuuta elokuussa

Sähkönkulutuksen ohjaus mahdollista muuttaa klo 01:een
Rauman Energia Sähköverkko tarjoaa lokakuun alusta lähtien uuden vaihtoehdon sähkönkulutuksen ohjaukseen (kuormanohjauspalvelu), josta on hyötyä etenkin sähkölämmitysasiakkaille, joilla on spot- eli pörssisähkösopimus. Tähän asti ohjaus on kytkeytynyt päälle kello 22 alkavan tunnin aikana, mutta jatkossa asiakkaan on mahdollisuus vaihtaa kytkeytyminen kello 01 alkavalle tunnille.
Tälle on ollut kysyntää, koska yleensä pörssisähkön tuntihinnat ovat edullisimmillaan yöllä kello 01 jälkeen. Näin ollen pörssisähköasiakas voi säästää sähkökuluissa, mikäli esimerkiksi lämminvesivaraaja on kytketty kuormanohjauspalveluun ja se kytkeytyy päälle aiempaa myöhemmin.
Mikäli sinulla on tällä hetkellä Rauman Energia Sähköverkon tarjoama kuormanohjauspalvelu käytössäsi ja haluat muuttaa kytkeytymisen kello 01:een, pyydämme täyttämään alla olevan lomakkeen. Muutos tulee voimaan muutaman päivän viiveellä. Muutoksella ei ole vaikutusta verkkopalvelumaksuun eli kausi- ja yöpäiväsiirron edullisempi hinta alkaa edelleen kello 22.
Usein kysytyt kysymykset:
Mistä tiedän onko minulla spot- eli pörssisähkösopimus?
Voit tarkistaa oman sähkösopimuksesi sähkönmyyjältäsi tai Fingridin Datahub-palvelusta, jossa näkyvät kaikki voimassa olevat sopimukset.
Miten toimin, jos haluan vaihtaa pörssisähkösopimukseen?
Ole yhteydessä sähkönmyyjääsi.
Kyseessä on siis verkkopalveluyhtiön palvelu, mutta onko merkitystä, mikä sähkönmyyjä minulla on?
Sähkönmyyjällä ei ole merkitystä kuormanohjauksen kannalta.
Mistä tiedän onko minulla kuormanohjauspalvelu kytketty?
Kannattaa tutustua OMA Raportti -palveluun, josta näkee kulutuksen tunneittain. Jos kulutus on päivittäin noussut selvästi kello 22 jälkeen, teillä todennäköisesti on kuormanohjauspalvelu käytössänne.
Mistä tiedän, mitä sähkölaitteita minulla on kytkettynä kuormanohjauspalveluun?
Voit selvittää asian esimerkiksi sähköurakoitsijan kanssa.
Miten toimin, jos haluan esimerkiksi lämminvesivaraajan kuormanohjaukseen?
Ota yhteyttä sähköurakoitsijaan.
Mitä, jos asun taloyhtiössä?
Kuormanohjaus saattaa taloyhtiössä olla yhden sähkömittarin takana. Näissä tapauksissa kuormanohjauksen siirto klo 01:een pitää olla taloyhtiön yhteinen päätös.

Rauman Energia

Sähkönkulutuksen ohjaus mahdollista muuttaa klo 01:een

Sähkön hinnan nousu ja tarve säästää energiaa on saanut kuluttajat innostumaan yhä enemmän aurinkosähköjärjestelmistä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes saa viikoittain useita kysymyksiä aurinkosähköjärjestelmien asennuksista ja turvallisuudesta. Sille on tullut myös ilmoituksia virheellisistä ja ammattitaidottomista asennuksista.
Tukes muistuttaa, että sähkö- ja paloturvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että aurinkosähköjärjestelmien asennuksissa käytetään järjestelmiin perehtynyttä sähköalan ammattilaista. Virheellinen asennus voi aiheuttaa järjestelmässä vikoja, toimimattomuutta ja vaaratilanteita.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Kuumentuneilla aurinkopaneelimarkkinoilla muhii uusi ongelma

Rakennuslupien myönnetty kuutiomäärä väheni edelleen touko-heinäkuussa verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen.
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin touko-heinäkuun 2022 aikana yhteensä 8,5 miljoonaa kuutiometriä rakennuslupia. Se oli 33 prosenttia vuodentakaista vähemmän.
Rakennushankkeita aloitettiin touko-heinäkuussa 11,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Aloitettujen asuinrakennushankkeiden määrä oli 4 miljoonaa kuutiometriä.
Asuinrakennushankkeita aloitettiin 5 prosenttia vuodentakaista enemmän.
Rakennuslupia myönnettiin vuoden touko-heinäkuussa 10 536 asunnolle, joka oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Valmistuneita rakennushankkeita oli 8,6 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kova asuntojen aloitusmäärä
Rakentamisen volyymi edelleen kasvussa. Käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi kasvoi touko-heinäkuussa 2 prosenttia vuodentakaisesta.
Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 7 prosenttia ja muu kuin asuinrakentamisen volyymi väheni 2 prosenttia vuodentakaisesta.
Aloitettujen asuntojen liukuva vuosisumma oli heinäkuussa 44948 kappaletta. Se on edelleen erittäin iso määrä. Tosin Tilastokeskuksen ennakkotietoihin perustuville tilastoille on ollut tyypillistä, että asuntomäärä alenee tietojen tarkentuessa.

Rakennuslupien määrä putosi, mutta asuntoaloitukset jatkuivat kovalla tasolla

Kaksivaiheisen yhteistoimintaurakan arvo on noin 19 miljoonaa euroa. Se kirjataan NCC:n kolmannen kvartaalin tilauskantaan.
NCC voitti urakkakilpailun syksyllä 2021, jonka jälkeen alkoi suunnitteluvaihe. Koulun ja päiväkodin suunnitelmat laadittiin yhdessä NCC:n, tilaajan, käyttäjien ja valitun suunnitteluryhmän kanssa hyödyntäen tietomallinnusta.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

NCC rakentaa koulun ja päiväkodin Turkuun

Etusivu | Vuoden 2022 sähkösuunnittelijan vahvuutena KNX-järjestelmät – ”Näkymät sähköalalla ovat hyvät” Uutinen Lehden artikkelit Vuoden 2022 sähkösuunnittelijan vahvuutena KNX-järjestelmät – ”Näkymät sähköalalla ovat hyvät” Teemu Varis, Tarja Havukorpi, Simo Havukorpi sekä sähkösuunnittelijat John Rantanen ja Niko Hemtman yrityksen toimistolla Nummelassa. Kuva: Mikko Arvinen/STUL Marjukka Puolakka 27.09.2022 11:00 Jaa:
Vihtiläinen perheyritys Insinööritoimisto Havukorpi Oy sai Vuoden sähkösuunnittelija -tunnustuksen. Yritys on erikoistunut KNX-järjestelmiin, jotka taipuvat yhä monipuolisempaan taloautomaatio-ohjaukseen. Näkymät sähköalalla ovat hyvät.
Insinööritoimisto Havukorven erikoisala on kokonaisvaltainen taloautomaation suunnittelu, käyttöönotto ja ohjelmointi erityisesti KNX-tekniikkaa hyödyntämällä. Järjestelmä on tullut yhä suositummaksi isojen omakotitalojen taloteknisten järjestelmien ohjauksessa, mutta toimii hyvin myös esimerkiksi toimistotilojen valaistuksen ja isojen kiinteistöjen savunpoistojärjestelmien ohjauksessa.
− KNX:ssä kodin kaikki toiminnot niputetaan samaan järjestelmään. Sen kautta voidaan ohjata esimerkiksi valaistusta, lämmitystä, verhoja, AV- ja turvatekniikkaa sekä sähköauton latausta. Kaikkia toimintoja ohjataan yhdestä käyttöliittymästä, joka näkyy asukkaalle helppokäyttötoimintoina, sanoo yrityksen suunnittelupäällikkö Teemu Varis .

Vuoden 2022 sähkösuunnittelijan vahvuutena KNX-järjestelmät – ”Näkymät sähköalalla ovat hyvät”

Katso tallenne: Suomen energiatilanne syksyllä 2022 ja näkymiä tulevaan talveen (Huoltovarmuuskeskus)
Uutiset | 27.09.2022
Huoltovarmuuskeskus järjesti 14.9.2022 energiatilanteesta seminaarin. Siinä käsiteltiin monipuolisesti nykyistä energiatilannetta ja arvioitiin, millainen tulevasta talvesta on tulossa. Tallenne seminaarista on nyt katsottavissa.
Seminaarin ohjelma:
- Tilaisuuden avaus, Jörgen Dahlqvist, Caruna
- Arvio tulevasta energiatilanteesta, Tatu Pahkala, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Tulevaan energiatilanteeseen varautuminen, Pia Oesch, Huoltovarmuuskeskus
- Sähkön saatavuus, Arto Pahkin, Fingrid Oyj
- Kaasun saatavuus, Janne Grönlund, Gasgrid Finland Oy
- Lämmitysöljyn markkinatilanne Euroopassa, Sami Oja, Neste Oyj
Katso tallenne Kemianteollisuuden youtube-kanavalla.
Katso myös
Kannanotot | 08.09.2022
Lausunto: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollisuuden päästöistä (teollisuuspäästödirektiivin muuttaminen)
Kannanotot | 08.08.2022
Kaivosveron toteuttamista arvioivan työryhmän arviomuistio
Kannanotot | 23.06.2022
Kemianteollisuus lausui teollisuuspäästödirektiivistä komissiolle
Kannanotot | 15.06.2022
Kemianteollisuus ry:n lausunto talousvaliokunnalle: UJ 14/2022 vp - U 59/2021 vp
Avaa kuvapankki
Tilaa uutiskirje
Mediayhteys
Juha Vainio
Viestintäjohtaja
+358 40 688 2609
juha.vainio@kemianteollisuus.fi
@JunnuVainio

RSS Kemianteollisuus ry:

Katso tallenne: Suomen energiatilanne syksyllä 2022 ja näkymiä tulevaan talveen (Huoltovarmuuskeskus)

Motivan puhelinneuvonta energiansäästöön avattiin jälleen syyskuun puolivälissä. Neuvontaa saa puhelimitse maanantaisin ja perjantaisin kello 9–12, numerossa (09) 6122 5150.
Kodin ja taloyhtiön energiansäästöön liittyviä kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tai Messenger-viestipalvelusta energianeuvonnan @Asiaaenergiasta-sivulta.
Motivan energianeuvonta on kesän jälkeen saanut ennätysmäärän yhteydenottoja, ja palvelussa on edelleen ajoittain ruuhkaa. Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä.
Motivan verkkopalvelusta saa nopeasti vastauksia moniin sähkönsäästöön liittyviin kysymyksiin, esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön.
Lisäksi sähköiset oppaat sisältävät tarpeellista tietoa kodin energiansäästöön.
Lue lisää:
Ilmalämpöpumput, takat ja klapit menevät nyt kuin kuumille kivile
Sähkön hinnan voimakasta nousua kompensoidaan tuilla ja veronalennuksilla
Talvesta tulee pientaloissa haastava &#8211; Voiko ilmalämpöpumpulla huomioida sähkön kulutushuiput?

Energiansäästöön voi saada neuvontaa puhelimessa, sähköpostitse ja verkossa

Enimmillään sitä on voitu tuoda lähes 1 500 megawatin edestä. Ensi talvena voidaan sähköpulan vuoksi joutua turvautumaan sähkökatkoihin.
Ensi talvena suuri lisäys suomalaiseen sähköntuotantokapasiteettiin tapahtuu Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen avulla, jos se alkaa suunnitellussa aikataulussa tuottaa tasaista perusvoimaa 1 600 megawatin teholla. Se yksistään vastaa noin 15 prosentista maassa kulutettavasta sähköstä.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Viranomaisilla on 11 kohdan lista miten sähkökatkoksia kohdennetaan

UPM on asettanut tavoitteekseen lisätä lahopuun määrää talousmetsissään nykyisestä noin viidestä kuutiosta hehtaarilla kymmeneen kuutioon hehtaarilla, yhtiö tiedottaa.
UPM:n suojelluilla alueilla ja talousmetsissä, joille on erikseen määritelty luonnonhoidollinen tavoite, tavoite 20 kuutiota hehtaarilla.
Uudet tavoitteet ovat osa yhtiön metsävastuullisuusohjelmaa.
”Suomen metsälajeista yli viidennes on riippuvainen lahopuusta jossain elämänsä vaiheessa. Onkin luontevaa asettaa kunnianhimoinen tavoite lahopuun määrälle talousmetsissä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi”, sanoo ympäristöpäällikkö Tuomas Kara.
Lahopuun määrän lisäämisen ohella UPM pyrkii monimuotoistamaan lahopuustoa niin, että metsässä on useamman puulajin eri lahoamisvaiheessa olevaa pysty- ja maalahopuuta.
UPM:n metsissä olevan lahopuun määrä perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Valtakunnan metsien inventoinnin dataan. Yhtiö selvittää Luken kanssa lahopuumäärän kertymistä ja sen vaikutusta monimuotoisuuteen.
 

UPM haluaa kaksinkertaistaa lahopuun määrän talousmetsissään


Unidrain on aito linjalattiakaivo, jonka patentoitu teräslaipparakenne on kosteusturvallinen ja suunniteltu niin, että kaivo voidaan asentaa kiinni seinään. Unidrain linjalattiakaivo koostuu neljästä osasta. Unidrain Suunnittelutyökalun avulla voit suunnitella helposti kohteeseesi tarvittavat tuotteet. Lue lisää suunnitteluohjeista .
Linjalattiakaivon asentaminen on mahdollista sekä uudis-, että saneerauskohteisiin ja sen käyttö mahdollistaa yhdensuuntaisen lattiakaadon ja isojen lattialaattojen käytön kylpyhuoneissa. Unidrainin kaivot ovat Suomessa tyyppihyväksyttyjä .
Katso asennusvideo:
Unidrainin ClassicLine-mallisto sisältää ruostumattomasta teräksestä valmistetun kehyksen, sekä kuusi erilaista ritilävaihtoehtoa. HighLine-mallistossa ritilä on korvattu yhtenäisellä panelilla, jota löytyy useassa värissä, sekä lattialaatalla päällystettävässä Custom-mallissa.
Olemme mukana FinnBuild messuilla 4.-6.10.2022. Tervetuloa osastollemme 7d121 tutustumaan tuotteisiimme sekä tapaamaan asiantuntijoitamme.
Tuote: [Linjalattiakaivo](/14/company/22/29/69/product561822_14.html)
Tuote: [Kulmalattiakaivo](/unidrain-oy-2/kulmalattiakaivo/tuote.html)
Tuote: [Linjalattiakaivo](/14/company/22/29/69/product561822_14.html)
Tuote: [Linjalattiakaivo](/14/company/22/29/69/product561822_14.html)
 

Finland latest news RSS

Unidrain - suunniteltu linjakaivoksi


Viime vuosina lasiliukuseinät ovat yleistyneet eniten kerrostalokohteissa, joissa käytettävissä olevista neliöistä ja etenkin parvekkeista halutaan ottaa kaikki irti.
Lasiliukuseinän historia ulottuu pitkälle viime vuosikymmenille, jolloin Profinin tuotekehitysosastolla tehtiin vakaa päätös keskittää yrityksen kaikki osaaminen ja vuosikymmenten kokemus yhteen tuotteeseen. Suomalaista innovaatio-osaamista ja designia yhdistelevä tuote nimettiin lasiliukuseinäksi ja sen hiomista ja parantelua on jatkettu aina näihin päiviin asti.
Lasiliukuseinä on suunnitelmissa mukana alusta alkaen, voidaan ohittaa valtava määrä ylimääräisiä työvaiheita. Profinin lasiliukuseinä on kerralla asennettu. Lisäksi lasiliukuseinän myötä paksu seinärakenne jää pois, jolloin asukkaalle jää käyttöön lisää neliöitä. Korkealaatuinen kotimainen tuote nostaa myös kodin jälleenmyyntiarvoa.
Erinomainen ääneneristävyysarvo takaa sen, että lasiliukuseinän ansiosta kotona voi rauhoittua kaupungin meluilta. Profinin lasiliukuseinien Rw+Ctr ääneneristysarvo liikennemelua vastaan yltää jopa 40 desibeliin, mikä on loistava taso yhden lasielementin ratkaisuissa. Lisäksi Profin-lasiliukuseinällä on ensiluokkaiset ilma- ja vesitiiveysarvot. Näiden arvojen osalta se jopa ylittää rakentamisen vaatimukset.
 

Miksi enää rakentaa ilman Profin-lasiliukuseinää?


Helsingin Messukeskuksen ovet avautuvat vihdoin ja viimein FinnBuildin näytteilleasettajille ja vierailijoille. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut FinnBuild on järjestetty edellisen kerran syksyllä 2018, joten sen toteutumista odotetaan nyt toden teolla.
Tapahtuma tarjoaa kaupankäynnin lisäksi alustan keskusteluun ja kohtaamisiin, joista syntyy uusia innovaatioita, yhteistyömalleja ja ratkaisuja. Ohjelmissa ja puheenvuoroissa korostuvat tänä vuonna uusiutuva energia ja energian säästö, nollapäästöiset työmaat, vihreä siirtymä ja vastuullisuus – rakentamisen ydinalueita unohtamatta.
Keskiviikon After Workissa messutaan toden teolla ja FinnBileiden lavalle nousee valovoimainen Raskasta Iskelmää -artistikaarti.
Rekisteröidy maksuttomaan tapahtumaan osoitteesta finnbuild.fi
 

FINNBUILD AVAA VIHDOIN OVENSA 4.-6.10.


Uponor on kehittänyt Blue -tuoteperheen, joka auttaa saavuttamaan rakennusalan tavoitteet hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Blue -tuotteet tukevat kestävää kehitystä eri tavoin. Ne perustuvat uusiutuviin raaka-aineisiin tai kierrätysmateriaaleihin, tai niiden kestävämmät käyttöominaisuudet säästävät resursseja. Uponor Blue -tuotevalikoima auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja täyttää samat standardit, vaatimukset ja käyttöominaisuudet kuin perinteiset tuotteet. Käytetyt menetelmät ja päästöluokitukset on validoitu ISCC- ja EPD-sertifikaateilla.
Kaikki tuotetietomme on saatavilla täysin läpinäkyvästi, jotta voit varmistua niiden olevan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja todentaa hankkeesi myönteiset ympäristövaikutukset. Kaikki kestävää kehitystä koskevat toimintatapamme on validoitu kolmannen osapuolen sertifioinneilla. EPD -ympäristöselosteen ja ISCC Plus (International Sustainability & Carbon Certification) -sertifioinnin ansiosta saat luotettavaa tietoa valitsemiesi Uponor Blue -tuotteiden hiilidioksidipäästövähennyksistä.
Lue lisää kestävän kehityksen tuotteistamme täältä .
Suomen suurin rakennus- ja talotekniikka-alan tapahtuma FinnBuild-messut järjestetään taas pitkän tauon jälkeen 4.-6.10.2022 Helsingin Messukeskuksessa. FinnBuild Highlights -kilpailussa etsitään messujen mielenkiintoisimmat tuotteet, järjestelmät, menetelmät ja palvelut, jotka tehostavat alan liiketoimintakykyä, laadunkehitystä ja turvallisuutta tai ekologista tai sosiaalista vastuullisuutta. Tänä vuonna puolueeton tuomaristo on valinnut yhdeksän finalistin joukkoon Uponor PEX Pipe Bluen, joka on maailman ensimmäinen biopohjainen PEX-putki. PEX Pipe Blue -putkilla on jopa 90 % pienempi hiilijalanjälki verrattuna fossiilisiin PEX-putkiin ja ne tukevat osaltaan Uponorin kestävän kehityksen tavoitteita matkalla kohti ympäristöä säästävää tulevaisuutta. Lue lisää PEX Pipe Bluesta https://www.uponor.com/fi-fi/tuotejarjestelmat/pex-pipe-blue .
PEX Pipe Bluen lisäksi Uponor esittelee messuilla myös muita innovatiivisia ratkaisuja energiatehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen rakentamiseen. Tule tapaamaan meitä osastolle 6d50.
Voit rekisteröityä messukävijäksi ilmaiseksi tästä linkistä .
Tuote: [Lumensulatus](/14/company/20/57/39/product332791_14.html)
Tuote: [Lattialämmitys- ja viilennys kerros- ja rivitaloissa](/14/company/20/57/39/product332771_14.html)
Tuote: [Talotekniikkaelementit kerrostalorakentamiseen ja saneeraukseen](/14/company/20/57/39/product332772_14.html)
Tuote: [Talotekniikkaelementit kerrostalorakentamiseen ja saneeraukseen](/14/company/20/57/39/product332772_14.html)
 

Uponor Blue -tuotteet auttavat pienentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä


Seuranta voidaan toteuttaa myös anonyymisti.
Kaltiot Smart Trackerin paikannusominaisuutta hyödyntämällä saadaan rakennusurakointiin lisää tehoa. Sijaintitietojen pohjalta voidaan poistaa ajankäytön pullonkaulat ja aikatauluttaa projekti entistä sujuvammaksi.
Suomalainen Kaltio Technologies Oy kehittää älykkäitä, luotettavia ja skaalautuvia IoT- ja viestintäratkaisuja, jotka on suunnattu kiinteistö- ja rakennusalalle. Työntekijän paikannus Smart Trackerin avulla nopeuttaa prosesseja ja auttaa seuraamaan työn tuottavuutta.
Seurantatiedot on mahdollista anonymisoida, ja ne ovat täysin GDPR:n mukaisia. Työntekijöiden paikannusta voidaan toteuttaa anonyymisti urakoitsijaryhmän tasolla. Tällöin seurannassa näkee esimerkiksi “Sähköasentaja 1” eikä henkilön nimeä. Kun vielä jaotellaan paikannusbeaconeita työntekijöille satunnaisesti, on mahdotonta tietää tarkalleen ketä mikäkin beacon edustaa milloinkin. Näin “Sähköasentaja 1” raportissa voi olla toinen henkilö toisena päivänä ja toinen henkilö toisena päivänä.
Paikannus toimii ainoastaan työmaalla. Vaikka työntekijä vahingossa ottaisi seurantalaitteen kotiin, näyttäisi laite olevan työmaan lähtöportilla. Näin ei ole mahdollista, että työntekijää vahingossakaan seurattaisiin työmaan ulkopuolella.
Työntekijöiden seurannalla projektin johto voi seurata työvaiheiden etenemistä. Esimerkiksi nähdään, että onko kerroksen 3 maalaustyöt aloitettu ja kuinka monta maalaria on paikalla. Tällöin voidaan arvioida paremmin, tuleeko sen kerroksen tai lohkon maalaustyöt valmiiksi aikataulun mukaisesti, vai tarvitaanko lisää tekijöitä töihin.
Paikannuksen ansiosta tunnistetaan myös työntekoa hidastavat esteet. Sijaintitietoa analysoimalla saadaan kartoitettua muun muassa odotteluun käytetty aika tai väärässä järjestyksessä suoritetut tehtävät.
Työntekijöiden sijaintia voidaan seurata kypärään kiinnitettävän beacon-lähettimen, avaimenperätägin tai älypuhelinsovelluksen avulla. Nämä lähettävät dataa pilvipalvelun dashboard-näkymään, josta sitä voi tarkastella ajasta ja paikasta riippumatta mobiililaitteella tai tietokoneella.
Työntekijöiden seurannalla projektin johto voi seurata työvaiheiden etenemistä.
Henkilöiden paikannus lisää myös työturvallisuutta etenkin korkeassa rakentamisessa. Paloturvallisuusmääräykset ovatkin korkealle rakentamiselle tiukemmat kuin niin sanotulle normaalille rakentamiselle.
Paikkakunnasta riippuen esimerkiksi pelastuslaitos on voinut ohjeistaa, että rakennuksen ylittäessä tietyn korkeuden täytyy pääurakoitsijalla olla hallussaan kaikkien työmaalla työskentelevien sijaintitiedot. Kaltiot Smart Tracker auttaa tämän velvoitteen täyttämisessä.
Tulipalon sattuessa reaaliaikaiset paikannustiedot kertovat työntekijöiden sijainnit, minkä perusteella pelastajat löytävät rakennustyömaan henkilöt. Tämä on tärkeätä tilanteessa, jossa sekuntiakaan ei ole hukattavissa.
Kaltio Technologies on mukana FinnBuild-messuilla Helsingin messukeskuksessa 4.-6. lokakuuta. Yritys esittelee osastollaan teknologiaa, jolla pystytään vastaamaan rakennusalalla oleviin haasteisiin.
Paikannussovelluksen lisäksi Kaltiotin Smart Trackerin olosuhdesovellus välittää hyödyllistä tietoa urakoitsijalle. IoT-ratkaisulla voi seurata rakennustyömaan olosuhteita reaaliajassa. Näin lämmityskustannukset pystytään optimoimaan, mikä on energian hinnannousun myötä tullut työmailla entistä tärkeämmäksi.
Tervetuloa FinnBuild-messuosastollemme tutustumaan rakennusalan älykkäisiin IoT-ratkaisuihin!
Tuote: [Olosuhdeseuranta](/kaltio-technologies-oy/olosuhdeseuranta/tuote.html)
Tuote: [Työmaalogistiikka: Laitteiden ja materiaalin seuranta](/kaltio-technologies-oy/tyomaalogistiikka-laitteiden-ja/tuote.html)
Tuote: [Työmaalogistiikka: Laitteiden ja materiaalin seuranta](/kaltio-technologies-oy/tyomaalogistiikka-laitteiden-ja/tuote.html)
 

Työmaan tehokkuus kasvuun - GDPR:n mukaista työntekijän paikannusta


LAMI-ovia vaativiin olosuhteisiin valmistava Muovilami on jälleen mukana Finnbuild-messuilla kertomassa muun muassa uudesta piilokiinnitteisestä RST-karmista sekä patentoidusta menetelmästä, jolla LAMI-ovien elinkaari pitenee lähes ikuiseksi ja nostaa yrityksen tuotteiden kierrätettävyyden uudelle tasolla.
Tervetuloa osastolle 3d11 kuulemaan lisää!
Tuote: [LAMI-käyntiovet](/muovilami-oy/lami-kayntiovet/tuote.html)
Tuote: [LAMI-röntgenovet](/muovilami-oy/lami-rontgenovet/tuote.html)
Tuote: [LAMI-käyntiovet](/muovilami-oy/lami-kayntiovet/tuote.html)
 

Kun ovelta vaaditaan mahdottomia


Yksityiskohtainen ja laadukas viimeistely nostaa rakennuskohteen omaan luokkaansa. Käytännölliset ratkaisut helpottavat kohteen siistin yleisilmeen ylläpitoa. Oikein valittu materiaali ja pintakäsittely pidentävät listan elinkaarta ja helpottavat kestävien ja ekologisten kokonaisuuksien luomista.
Ruostumattomalla teräksellä tuodaan ajatonta kestävyyttä, joka soveltuu myös vaativiin kohteisiin. Messinkisillä tuotteilla saadaan tilaan ylellisiä yksityiskohtia, jotka toimivat mustan värin kanssa takuuvarmana katseen vangitsijana. Luodaan visioista toimivia kokonaisuuksia ja mieleenpainuvia yksityiskohtia.
Tuote: [Listat](/helsingin-levytyo-oy/listat-4/tuote.html)
Tuote: [Listat](/helsingin-levytyo-oy/listat-4/tuote.html)
 

Listoilla harkittu kokonaisuus

Nyt nurkat kuntoon – Tesjoen alue menee seuraavaksi lautakunnan syyniin
Loviisan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta jatkaa Loviisan taajamien julkisivukatselmuksia 5. lokakuuta Tesjoella.
Livelähetys: Lovarin torikamera näkyy tästä
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Loviisan Sanomien sisällöt.
Tutustu 1 kk maksutta! Tilaa 2 kk 10 € + 1 kk maksutta
Digitilauksen sisältö
Oletko jo tilaaja? [Kirjaudu](/kirjaudu/)

Nyt nurkat kuntoon – Tesjoen alue menee seuraavaksi lautakunnan syyniin

Puukauppa piristyi hieman viime viikolla. Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan ostot nousivat 905 000 kuutioon, mikä on noin 85 000 kuutiota vähemmän kuin edellisviikolla. Vuodentakaisesta määrä nousi kuitenkin noin 200 000 kuutiota.
Koko maan keskikantohinnoista nousijoita olivat koivutukki, koivukuitu ja mäntypikkutukki. Hankintahinnoista nousivat mänty- ja koivutukki sekä havukuitupuut.
Hakkuuaikomukset laskivat hieman viime viikosta, mutta olivat yhä 1,6 miljoonaan kuution tasolla.
Katso tuoreimmat puun hinnat tästä ja kokeile myös Metsälehden puunhintalaskuria .
 

Puukauppa piristyi hieman, viime vuodesta ollaan selvästi edellä

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasille valmistuu puolen vuoden sisällä uusia asuntoja yhteensä 594. Uusista asunnoista 80 prosenttia on yksiöitä. Syy yksiöiden suosimiseen johtuu opiskelijoiden toiveista.
Kasvaneen asuntotuotannon taustalla ovat valtioneuvoston asuntopoliittiset toimenpide-ehdotukset vuosiksi 2021-2028. Opiskelija-asuntojen tuotantoa halutaan lisätä niin, että vuosikymmenen lopulla opiskelija-asunto on korkeakouluopiskelijoiden piirissä yleisin asumismuoto nykyisen vapaarahoitteisen vuokra-asumisen sijaan.
Asukkaat muuttivat Helsingin Kalasatamaan ja Espoon Vermonniittyyn valmistuneisiin uusiin kohteisiin elo-syyskuun taitteessa. Helsingin Myllypuroon valmistuu yhteensä neljä kohdetta, joista kahteen pääsee muuttamaan joulukuussa.
”Itä-Helsingissä yksiöiden tarjonta on rajallisempaa, joten haluamme tuoda alueelle opiskelijoille mieluisia asuntovaihtoehtoja Myllypuron kampuksen läheisyyteen. Uusien talojen myötä kampuksen tuntumaan syntyy iso opiskelijaelämän keskittymä”, Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio kertoo.
Hoasin Nuorten asumisen trendit 2022 -tutkimuksen mukaan yksiö on opiskelijoiden keskuudessa suosituin asuntomuoto. Opiskelijat kaipaavat entistä enemmän oman asunnon rauhaa, riittävästi tilaa ja mieluista asuinaluetta.
Yksiöiden suosioon vaikuttaa myös etäopiskelun arkipäiväistyminen. Tutkimuksen mukaan kodista on tullut toisiksi suosituin opiskeluympäristö oppilaitoksen jälkeen, mikä on nostanut entisestään yksiöiden kysyntää verrattuna soluasuntoihin.
Hoasissa yksiöiden osuus on myös noussut, kun tarkastellaan Hoasin koko asuntokantaa: vuonna 2016 asunnoista 26 prosenttia oli yksiöitä, nyt luku on noussut 32 prosenttiin.

Yksiöiden osuus pompahtaa ylös Hoasissa – Syy ei yllätä

Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom huomauttaa, että metsäteollisuus pyrkii ensisijaisesti irtautumaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä omissa tuotantoprosesseissaan. Tuotantolaitosten oma energiatuotanto onkin jo lähes täysin uusiutuvaa energiaa.
”Uusiutuvan energian tuotanto ei ole metsäteollisuuden varsinainen tehtävä. Ensisijaista on tehdä haluttuja tuotteita ja saada tuotantoprosessimme päästöttömiksi. Näin vastaamme ilmastotiekartassamme asetettuihin tavoitteisiin. Fossiilienergiasta aiheutuvat päästömme ovat jo hyvin pienet. Tervehdin toki lämmöllä kaikkea muutakin Suomessa tuotettavaa uusiutuvaa energiaa, kustannustehokkaasti tuotetusta tuulivoimasta esimerkiksi geotermiseen lämpöön.”
”Metsän ikuinen luuppi”
Metsäteollisuuden näkökulmasta olennaista on, että puubiomassan käytöllä parannetaan sekä materiaalien että energian omavaraisuutta. Tuotannossa koko puu hyödynnetään kiertotalousajattelun mukaisesti ja huoltovarmuutta tukien. Uusiutuvan energian suuret tuotantomäärät mahdollistavat energian myymisen myös lämpönä paikallisiin kaukolämpöverkkoihin sekä sähkönä valtakunnan verkkoon.
Metsäteollisuus ry:n päästökauppa- ja ilmastoasiantuntija Heikki Vierimaa näyttää kalvolta metsän ”ikuista luuppia”. Metsän kiertoaika on pitkä ja puusta jalostetaan kaikki, mikä pystytään. Lähtökohta on, ettei puunrungosta jää käyttämättä mitään. Kuitupuu jalostetaan muun muassa pakkauksiin ja papereihin, tukkipuu puurakentamiseen ja huonekaluihin. Kuoret, oksat ja teollisuusprosessien bioliemet ovat puolestaan kaikki jalostettavissa uusiutuvaksi bioenergiaksi.
Moneen tarpeeseen käytettävä puu tuo globaaleja ilmastohyötyjä muun muassa korvaamalla fossiilisia raaka-aineita sisältäviä tuotteita, kuten muoveja. Puurakenteisiin sitoutuu myös huomattavasti ilmassa olevaa hiilidioksidia. Pitkällä aikavälillä on kyse myös hyvän metsänhoidon ylläpitämistä metsänieluista.
Vienti on parasta ilmastotyötä
Ahti Fagerblom korostaa tärkeimpänä sitä, että yhteiskunta kokonaisuudessaan toimii. Näin metsäteollisuuskin tuo töitä ja tuloja, joilla muun muassa ilmastotoimia rahoitetaan.
”Vientituotteiden kautta tehdään myös parasta ilmastotyötä. Kun puunjalostustuotanto menestyy hyvin, niin se auttaa irtautumaan fossiilitaloudesta.”
Heikki Vierimaan mukaan tärkeintä on se, että metsäteollisuus pystyy toimimaan myös nykyisissä oloissa. Hän viittaa erityisesti Venäjän ”energia-aseen” aiheuttamaan kriisiin, joka näkyy sekä energiaan että muuhunkin huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa. Taustalla vaikuttaa myös energiantuotannon murros – uusiutuvasti tuotetun energian määrä on jatkuvasti kasvussa ja fossiilienergian laskussa. Vihreä siirtymä on kuitenkin viivästymässä, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laittanut koko EU:n energiapoliittisen pakan uuteen jakoon.
”Suomi on jo käytännössä irronnut venäläisen fossiilienergian käytöstä. Myös energiapuun tuonti Venäjältä on loppunut.”
Metsistä kerättävä energiapuu, eli latvuksista, kannoista sekä ohuista rankapuista tehtävä metsähake on kuitenkin tällä hetkellä EU:ssa kestävyyskeskustelun alla. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta jopa kyseenalaisti metsäenergian uusiutuvuuden.
”Olisi järjenvastaista, mikäli bioenergia ei enää sopisi kestävyyden raameihin”, Vierimaa pohtii.
Metsähake on uusiutuvan energiantuotannon kasvattamisen kannalta merkittävä raaka-aine, sillä metsäteollisuuden sivutuotteista tuotettu energiamäärä pysynee jatkossa lähes ennallaan. Metsähakkeen käytön kasvu lämpö- ja voimalaitoksissa muodostaa merkittävän osan puuenergian ja uusiutuvan energian lisäyksestä Suomessa.
Fagerblomin mukaan tuore metsähakekysymyskin on esimerkki siitä, miten Brysselissä yhä mennään osin mystisten mielikuvien varassa.
”Välillä olemme hyvisten puolella, sitten taas emme. Kestävyyden vaalimisen perusidea on hyvä mutta mikromanageeraus tuo siihen sumeutta. Minullekin on Brysselissä sanottu usein, että tehän poltatte metsänne. Suomeen tehdyn metsävierailun jälkeen ääni kellossa on jo toinen. Taisi olla väärinkäsitys, kritisoijat sanovat nähdessään, miten täällä toimitaan.”
Suomi on energiatehokkuuden suurvalta
Suomi ylitti kirkkaasti EU:n energiatehokkuusdirektiivin pohjalta asetetun sitovan energiansäästövelvoitteensa kaudella 2014–2020. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla energiatehokkuusohjelmalla saavutettu energiansäästö oli vuoden 2020 lopussa yli 85 prosenttia kansallista velvoitetta suurempi. Meneillään oleva sopimuskausi kestää vuoteen 2026.
”Toki energiankäytön trimmaamista riittää teollisuudessakin myös tästä eteenpäin. Erityisesti nyt, kun energia on kriisin vuoksi niin kallista. Vapaaehtoisuus energiatehokkuuden parantamisessa on nähty hyvänä tapana noudattaa EU:n energiatehokkuusdirektiiviä. Ja se toimii hyvin, kuten tuloksistakin näkyy”, Vierimaa huomauttaa.
Myös Fagerblomin mukaan nykykäytäntö on fiksu.
– Energiatehokkuuden parantamisvaatimusten vieminen lakiin tekisi asioista hyvin hankalia ja toimenpiteistä yksityiskohtaisia. Vapaaehtoisuus toimii paremmin.
Olennaista on tehdä entistä fiksummin ja saada käytetystä energiasta kaikki hyöty irti eikä niinkään vähentää energiankulutusta.
”EU:ssa katsotaan energiatehokkuutta herkästi terawatteina. Tällöin mietitään kuitenkin heti vain energiankulutusta, joka ei ole sama asia kuin energiatehokkuus. Se on sama, kun katsottaisiin että katumaasturi on parempi kuin bussi, sillä se vie vähemmän polttoainetta. Bussiin mahtuu kerralla kuitenkin kymmeniä ihmisiä, maasturiin vain muutama”, Fagerblom havainnollistaa.
Teksti Jaakko Liikanen
Kuvat Shutterstock ja Veikko Somerpuro

Uusiutuvia materiaaleja ja energiaa

[Raide-Jokeria viimeistellään,Tampereella edetään]
Merivoimien tilaamien monitoimikorvettien rakentamiseen tarkoitettu suuri monitoimihalli valmistuu joulukuussa Rauma Marine Constructionsin (RMC) telakalla. Rauman suurimpiin teollisuusrakennuksiin lukeutuva halli on 186 metriä pitkä, 44 metriä leveä ja 32 metriä korkea. Rakennuksen kokonaistilavuus on yli 226 000 kuutiometriä. SRV:n rakentaman hallin kokonaiskustannus on noin 26 miljoonaa euroa. Hallin yhteyteen valmistuu ensi talvena toimistokokonaisuus.
Tänä syksynä talotekniikka- ja sisätöiden lisäksi ohjelmassa on suurten nosto-ovien asennus.
Korvetit rakennetaan maanpuolustuksellisista turvallisuussyistä sisätiloissa. Merkittävän tilauksen alkuvaiheita ovat sävyttäneet suunnittelu- ja aikatauluongelmat.

Rauman telakka saa suurhallin

Säästöpankkitaustainen kiinteistövälitysketju Sp-Koti on laajentanut toimintaansa metsätilojen välitykseen. Syyskuun alussa toimintansa aloittaneen Sp-Koti Metsän yrittäjinä toimivat metsäasiantuntijat Veli-Pekka Mattila ja Jussi Salomäki.
Mattila on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja diplomi-insinööri, ja toiminut metsä- ja pankkialan liikkeenjohdon tehtävissä. Salomäki on toiminut metsätilojen välittäjänä ja osakasyrittäjänä.
”Päävastuu Säästöpankki-ryhmän metsätilojen välityksestä on meillä, mutta autamme myös asuntovälittäjiä metsätilakaupan tekemisessä”, Salomäki kertoo.
Salomäki pitää luotettavaa arviointietoa Sp-ketjun vahvuutena. Metsätilojen maastoarviointiin käytetään metsänhoitoyhdistyksiä ja sopimusyrittäjiä, ja verkosto kattaa koko maan.
”Myynti-ilmoituksissa kerromme jokaisesta kohteesta tärkeimmät avaintiedot, kuten kuvioerittelyn, kuviokartan, kokonais- ja keskipuuston, kehitysluokkajakauman, puustojakauman ja maapohjajakauman.”
 

Sp-Koti Metsä uutena välittäjänä metsätilamarkkinoille

Sähkön hinnoissa ei helpotusta – näin kaupoissa Loviisan ja Lapinjärven seudulla varaudutaan talveen
Korkeisiin sähkön hintoihin ei ole luvassa helpotusta. Sähkön hinnan nousu aiheuttaa merkittäviä kulukustannuksia myös kaupoissa.

Sähkön hinnoissa ei helpotusta – näin kaupoissa Loviisan ja Lapinjärven seudulla varaudutaan talveen

Tuusulan lukio ja kulttuuritalo Monio harjakorkeudessa
Tuusulan Hyrylään rakentuva lukio ja kulttuuritalo Monio on edennyt harjannostajaisvaiheeseen. Rakennuksessa ollaan vaiheittain siirrytty rungon rakentamisesta sisätilojen rakenteiden ja talotekniikan asentamiseen, kertoo Tuusulan kunta tiedotteessaan.
Hirsiseinäinen ja pitkälti puurakenteinen Monio on sekoitus modernia teknologiaa ja historiallisia vaikutteita. Esimerkiksi rakennuksen tiiliverhoilu ja kattojen muodot muistuttavat alueella toimineesta varuskunnasta. Tilojen suunnittelussa tärkeitä teemoja ovat olleet toimivuus, terveellisyys ja muunneltavuus.
Kokonaisuus koostuu kuudesta kolmikerroksisesta hirsitalosta, joiden väliin jää korkeaa sisätilaa. Tila muodostaa oman pienoiskaupunkinsa, johon rakennuksen monipuolinen toiminta avautuu aulatilan ja oppimisalueiden välisten lasiseinien kautta. Hirsitalot ovat harjakattoisia, ja talojen katot liittyvät toisiinsa muodostaen monimuotoisen kattopinnan.
Monion runko sisältää runsaasti puumassaa. Hirsijulkisivut ja aulatilaa rajaavat väliseinät ovat 275 mm paksua painumatonta lamellihirttä. Puurakenteisia ovat myös kerto-ripa-välipohjaelementeistä koostuvat välipohjat, liimapuusta tehdyt pystyrakenteet ja jäykistävät vinopalkit sekä vesikattorakenne. Puuosat muodostavat muiden runkomateriaalien kanssa uudenlaisen hybridirakenteen: kellari ja alapohja, väestönsuojat, porras- ja hissikuilut sekä kahden salitilan seinä ja katto tehdään betonista, ja välipohjia kannattelevat palkit ovat terästä.
− Rakennukseen on asennettu noin 25 kilometriä hirttä. Puurakentamiseen panostaminen on yksi keskeisistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta ja Tuusulan kunnalta hieno osoitus, sanoo Lujatalon tuotantojohtaja Marko Saloranta tiedotteessa.
Saman katon alle muuttavat paitsi Tuusulan lukio myös Tuusulan Opisto, Tuusulan kuvataidekoulu sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto.

Tuusulan lukio ja kulttuuritalo Monio harjakorkeudessa

Emil Hartelan 80 vuotta sitten perustama rakennusliike Hartela on toimitusjohtaja Juha Korkiamäen mukaan tällä hetkellä varsin vakaissa asemissa.
Liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa. Viime vuonna voittoa kertyi vajaa 13 miljoonaa euroa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso! Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Perheyhtiö Hartela nousi kriisistä jaloilleen – ”Omistajat eivät halua ulosmitata kaikkea hyvää”

Uudenmaankatu 14–16:n kaksi kerrostaloa Hyvinkään keskustassa on tullut viimeisen kolmen vuoden aikana tutuksi Etelä-Suomen Rakennuskonsulttien korjaussuunnittelijalle Petri Hulkkoselle.
Asunto-oy Hyvinkään Rinnetornien julkisivuremontti on nyt edennyt työvaiheeseen. Kohteessa korjataan parhaillaan vanhaa julkisivurappausta ja asennetaan uusittavien julkisivunauhojen rappauslevyjä. Työmaavaihe on aika lailla puolivälissä.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso! Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Julkisivuvaurio voi kyteä rakennuksessa vuosikausia – Sitten huudetaan korjaussuunnittelijaa apuun

Loviisan bussiliikenne toipuu matkustajakadosta vähitellen
Kaksi kaukoliikenteen bussivuoroa on lakkautettu Loviisa–Helsinki -väliltä koronavuosien jälkeen.
Bussiliikenne on toipunut koronavuosista Loviisan seudulla melko hyvin. Kaukoliikenteen vuoroilla pääsee Porvooseen, Helsinkiin ja Kotkaan jälleen noin tunnin välein.
 

Loviisan bussiliikenne toipuu matkustajakadosta vähitellen

Kysymys & vastaus | Miltä näyttää espanjansiruetanoiden levinneisyystilanne, puutarhuri Riikka Taskinen?
Vuosi sitten syyskesällä espanjansiruetanoita löytyi Loviisan kaupungin varikolta tuhansittain. Näiden suurtakin haittaa aiheuttavien tuholaisten pelättiin lähtevän leviämään eri puolille kaupunkia.
 

Kysymys & vastaus | Miltä näyttää espanjansiruetanoiden levinneisyystilanne, puutarhuri Riikka Taskinen?

Mittava hanke Jyväskylän Palokassa uusine tuotantolinjoineen ja rakennuksineen on ollut Meltexin historian suurin yksittäinen investointi. Tuotannon pyöriessä täydellä kapasiteetilla se tulee työllistämään noin 20 henkeä.
"Tuotanto lähellä asiakasta on ollut meidän yrityksemme kulmakiviä alusta saakka, ja suodatinkangastuotannon aloittaminen Jyväskylässä tukee hyvin tätä strategiaa, sillä olemme nyt ainut valmistaja näillä korkeuksilla. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa ei ole maarakennuskankaiden valmistusta", Meltexin tuotantojohtaja Tony Burman sanoo tiedotteessa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Meltex teki historiansa suurimman investoinnin Jyväskylässä

Itäkeskuksesta Keilaniemeen kulkevan pikaraitiotien reitillä joudutaan ilkivallan takia purkamaan pintoja, tiedotti Raide-Jokeri maanantai-aamuna.
Aiheesta päätettiin tiedottaa, koska viime viikkoina ilkivaltaa on esiintynyt huomattavasti, kertoo tuotantopäällikkö Tapio Väisänen Raide-Jokeri-allianssista.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Raide-Jokerin työmaita vandalisoidaan

Rauman Energia mukana Kotitalouden energiaillassa
Rauman Energia on mukana Kotitalouden energiaillassa torstaina 6. lokakuuta. Tilaisuuden esittelytekstissä kuvaillaan iltaa näin:
-Tule kuulemaan ja keskustelemaan kotitalouden energiankäytöstä. Mistä kotitalouden energiankulutus koostuu? Kuinka kulutusta voisi vähentää? Millaisia muita säästömahdollisuuksia on?
Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Energianeuvonta Satakunnassa -hankkeen kanssa ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Tilaisuuteen tulee ilmoittautua Rauman kansalaisopiston sivuilla .

Rauman Energia mukana Kotitalouden energiaillassa

Suuret kiinteistönomistajat testaavat parhaillaan kiinteistöjensä sähköjärjestelmiä ja varautuvat ensi talven mahdollisiin sähkökatkoksiin. Huolta aiheuttavat esimerkiksi kauppakeskuksissa ja toimistorakennuksissa sijaitsevien yksityisten lääkärikeskusten tai sairaaloiden leikkaussalitoiminta, sillä nämä kiinteistöt eivät ole korkealla sähkökatkosten priorisointilistalla.
Esimerkiksi Ilmarisen omistamissa noin 130 kiinteistössä on käynnissä sähköjärjestelmien huoltotyöt ja koekäytöt. Tavoitteena on määräysten mukaisesti vähentää riskiä ääritilanteissa. Kohteet ovat esimerkiksi kauppakeskuksia, asuintaloja, toimistorakennuksia ja varastoja.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Mahdolliset sähkökatkot avaavat hurjia skenaarioita – kauppakeskusten ja toimistorakennusten leikkaussalitoiminnot kartoittamatta

Nordec Group siirtyy suomalaisomistukseen, uutisoi Kauppalehti.
Saksalaisen Mutaresin tytäryhtiönä toiminut Nordec myydään lehden tietojen mukaan suomalaiselle kauppaa varten perustettavalle yhteisyritykselle, jonka pääomistajia ovat Harjavalta oy ja Tirinom oy. Omistajiksi tulee lisäksi Nordecin ylintä johtoa.
Nordec yritti listautua keväällä Helsingin pörssin First North -listalle. Yhtiö kuitenkin perui listautumisantinsa. Syyksi kerrottiin poikkeava pääomamarkkinatilanne.
Nordecin uudet suomalaisomistajat Harjavalta ja Tirinom omistavat Kreatesta yli 25 prosenttia.

Kauppalehti: Nordec vaihtaa omistajaa

Mielipide | Tavistholmenin metsänhakkuu
Otsikon aiheesta oli pitkä juttu (LoSa 20.9) , olkoonkin että hakkuu ei koske itse saarta lainkaan. Koko hakkuualue on mantereen puolella. ”Riidanalainen” alue on Pitkäniityntien länsipuolisten tonttien takarajalla oleva alue, venevalkama-alueelta koululle.
 

Mielipide | Tavistholmenin metsänhakkuu

Tesjoen pöllipalon sytyttäjää ei ole löydetty – vihjeet edelleen tervetulleita
Tesjoen Lappomintiellä elokuussa palaneiden Täsmäkaato Oy:n energiapuukasojen tulipalon sytyttäjä on edelleen teillä tietymättömillä.
 

Tesjoen pöllipalon sytyttäjää ei ole löydetty – vihjeet edelleen tervetulleita

Etusivu | Turkuun rakennetaan kaksi EU-taksonomian mukaista asuinkerrostaloa Uutinen Turkuun rakennetaan kaksi EU-taksonomian mukaista asuinkerrostaloa Kuva: Hartela Talotekniikka-lehti 26.09.2022 13:58 Jaa:
Turun Pukkilan alueelle rakennettava kahden asuinkerrostalon asunto-osakeyhtiö tarjoaa asukkailleen kestävän kehityksen mukaista vuokra-asumista. Rakentaminen toteutetaan EU-taksonomian mukaisesti, kertoo Hartela tiedotteessaan.
Rakennustyöt käynnistyvät syyskuussa 2022, ja ensimmäinen taloista valmistuu tammikuussa 2024. Asuinkerrostalot toteutetaan LEED Gold -tasoon ja A-energialuokkaan.
Kohteen energianlähteinä toimivat sekä maalämpö- että aurinkopaneelijärjestelmät. Asunnoissa on lisäksi energiatehokkaat ilmanvaihtokoneet ja vesikalusteet. Tämä tarkoittaa sitä, että asumisen ympäristövaikutukset on minimoitu, lämmitykseen ei hukata ylimääräistä energiaa ja asumisen hiilijalanjälki on pieni asumisen koko elinkaaren aikana. Asuntojen lämmitys sekä talojen kiinteistösähkö on tarkoitus tuottaa kokonaan fossiilittomalla energialla.
− Olemme erittäin iloisia, että pääsemme toteuttamaan korkealuokkaista asumista turkulaisille yhdessä Hartelan kanssa. Kyseessä on ensimmäinen uudisrakennusprojekti CapMan Real Estaten historiassa, jossa toteutetaan EU-taksonomian mukaista rakentamista. Maalämpö ja katolle asennettavat aurinkopaneelit pienentävät asumisen hiilijalanjälkeä ja hillitsevät lisäksi energiakustannuksia, kertoo CapMan Real Estaten sijoitusjohtaja Sampsa Apajalahti tiedotteessa.
− Pyrimme vähentämään asumisen aikaista energiankulutusta, sillä energiankulutuksella on suuri merkitys rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin päästöihin, kertoo suunnittelupäällikkö Veli-Matti Kankare Hartela Länsi-Suomi Oy:stä.
Rakennettava taloyhtiö varautuu sähköauton latauspisteisiin, ja kohteeseen hankitaan yhteiskäyttöauto asukkaiden käyttöön. Asukkaat voivat seurata sovelluksen avulla omaa vedenkulutustaan ja siten vaikuttaa suoraan omaan vesilaskuunsa. Jaa:

Turkuun rakennetaan kaksi EU-taksonomian mukaista asuinkerrostaloa

Kävipä kerran niin, että oli pullossa kaljaa ja se oli hyvää kaljaa. Se maistui raikkaalle ja vahvalle, ja siitä tuli humalaan presiis ennakoitavalla tavalla. Hyvää tavaraa, laatukamaa siis. Lagereiden lager.
Oluen juoja oli tyytyväinen, kun hintapistekin oli juuri sopivan korkea, ettei juojaa luultu köyhäksi juopoksi, mutta sopivan matala, että olutta sai ostettua juopumiseen tarvittavan määrän.
Myyjällä sen sijaan oli ongelma. Olut oli ihan samanlainen kuin kaikki muutkin oluet. Tuotteessa, jakelussa, hinnassa tai missään ei ollut mitään kilpailusta erottavaa tekijää. Juoja saattoin hyvin lastata kymppikassiinsa tämän oluen, tai jonkun muun sen identtisistä sisaruksista marketin yhdeksänmetrisellä oluthyllyllä. Katekin olisi voinut olla parempi.
Myyjällä oli ongelma; olut oli ihan samanlainen kuin kaikki muutkin oluet.
Onneksi oluttehtailijalla oli tikkaremmissään noheva markkinoinninsuunnittelija, joka tiesi, että ratkaisu löytyi brändäyksestä. Oluelle piti luoda persoonallisuus ja tarina, itse mallasjuomaa laajempi konsepti. Markkinointisuunnittelijan tiimi loisi oluttehtailijalle bränditarinan, joka laajentaisi oluen reviirin miedoista alkoholijuomista elämäntyylivalinnaksi. Näin oluesta saataisiin väline juojan oman elämän narratiivin osaseksi.
Oluttehtailija tuli niin rohkeaksi, että otti ja tilasi oluelleen konseptoinnin ja bränditarinan.
Mitä helvettiä tuo nyt horisee, tuumi oluttehtailija, ja oli pakotettu ottamaan vähän neuvoa-antavaa. Ja koska olut oli hyvää ja se ei loppunut kesken (vaikka kuormasta juotiinkin), tuli oluttehtailija niin rohkeaksi, että otti ja tilasi oluelleen konseptoinnin ja bränditarinan.
Lopputuloksena oli lievän krapulan lisäksi mehukas brändi, oikea merkkiolut, joka edusti jotain ja jolla oli jotain sanottavaa. Ja sen sanomiset resonoivat juomareissa, ja he kokivat oluen omaksensa. Lisäbonuksena juomarit saattoivat sanattomasti kertoa vertaisryhmilleen, että hepäs ovat tämmöisiä ihmisiä, koska juovat tätä olutta.
Oluen tarina oli muuttunut oluen juojien omien tarinoiden osatekijäksi.
Ja näin oluen tarina oli muuttunut oluen juojien omien tarinoiden osatekijäksi, identieetin palaseksi ja tietoiseksi valinnaksi. Oluttehtailija ja markkinoinnin suunnittelija kippistivät tyytyväisenä ja päättivät nostaa oluen hintapistettä, koska nyt, hyvän tarinan ansiosta, juomarit olivat valmiita maksamaan siitä enemmän.
Sen pituinen se. Tarinan opetus on, että ole niin kuin oluttehtailija. Ole rohkea kuin nousuhumalainen.
Jos haluat kuulla lisää, tule mukaan MARK webinaariin!
[Konseptoinnin voima to 29.9.2022 klo 10-11]
Kirjoittaja
Iina Merikallio, konseptisuunnittelija, sosiaalipsykologi
Over fifteen years in advertising, both working for big players and running her own boutique agency, Iina is still curious about finding that new idea or insight that helps creating a bullet proof concept. An idea so strong that all communication can be derived from it – a must in the fragmented media of today.

MARK

BLOGI: Bränditarinoita nousuhumalaisen rohkeudella

Torilla ollut erittäin hankala sarja-avaus salibandyn Suomisarjassa – vieraspeliputki jatkuu vielä torstaina SB Vantaan vieraana Myyrmäen urheilutalossa
Salibandy
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Loviisan Sanomien sisällöt.
Tutustu 1 kk maksutta! Tilaa 2 kk 10 € + 1 kk maksutta
Digitilauksen sisältö
- Loviisansanomat.fi-verkkopalvelun rajaton käyttöoikeus vuoden jokaisena päivänä
- Näköislehti
- Uutissovelluksen ja päivän lehti -sovelluksen käyttöoikeus (iOS ja Android)
- Lukuoikeus sinulle ja kolmelle perheenjäsenellesi
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu

Torilla ollut erittäin hankala sarja-avaus salibandyn Suomisarjassa – vieraspeliputki jatkuu vielä torstaina SB Vantaan vieraana Myyrmäen urheilutalossa

FC Loviisan miehet taistelivat Mäntsälässä voiton vajaamiehisenäkin – joukkue on hitsautunut loistavasti yhteen syyskaudella
Jalkapallo
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Loviisan Sanomien sisällöt.
Tutustu 1 kk maksutta! Tilaa 2 kk 10 € + 1 kk maksutta
Digitilauksen sisältö
- Loviisansanomat.fi-verkkopalvelun rajaton käyttöoikeus vuoden jokaisena päivänä
- Näköislehti
- Uutissovelluksen ja päivän lehti -sovelluksen käyttöoikeus (iOS ja Android)
- Lukuoikeus sinulle ja kolmelle perheenjäsenellesi
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu

FC Loviisan miehet taistelivat Mäntsälässä voiton vajaamiehisenäkin – joukkue on hitsautunut loistavasti yhteen syyskaudella

Vuoden 2022 toisen neljänneksen puukerrostalojen lupamäärä palautui tavanomaiselle tasolle. Puukerrostalojen osuus rakennusluvissa on nyt noin 4 prosenttia ja aloituksissa noin 5 prosenttia. Osuus on viime vuosina pysynyt samana markkinoiden voimakkaasta vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta.
Rakennusmateriaalien kustannukset nousivat heinäkuussa noin 13 prosenttia, mutta puurakenteiden hinta kääntyi laskuun ja hinnat laskivat 3 prosenttia. Tiedot ovat Foreconilta peräisin.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Puurakentamisen kustannukset laskivat kesällä

Pölyttäjät ja metsien luonnonhoito -koulutuswebinaari 31.10.2022
26.9.2022
Tervetuloa metsänomistaja, metsäammattilainen, metsäalan toimija koulutuswebinaariin, jonka aiheena on metsien luonnonhoito ja pölyttäjät. Tilaisuus on avoin myös muille aiheesta kiinnostuneille.
Aika: maanantai 31.10.2022 klo 13-15, Teams
Pölyttäjät – luonnon ekosysteemien toiminnalle ja monimuotoisuuden säilymiselle välttämättömät pienet eliöt, joita tarvitaan myös metsissä. Minkälaisia pölyttäjiä elää metsässä ja miten niiden elinympäristöä voidaan tukea?
Tässä koulutuswebinaarissa tutustutaan pölyttäjiin, niille tärkeisiin metsien rakennepiirteisiin sekä toimenpiteisiin, joita talousmetsissä voidaan tehdä pölyttäjien hyväksi. Tilaisuudessa on varattu kunnolla aikaa myös keskustelulle ja kysymyksille.
Ohjelma
Tilaisuuden avaus ja Pölymetsä-hankkeen esittely
asiantuntija Sara Turunen, Tapio
Metsien pölyttäjät ja niille tärkeät rakennepiirteet
tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus SYKE
Luonnonhoito ja pölyttäjät
johtava asiantuntija Lauri Saaristo, Tapio
Koulutuswebinaarin järjestää Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena eli Pölymetsä-hanke, joka on Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Tapion yhteinen hanke. Vuonna 2021 alkanut Pölymetsä-hanke on koonnut tuoreimman tiedon metsien pölyttäjähyönteisistä, sekä keinoista niiden auttamiseksi. Pölymetsä-hanke on osa valtakunnallista METSO-ohjelmaa, jonka tavoitteena on osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen, sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Lisätietoja hankkeesta .
Ilmoittautuminen
Ilmoittautua voi perjantaihin 28.10. asti tästä linkistä . Tilaisuus on maksuton.

Tapio

Pölyttäjät ja metsien luonnonhoito -koulutuswebinaari 31.10.2022

Näin varaudut syysmyrskyihin
Koostimme vinkkejä ja muistilistaa myrskyyn varautumisesta:
Palvelemme vikapalvelunumerossa 020 6066 133 ympäri vuorokauden
- Normaalitilanteessa puheluusi vastataan vuorokauden ympäri ja vikaa aletaan selvittää. Mahdollisissa suurhäiriötilanteissa voidaan ottaa käyttöön nauhoitettu tiedote, jossa kerrotaan tilanteesta lisää. Jos tiedossasi on sähkökatkon aiheuttaja tai tarkempi vikapaikka, saat lisävalinnalla yhteyden päivystäjäämme. Apusi on meille arvokasta. Ihan ensimmäiseksi kannattaa varmistaa, onko kotona sulake palanut tai onko myös naapurustossa pimeää.
Puu linjalla, miten toimin?
- Rauman Energia Sähköverkko haluaa muistuttaa, että sähkölinjoille kaatuneiden puiden poisto on ammattilaisten työtä. Jos huomaat linjalle kaatuneen puun, soita vikapalvelunumeroomme 020 606 6133.
Reaaliaikainen Häiriöinfo-karttapalvelu ympäri vuorokauden
- Palvelu kattaa Rauman Energia Sähköverkko Oy:n ja Vakka-Suomen Voima Oy:n verkkoalueet. Kartasta näet myös huoltotöistä aiheutuvat keskeytykset.
- Siirry Häiriöinfo-karttapalveluun [tästä] .
- Energiateollisuus on ottanut käyttöön karttapalvelun, josta Suomen sähkökatkot saadaan näkyviin yhdestä osoitteesta. Sähkökatkokartta löytyy osoitteesta [www.sahkokatkokartta.fi] .
Katkovahti lähettää viestin kännykkääsi ympäri vuorokauden
- Katkovahti on Rauman Energia Sähköverkko Oy:n maksuton palvelu, jolla saat ilmoituksen sähkökatkoista suoraan kännykkääsi. Viesti lähtee noin viiden minuutin kuluttua sähkökatkon alkamisesta, sitä lyhyemmistä katkoista viestiä ei lähetetä. Aiheesta lisää [täällä] .
Varautuminen sähkökatkoihin
- Tallenna vikapalvelunumero 020 6066 133 kännykkääsi.
hanki taskulamppu, varaparistoja ja sulakkeita
hanki kynttilöitä, tulitikkuja ja polttopuita, jos sinulla on tulisija
jos katkeamaton sähkönjakelu on välttämätöntä esim. maatilalla, kannattaa hankkia oma varasähköjärjestelmä, polttomoottori- tai traktorikäyttöinen aggregaatti
paristokäyttöinen radio
kännykän lisäakku (ns. Power bank) tai autolaturi
Ohjeita pitkän sähkökatkon varalle voit lukea myös puolustusministeriön -julkaisusta

Näin varaudut syysmyrskyihin

Aurinkosähköjärjestelmiin ja niitä koskeviin teknisiin vaatimuksiin kannattaa tutustua hyvin ennen järjestelmien hankkimista. Huolimattomuus niin asennuksessa kuin teknisissä vaatimuksissa voi tietää ongelmia.
Sähkön hinnan nousu ja energian säästämisen tarve ovat saaneet monet kiinnostumaan aurinkosähköjärjestelmistä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) saa viikoittain useita kysymyksiä, jotka liittyvät aurinkosähköjärjestelmiin, niiden asennuksiin ja turvallisuuteen.
Tukesiin on myös tullut ilmoituksia virheellisistä ja ammattitaidottomista asennuksista. Se muistuttaakin, että sähkö- ja paloturvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että aurinkosähköjärjestelmien asennuksissa käytetään järjestelmiin perehtynyttä sähköalan ammattilaista.
Oikein mitoitettu, asennettu ja huollettu aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen, kustannustehokas ja pitkäikäinen tapa tuottaa puhdasta energiaa. Aurinkosähköjärjestelmän virheellinen asennus voi sen sijaan aiheuttaa järjestelmässä vikoja, toimimattomuutta ja vaaratilanteita.
Ennen kuin aurinkosähköjärjestelmän hankkii, kannattaa aiheeseen perehtyä kunnolla. TM Rakennusmaailman verkkosivulle on koottu perustietoa aurinkosähköstä , aurinkopaneelien tehoista ja kehityksestä , hankinnan muistilistoista sekä käyttäjäkokemuksia aurinkosähkön hankinnasta ja sähköomavaraisuudesta .
Asennusvirheitä ja laiminlyöntejä
Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa aurinkosähköjärjestelmiä on asennettu virheellisesti ja ammattitaidottomasti. Huolimattomuutta on ilmennyt sekä asennustöissä että käyttöönottotarkastuksissa. Järjestelmää koskevista teknisistä vaatimuksista ei ole aina ollut tietoa.
”Ongelmia on ollut esimerkiksi kaapelien kiinnityksessä ja suojauksessa. Kaapelien kiinnitys on voinut jäädä kokonaan tekemättä tai kaapeleita on kytketty toisiinsa vääränlaisilla liittimillä. Järjestelmän pitäisi kuitenkin kestää mekaanista rasitusta vuosikymmeniä ja myös talviolosuhteita, jolloin kiinnitysten ja suojausten täytyy olla sellaiset, että ne eivät tule alas liikkuvan lumen ja jään mukana”, sanoo Tukesin ylitarkastaja Sakari Hatakka.
Asennuksia on tehty ilman tarvittavaa oikeutta kiinteistöjen sähköasennuksiin, mikä ei ole lainsäädännön mukaista. Tukesin tietoon on tullut ja valvonnassa ilmennyt tapauksia, että sähköturvallisuuslaissa edellytetty sähköurakoitsijan käyttöönottotarkastus, ns. oman työn tarkastus, on tehty vakavan puutteellisesti tai jäänyt tekemättä kokonaan.
Aurinkosähköjärjestelmiin liittyy turvallisuustekijöitä
Turvallisuuden varmistaminen alkaa siitä, että valitset aurinkosähköjärjestelmän toimittajaksi luotettavan ja asiantuntevan yrityksen, jolla on riittävästi aiempaa kokemusta aurinkosähköjärjestelmien asennuksista ja oikeudet asennustöihin. Toimijan oikeuden tehdä sähkötöitä voi tarkistaa Tukesin rekisteristä .
Aurinkosähköjärjestelmälle on tehtävä käyttöönottotarkastus ennen laitteiston käyttöönottoa. Tilaajan pitää saada käyttöönottotarkastuksesta sähköalan ammattilaisen allekirjoittama käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Se on järjestelmän asennuksesta vastaavan urakoitsijan kirjallinen vakuutus siitä, että järjestelmä on toteutettu turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Pöytäkirjassa pitää olla mittausten ja testausten tulokset sekä Tukesin rekisteristä löytyvän, asennuskokonaisuudesta vastaavan sähköurakoitsijan ja vastuuhenkilön, eli sähkötöiden johtajan, tiedot. Aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottotarkastukseen liittyy erityisiä laitteistokohtaisia testauksia, joiden tulokset ovat osa käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa.
”Sähköurakoitsija vastaa koko järjestelmän turvallisuudesta ja oikeasta asennuksesta. Sähköurakoitsijan tulee valvoa, että paneeliston ja johtojärjestelmien asennus tehdään ammattitaitoisesti ja vaatimusten mukaisesti”, korostaa Hatakka.
Laitteiden toimintaa on hyvä seurata aktiivisesti. Jos järjestelmän toiminta poikkeaa normaalista, on syytä ottaa yhteyttä järjestelmän toimittajaan tai huoltoon.
Tutustu aurinkosähköjärjestelmiin
Aurinkosähköjärjestelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään: itsenäisesti ns. saarekekäytössä toimivat järjestelmät ja jakeluverkon kanssa rinnakkain toimivat.
Itsenäisiä järjestelmiä asennetaan muun muassa kesämökeille ja rakennuksiin, joilla ei ole sähköliittymää. Tällaiset järjestelmät toteutetaan yleensä 12V/24V tasasähkö(DC)-järjestelmänä, eivätkä ne tällöin vaadi erillistä oikeutta sähkötöihin. Riittävät perustiedot ja asennusohjeiden noudattaminen ovat silti välttämättömyys. Vastuu turvallisesta toteutuksesta on asentajalla. Kuluttajan kannalta varminta on hankkia valmis pakettiratkaisu, jossa järjestelmän valmistaja on valinnut turvalliset ja yhteensopivat komponentit.
Sähköverkon kanssa rinnakkain toimiva, esim. asuinkiinteistön tai maatilan sähköverkkoon liitettävä aurinkosähköjärjestelmä on asennuskokonaisuus, joka edellyttää asentajalta oikeutta sähkötöihin. Aurinkosähköjärjestelmän jakeluverkkoon liittämiseen tarvitaan myös lupa alueen jakeluverkkoyhtiöltä.

Aurinkosähköjärjestelmiin on hyvä tutustua ennalta: Asennuksessa voi mennä paljon pieleen

Huoltovarmuuden turvaaminen ja kotien lämpimänä pysyminen menee tulevana talvena lyhyen tähtäimen ilmastotavoitteiden ohitse, toteaa metsänhoitotieteen professori, Suomen Ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola.
”Kotimaisen ruuan ja energian tuotannon turvaaminen on nyt ensisijaista. Tässä tilanteessa on kyettävä vastaamaan puuraaka-aineen lisääntyvään kysyntään energiatuotannossa. Energiapuun tuki on nyt perusteltua sekä Suomen huoltovarmuuden että metsien tulevan kasvun ja kasvukunnon turvaamiseksi”, Peltola sanoo metsäasioita seuraavan Audiomedian haastattelussa.
Peltola muistuttaa, että Suomen on korvattava useiden miljoonien kuutiometrien raakapuun tuonti Venäjältä. Tuontipuun käytön lisäämistä hän pitää viherpesuna
”Metsien lisähakkuiden aiheuttamat päästöt lisääntyvät vastaavasti muualla. Tuontipuun pitäisi olla myös yhtä kestävästi tuotettua muualla.”
Suomessa on Peltolan mukaan tuudittauduttu ajatukseen, että maankäyttösektoriin kuuluvien metsien hiilinielut kompensoivat pitkälti muiden sektoreiden päästöt. Nyt koko maankayttösektori näyttäisi muuttuneen päästölähteeksi.
” Alustavat Luonnonvarakeskuksen ja Suomen tilastokeskuksen julkaisemat laskelmat metsien kasvun ja nielujen vähenemisestä pitävät sisällään paljon kysymysmerkkejä. Hakkuiden lisääntyminen ei yksin selitä metsien hiilinielujen romahtamista, vaan siihen vaikuttaa todennäköisesti myös laskentamenetelmissä tehdyt muutokset”, Peltola arvioi.
Peltola muistuttaa, että jos muut taakanjakosektorit eivät kykene nopeasti vähentämään päästöjään, odotusarvo kohdistuu maankäyttösektoriin ja nielujen merkittävään kasvattamiseen metsissä.
” Muussa tapauksessa joudutaan hankkimaan päästöoikeuksia, jotta päästään tavoitteisiin hiilineutraalisuudesta. Nyt on kuitenkin syytä odottaa Suomen tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen lopullisia tuloksia maankäyttösektorin nielujen määrästä ennen lopullisten johtopäätösten vetämistä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.

Metsänhoitotieteen professori Peltola: Huoltovarmuus ohittaa ilmastotavoitteet

Päivämäärä: 26.9.2022
Cibes Amsliftin vastuullisuusstrategia ja -tavoitteet ovat linjassa UN Sustainable Development Goalsin sekä Pariisin sopimuksen kanssa. Vastuullisuus on integroitu Cibes Amsliftin liikestrategiaan.
Olemme tehneet elinkaariarvion suosituimmasta hissimallistamme. Lataa alla olevasta linkistä ympäristöselosteemme (EPD) Cibes A5000 kevythissistämme.
Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
[Lue lisää...](/tietosuoja/linkki.html)

Ympäristöseloste Cibes A5000 hissistä

Peikko Groupin yhtiökokous on nimittänyt hallitukseensa kolme uutta jäsentä. Heidän toimikautensa alkaa 1.10.2022.
Liina Jukko, teoreettisen fysiikan maisteri, on teoreettisen kosmologian tohtorintutkinto-opiskelija King's College Londonissa Iso-Britanniassa. Hän edustaa kolmatta sukupolvea Paanasten perheessä, joka omistaa Peikko Groupin.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Peikko nimitti hallitukseen kolme uutta jäsentä

Puunjalostusinsinöörit ry piti avoimet ovet Otaniemen toimistollaan, ja kutsun olivat innokkaasti vastaanottaneet kymmenet uudet ja vanhat yhdistyksen jäsenet. Joku oli jo ehtinyt käydä aiemminkin PI:n Aallonharjan tiloissa, jonne yhdistys muutti reilu vuosi sitten. Osa oli nyt ensimmäistä kertaa ihastelemassa käytävän upeaa kirjastoa ja viihtyisiä toimitiloja.
Puunjalostusinsinöörit ovat hyvinkin yhteisöllistä porukkaa. Kahvipöydän vilkkaassa keskustelussa muisteltiin eläväisesti, kuinka läheisessä keskuslabrassa tuli vietettyä aikaa silloin reilut 50 vuotta sitten alkaneissa opinnoissa. Näiltä kulmilta on ehtinyt kertyä paljon muistoja.
Kemian alan konkarit Risto Kekki ja Pekka Komulainen kertoivat, että kemian töitä tehtiin aikoinaan myös Helsingin keskustan laboratoriossa. Viereisessä rakennuksessa oli kansallisoopperan balettitanssijoiden harjoitussali isoine ikkunoineen. Silloin nuorten insinööriopiskelijoiden keskittymiskyky oli koetuksella.
”Paljon opiskeluaikaa meni pilaillessa, eikä esimerkiksi koneenpiirustus juurikaan kiinnostanut. Onneksi pystyi kavereilta kopsaamaan”, Komulainen myöntää naureskellen.
”Mutta tässä iässä voi jo tunnustaa kaikki syntinsä.”
PI:n kirjastohyllyjen antia tutkivat Aallossa jatko-opintojaan suorittavat Zoe Paganelli ja Tine Kalac. Uuteen maahan ja uuteen ympäristöön innokkaasti tutustuva pari kertoi tämänkaltaisten vierailujen olevan ensiarvoisen tärkeä tapa verkostoitua ja saada kontakteja.
Verkostoitumisen ohella PI:n digitaalinen onnenpyörä houkutteli monet kokeilemaan onneaan. Heli Kankareen toimiessa Lady Fortunana moni kävijä lähtikin uusi hiirimatto tai Metsien Suomi -paita tai -kangaskassi kainalossaan tyytyväisenä kohti Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoululla järjestettyä Metsäteollisuuden historiailtaa.
Taidetta ja mielenkiintoisia henkilötarinoita
Historiaillan aloitti Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus kertomalla koulun tiloissa olevan upean taidekokoelman lahjoittaneen vuorineuvos Alexander Lampénin ja hänen vaimonsa Lucie Lampénin elämästä.
Historioitsija Sakari Siltala puolestaan tarjosi riemastuttavia otoksia kirjoittamastaan kaksoiselämäkerrasta, Kirnu ja kartelli, jonka toinen päähenkilö oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä vaikuttanut paperi-insinööri Axel Solitander. Varsin värikkäiden vaiheiden – työt, taistot ja totuudet – kautta itsensä teollisuusmiehenä ja poliitikkonakin tunnetuksi tehnyt Solitander toimi myös Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton pitkäaikaisena asiamiehenä.
Vanhoissa tarinoissa pysyteltiin edelleen muun muassa Wetendin TrumpJet-teknologian kehittäjänä ja innovaattorina monessa yrityksessä tunnettu koneenrakennuksen diplomi-insinööri Jouni Matulan esityksessä. Hienosti digitaalitekniikan avulla ”elävöitetty” Ummeljoen Pihkalan torpan isäntä Taavi Matula tarinoi 1900-luvun alussa Pietarin läheisyydessä, Nevan varrella sijainneen Dubrovkan paperitehtaan historiaa.
Teksti ja kuvat Tuija Holttinen

Hauskoja muistoja, mielenkiintoista historiaa ja uusia kohtaamisia

Puu on menettänyt tänä vuonna yli neljänneksen markkinaosuuttaan vapaa-ajan rakennusten julkisivumateriaalina, Puutuoteteollisuus ry kertoo. Puujulkisivut ovat silti edelleen markkinajohtaja omakotitaloissa, paritaloissa, rivitaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa.
Kerrostaloissa puujulkisivujen markkinaosuus on noin seitsemän prosenttia ja opetusrakennuksissa noin 40 prosenttia. Markkinaosuudet julkisivuissa ovat vaihdelleet koko 2000-luvun.
Kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa puukerrostalojen lupamäärä palautui tavanomaiselle tasolle. Puukerrostalojen osuus rakennusluvissa on nyt noin neljä prosenttia ja aloituksissa viitisen prosenttia. Osuus on pysynyt samana markkinoiden voimakkaasta vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta.
Uudellamaalla, jossa rakennetaan lähes puolet Suomen asunnoista, puurakenteisten kerros- ja rivitalojen yhteenlaskettu osuus oli noin kahdeksan prosenttia. Pirkanmaa on toiseksi suurin asuinrakentaja, ja siellä vastaavasti osuus puun osuus oli noin 11 prosenttia.
Vaikka rakennusmateriaalien kustannukset nousivat heinäkuussa noin 13 prosenttia, puurakenteiden hinta kääntyi laskuun kolmen prosentin verran.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.

Puu menetti asemiaan julkisivuissa, piti pintansa kerrostaloissa

Sähköenergian hinta voi tällä hetkellä vaikuttaa merkittävästi rakennuksen käyttökustannuksiin. Asuntomarkkinointiasetuksen mukaan myytäessä kiinteistöä tai sen osaa taikka vuokramaalla olevaa rakennusta vakituiseen asumiskäyttöön, on esitteessä ilmoitettava keskimääräiset lämmityskustannukset tai sähkölämmitteisestä rakennuksesta keskimääräiset kustannukset kokonaissähkönkulutuksesta taikka, jos kyseessä on suunnitteilla tai rakenteilla oleva rakennus, arvio niistä.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL:n lakivaliokunta ohjeistaa, että esitteellä ilmoitetun keskimääräisen kokonaissähkönkulutuskustannuksen tulee perustua vähintään 12 kuukauden kuluihin, jotta kustannuksessa on mukana myös talvikuukaudet.
Ilmoitettujen kustannusten tulee sisältää sähköenergiamaksut ja sähkönsiirtomaksut. Esitteen lisätiedoissa tulee kertoa, mihin ajanjaksoon ilmoitettu keskimääräinen kokonaissähkönkulutuskustannus perustuu.
Esitteen lisätiedoissa voi KVKL:n mukaan kertoa nykyisten asukkaiden vuotuisen sähkönkulutuksen yhteydessä perheen koon. Perheen kulutusta voi myös avata tarkemmin esimerkiksi silloin, jos saunan lämmittäminen on ollut päivittäistä, poreammetta lämmitetään ympäri vuoden, perheessä ladataan sähköautoa tai nykyiset asukkaat lämmittävät paljon puulla tai ilmalämpöpumpulla.
Lisätiedoissa voi myös tiedottaa ostajaa siitä, että sähkönkulutus on suuresti riippuvainen muun muassa lämmityskauden pituudesta ja keskilämpötilasta, asunnon sisälämpötilasta, perheen koosta, kulutustottumuksista sekä sähkölaitteiden kunnosta, iästä ja energiatehokkuudesta.

KVKL: Asuntoesitteeseen laitettava vähintään vuoden sähkökustannustiedot

Energiavirasto jakoi lähes neljä miljoonaa euroa tukea ajoneuvojen suuritehoisille tasavirtalatauspisteille. Kuva: Jarmo Raninen Anne Soininen 26.09.2022 09:00 Jaa:
Sähköajoneuvot yleistyvät vauhdilla. Samalla kasvaa myös latauspaikkojen, -pisteiden ja -laitteiden määrä. Erityisesti tehokkaimpien latauslaitteiden määrä on kasvussa.
Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK) mukaan kiinteistöihin asennettavia sähköautojen latauslaitteita myytiin vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla 28 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla myydyt latauslaitteet sisälsivät yhteensä 26 493 latauspistettä. Niistä hidaslatauspisteitä oli 10 907 ja peruslatauspisteitä 15 586. Sekä hidas- että peruslatauspisteiden määrä kasvoi 32 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta.
STK koostaa tilastonsa kaikkiaan 17 sähköteknisen alan valmistaja- ja maahantuojayrityksen myyntiluvuista.
Peruslatauspisteen pistorasia on tyypiltään Type 2, joka on suunniteltu käytettäväksi sähköauton lataukseen. Peruslatauslaitteen teho valitaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan 3,7–22 kW:n väliltä.
Hidaslatauspisteessä on sähköautokäyttöön tarkoitetun tyypin 2 pistorasian sijaan tavallinen maadoitettu kotitalouspistorasia. Hidaslatauspisteen teho on noin 2–3 kW.
Tehot kasvussa
Peruslatauslaitteiden tehojakauma muuttui merkittävästi verrattuna vuodentakaiseen. STK:n tilaston mukaan maksimiteholtaan 22 kW:n peruslatauslaitteita myytiin nyt 101 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkien alempitehoisten peruslatauspisteiden (11 kW, 7,4 kW ja 3,7 kW) myyntimäärät laskivat.
STK:ssa arvioidaan, että yksi selitys siirtymälle kohti suuritehoisempia laitteita on ARA:n myöntämä sähköautojen latausinfra-avustus asunto-osakeyhtiöille ja muille asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. Vuodesta 2022 lähtien avustusta on myönnetty myös yrityksille ja työpaikoille. Avustus edellyttää valmiutta vähintään 11 kW:n tehoiseen lataukseen.
STK:n tilasto ilmentää etenkin koti- ja työpaikkalatauksen kehitystä. Se valottaa erityisesti taloyhtiöiden ja yritysten vauhtia, jolla ne nyt varustavat kiinteistönsä latauslaitteilla. Tilasto ei sisällä tietoja teholatauslaitteista.
Suuritehoiset latauspisteet saivat tukea
Teholatauslaitteet ovat tyypillisesti latausverkostotoimijoiden ylläpitämiä julkisia latauspisteitä liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa.
Sähköinen liikenne ry:n julkaiseman tilannekatsauksen mukaan Suomessa oli kesäkuun lopussa yhteensä 1 726 julkista latauspaikkaa ja niissä 7 264 julkista latauspistettä. Määrät perustuvat latauskartta.fi -palvelun tietoihin. Julkisista latauspisteistä asiointilatauspisteitä oli 6 306 ja suurteho- ja pikalatauspisteitä 958. Asiointilatauspisteiden määrä kasvoi 27 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja suurteho- ja pikalatauspisteiden määrä peräti 125 prosenttia.
Julkiset asiointilatauspisteet ovat pääosin peruslatauspisteitä, joissa on Type 2 -pistorasia ja joiden maksimiteho on 22 kW. Suurteho- ja pikalatauspisteissä on useimmiten CCS-pistorasiat, ja niiden lataustehot ovat tyypillisesti 50–350 kW.
Valtio tukee myös julkisen sähköautojen latauspisteverkoston luomista. Elokuussa Energiavirasto jakoi järjestämänsä kilpailutuksen perusteella lähes neljä miljoonaa euroa tukea ajoneuvojen suuritehoisille tasavirtalatauspisteille. Tuki jaettiin 113 toimijalle ja 420 sähköauton suuritehoiselle latauspisteelle.
Myös julkisten latauspisteiden lataustehot ovat kasvaneet merkittävästi viime vuoden kilpailutukseen verrattuna. Energiaviraston näkemyksen mukaan tuen tarve kohdistuu enenevässä määrin yhä suurempitehoiseen lataukseen.
Lähteet: Energiavirasto, Sesko ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Sähköinen liikenne ry Jaa:

Sähköautojen latauspisteiden tehot kasvavat

Berner Oy osti viime vuonna enemmistöosuuden Chemigate Oy:stä ja samanaikaisesti Chemigate sopi Anoran kanssa, että tämä myy kaiken Koskenkorvan tehtaalla valmistettavan, tekniseen käyttöön menevän ohratärkkelyksen. Koskenkorvan tehdas on Pohjoismaiden suurin tärkkelystehdas ja maailman ainoa ohratärkkelyksen tuottaja.
Bernerin tärkein liiketoiminta-alue Chemigaten kannalta on teollisuus. Berner myy erilaisia teollisuuden kemikaaleja paperi-, kartonki- ja selluteollisuudelle, joka on myös Chemigaten pääasiallinen asiakaskumppani.
”Berner Oy näki Chemigaten potentiaalin, mutta he halusivat vielä entisestään vahvistaa raaka-ainesaatavuutta ja toimitusvarmuutta. Tuoteportfolio on kuitenkin hajanainen eikä varsin suuri, joten Chemigate sopi hyvin tähän joukkoon paperiteollisuudelle tuotteita tarjoavana isona yksittäisenä yrityksenä. Chemigate avasi Bernerille teollisen portin metsäteollisuuteen”, sanoo Chemigaten toimitusjohtaja Tom Schauman.
Parhaillaan monialayhtiö Berner Oy on vahvassa kasvussa, ja yrityskaupoissaan se on keskittynyt muun muassa biopohjaisiin raaka-aineisiin. Viime vuonna konsernin investoinnit olivat noin 65 miljoonaa euroa.
Yksi Bernerin yrityshankinnoista sijoittui viljelijätontille. Berner hankki viljakauppatalon Avenan, minkä myötä Chemigate vahvistaa Bernerin jalanjälkeä metsäteollisuuden ohella myös viljelijän puolella. Viljelijän Avena Bernerissä nähdään viljelijät yhteistyökumppaneina ja asiakkaina, mutta samanaikaisesti kyse on myös Chemigaten raaka-ainetoimittajista.
”On syntynyt synergiaketju. Viljelijän Avena Berner sekä diili Anoran Koskenkorvan tehtaan kanssa vahvistavat Chemigaten raaka-ainesaatavuutta ja toimitusvarmuutta, koska koronan ja Venäjän käymän sodan vuoksi tilanne kehittyi erittäin haasteelliseksi. Chemigaten oli pakko ryhtyä pohtimaan tilannetta uudelleen, joten se jatkoi taaksepäin integroitumistaan hankkimalla enemmistöosuuden Finnamyl-konsernista, johon kuuluvat Finnamyl Oy ja Lapuan Peruna Oy. Finnamyl on Suomen suurin perunan tärkkelyksen toimittaja. Olemme olleet Finnamylin suurin asiakas, mutta nyt me halusimme vahvistaa asemaamme hankkimalla myös määräysaseman. Omistajina on edelleen myös suuri osa viljelijöitä”, kertoo Tom Schauman.
”Juuri nyt olemme integroimassa Finnamyliä ja Lapuan Perunaa omiin toimintoihimme. Järjestelyt vaativat paljon työtä, mutta aivan ykkösprioriteetti on todistaa tärkkelysperunan viljelijöille, että Chemigate on luotettava kumppani. Koska markkina muuttui kokonaan, mekin rakennamme kestävämpää kumppanuutta sekä Anoran että Finnamylin kanssa.”
”Uusien yritysjärjestelyjen jälkeen olemme entistä läheisemmässä yhteydessä asiakkaisiimme. En muista, että toimitusvarmuudesta olisi puhuttu koko 2000-luvulla niin paljon kuin tänä vuonna. Parin vuoden ajan raaka-ainemarkkinamme ovat olleet mullin mallin ja asiakkaat ovat olleet ymmällään, mihin talous on menossa. Nyt suunnittelemme yhdessä asiakkaiden kanssa, mitä päätöksiä on tehtävä, ja integraatiot on vietävä loppuun”, sanoo Chemigaten toimitusjohtaja Tom Schauman.
Parhaillaan Chemigatessä viimeistellään kuuden miljoonan euron investointia polysakkaridien jatkojalostukseen Kaipiaisissa. Kyseessä on glukaani, joka on erilainen polysakkaridi kuin tärkkelys. Tuotantolinja käynnistyy marraskuussa ja projekti on aikataulussaan.
Teksti ja kuva Leif Lindberg

Chemigate: Koronan ja sodan jaloista vakaammalle liiketoimintapohjalle

Etusivu | Tampereen kaupunki vähentää energiankulutustaan lämmityskauden aikana Uutinen Tampereen kaupunki vähentää energiankulutustaan lämmityskauden aikana Kuva: Pixabay Talotekniikka-lehti 26.09.2022 08:28 Jaa:
Tampereen kaupunki tavoittelee viiden prosentin vähennystä energiankulutuksessaan talvikaudella 2022–2023. Nyt päätetyillä toimenpiteillä kaupunki vähentää omaa energiankulutustaan ja pyrkii näin osaltaan torjumaan energiapulan uhkaa, kertoo Tampereen kaupunki tiedotteessaan.
Nyt päätetyt energiansäästötoimenpiteet täydentävät jo käynnissä olevia energiatehokkuustoimenpiteitä. Tampereella energiatehokkuuden vaatimukset on huomioitu muun muassa rakentamalla kaikki uudet rakennukset A-energialuokkaan sekä pyrkimällä perusparannuksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Valaisinverkosta noin 65 prosenttia on jo vaihdettu energiatehokkaiksi valaisimiksi, ja valaistuksen ohjausta on kehitetty.
Energiapulaan liittyviä säästötoimia valmisteltiin selvittämällä Tampereen kaupungin energiankulutusta, jotta toimenpiteet ovat mahdollisimman vaikuttavia. Eniten energiaa kuluu rakennusten lämmitykseen, sähköön sekä ulkovalaistukseen. Kaupunki toteuttaa useita eri toimenpiteitä karsiakseen energiankulutustaan.
Kiinteistöjen lämpötilaa lasketaan keskimäärin 1,5 astetta. Lämpötilaa ei kuitenkaan alenneta sellaisissa rakennuksissa, joissa on esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluita, tai päiväkodeissa, joissa pienet lapset leikkivät lattialla. Ilmanvaihtoa säädetään todellisten käyttöaikojen mukaisiksi sisäilmaolosuhteita heikentämättä.
Tampereen Valoviikkojen kestoa lyhennetään. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Valoviikot päättyisivät tammikuussa. Aiemmin Valoviikot ovat jatkuneet maaliskuulle saakka. Myös katualueiden ulkovalaistuksen paloaikoja lyhennetään ja maisemavalaistusta karsitaan.
Ulkokenttien lämmityksen käyttökunnossapidon pakkasrajaa lasketaan –10 pakkasasteesta –5 pakkasasteeseen eli jos pakkasta on yli viisi astetta, kenttiä ei enää lämmitetä. Koulukadun kentän ja Sorsapuiston jäädyttäminen aloitetaan puolestaan vasta, kun vuorokauden keskilämpötila alle +2 astetta. Aiemmin jäädytys aloitettiin, kun lämpötila oli +5 astetta. Uimahallien saunojen käyttöä rajoitetaan siten, että joka toinen sauna on pois käytöstä. Jaa:

Tampereen kaupunki vähentää energiankulutustaan lämmityskauden aikana

Osalla Omavoiman asiakkaista virhe elokuun sähkölaskulla
Omavoiman elokuun sähkölaskuille on valitettavasti päässyt mukaan pieni virhe. Virheellisten laskujen määrä on noin 6000 ja virheellisissä laskuissa poikkeama koskee joko 22.8. tai 23.8. laskutettua energian määrää. Asiakkaiden saamilla verkkopalvelulaskuilla elokuussa kulutetun energian määrä on ollut oikein, mutta Omavoiman sähkömyyntilaskulta energiankokonaismäärä on ollut tietojärjestelmävirheen vuoksi liian pieni. Pahoittelemme virheen aiheuttamaa hämmennystä.
Omavoima ei laskuta puuttuvaa energian määrää asiakkailta jälkikäteen. Omavoima myöntää virheellisesti laskutetuille asiakkaille alennusta elokuun osalta eli virhe lasketaan asiakkaiden eduksi. Edun saaminen ei vaadi asiakkailta mitään toimenpiteitä tai yhteydenottoa.
Mitä, missä, miksi ja miten tästä eteenpäin?
- virheellisten laskujen kokonaismäärä n. 6000 kpl
- Omavoiman sähkönmyyntilaskulla veloitettu liian vähän energiaa
- Rauman Energia Sähköverkon verkkopalvelulaskuilla laskutetun siirtomaksun määrä on ollut oikein
- virhe on koskenut asiakaskohtaisesti joko 22.8. tai 23.8. kulutusta
- Omavoima antaa erotuksen verran hyvitystä, eli Omavoima ei veloita puuttuvaa energiamäärää jälkikäteen
- hyvityksen saaminen ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä tai yhteydenottoa
- Omavoima on tehnyt korjaavia toimenpiteitä tietojärjestelmiin, jotta vastaavalta virheeltä vältytään jatkossa
Omavoiman uutinen aiheesta

Osalla Omavoiman asiakkaista virhe elokuun sähkölaskulla

Oikeusasiamies Loviisan kaupungin satamalausunnosta: Oker-Blom ja Isotalo eivät ole olleet esteellisiä
Vuosi sitten syyskuussa Loviisan kaupunginhallitus antoi lausunnon aluehallintovirastolle Loviisan satamasta. Kyse oli ympäristöluvanvaraisen toiminnan muutoksesta.
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Loviisan Sanomien sisällöt.
Tutustu 1 kk maksutta! Tilaa 2 kk 10 € + 1 kk maksutta
Digitilauksen sisältö
- Loviisansanomat.fi-verkkopalvelun rajaton käyttöoikeus vuoden jokaisena päivänä
- Näköislehti
- Uutissovelluksen ja päivän lehti -sovelluksen käyttöoikeus (iOS ja Android)
- Lukuoikeus sinulle ja kolmelle perheenjäsenellesi

Oikeusasiamies Loviisan kaupungin satamalausunnosta: Oker-Blom ja Isotalo eivät ole olleet esteellisiä

Helsingin Yliopistokiinteistöjen ja Helsingin kaupungin yhdessä rakennuttaman Kumpulan luonnontiedelukion työmaa käynnistyi kesäkuussa 2021. Koronapandemia ei ollut vielä ohi, ja lisäksi keväällä oli koettu puutavaran voimakas hinnannousu. Hankkeen materiaalikustannukset ovat pysyneet projektinjohtourakoitsija SRV:n työmaapäällikkö Marko Klipin mukaan silti varsin hyvin hallinnassa, koska tärkeimmät hankinnat oli tehty etuajassa, osa niistä jo kehitysvaiheen aikana ennen työmaan käynnistymistä.
”Kustannusraami tulee siksikin pitämään, että toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen, allianssimaisia piirteitä sisältävä projektinjohtourakka. Siitä seuraa, että perinteiseen projektinjohtourakkaan verrattuna lisä- ja muutostöitä on vähemmän”, Klippi perustelee.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
[Rekisteröidy]
En ole vielä tilaaja
[Tilaa Rakennuslehti]
[Ota koejakso!]

Kumpulaan nousee massiivipuinen lukio – ”Ei puurakenne lyhytaikaisesta kastumisesta kärsi sen enempää kuin betonikaan”

Embargo 26.9.2022 klo 09
Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja tukea niin organisaation sisäistä kuin ulkoistakin viestintää.
Opas sisältää toimenpiteitä asetettuna kolmelle eri tasolle: tiedostaja, vaikuttaja ja edelläkävijä. Työhön on osallistunut yli 100 Green Building Council Finlandin jäsenorganisaatiota. Käytännön työtä on johtanut järjestön Rakentaminen -toimikunta, jonka puheenjohtajina toimivat Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund; Elina Virolainen, Sitowise; Jaakko Sorri, Lehto Group; Lauri Linkosalmi, Stora Enso ja Inari Virkkala, Y-Säätiö. Green Building Council Finlandin yhteyshenkilönä toimii Lauri Tähtinen.
Lisätietoja
Lauri Tähtinen
lauri.tahtinen(at)figbc.fi
puh. +358 40 486 5400

Green Building Council Finland

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

Suomen Metsäsäätiö järjestää alueellisesti kohdennetun keräyksen Metsämuseo Luston peruskorjauksen rahoittamiseksi.
Varoja kerätään Lustolle Etelä-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueilla vuoden ajan lokakuun alusta ensi vuoden syyskuun loppuun.
Alueellisen keräyksen tavoitteena on tukea Luston peruskorjaushanketta ja erityisesti lisätä puun käyttöä uudistuvassa museorakennuksessa. Olemassa olevien puurakenteiden korjaamisen lisäksi peruskorjauksessa korvataan muita materiaaleja puulla.
”Peruskorjaus on mittava ja monivuotinen hanke, jolla parannetaan valtakunnallisen metsämuseomme toiminnallisuutta monin tavoin. Metsäsäätiöin keräys tukee peruskorjauksen yksityisrahoituksen osuutta ja sillä on iso arvo Lustolle”, kertoo Suomen Metsämuseo Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.
Luston kohdennettua keräystä ovat olleet järjestämässä alueen puuta ostavat metsäyhtiöt sekä Metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset.
”Metsäsäätiön alueellinen keräys on merkittävä ponnistus ja varmasti aluetta yhdistävä kampanja. Toivottavasti mahdollisimman moni metsänomistaja intoutuu seuraavien puukauppojen yhteydessä laittamaan rastin ruutuun menekinedistämismaksulle ja siten tukemaan Luston peruskorjausta”, Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson toivoo.
Metsänomistaja voi osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä maksamalla menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Maksun suuruus on 0,2 prosenttia pystykaupan ja 0,1 prosenttia hankintakaupan loppusummasta. Myös ostaja sitoutuu lahjoittamaan saman summan, joten kaksinkertaistuu. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen.
Metsäsäätiö on toteuttanut aiemminkin kohdennettuja keräyksiä. Viimeisin kohdennettu keräys toteutettiin Kainuussa vuosien 2017–2018 aikana Tuupalan puukoululle. Vuonna 2008 Järvi-Suomessa alueen metsänomistajien lahjoitukset kerättiin Luston konehallin rakennusvaiheisiin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.

Metsäsäätiön alueellinen keräys Metsämuseo Lustolle alkamassa

Rintasyöpäyhdistys Europa Donnan vertaistuki-illat alkavat taas Loviisassa
Rintasyöpäyhdistys Europa Donnan vertaistuki-illat alkavat taas tauon jälkeen Loviisassa 28.9. Ensimmäinen ilta pidetään kello 17 – 19 Kumppanuustalo Kulman aulassa, Sibeliuksenkatu 3.
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Loviisan Sanomien sisällöt.
Tutustu 1 kk maksutta! Tilaa 2 kk 10 € + 1 kk maksutta
Digitilauksen sisältö
- Loviisansanomat.fi-verkkopalvelun rajaton käyttöoikeus vuoden jokaisena päivänä
- Näköislehti
- Uutissovelluksen ja päivän lehti -sovelluksen käyttöoikeus (iOS ja Android)
- Lukuoikeus sinulle ja kolmelle perheenjäsenellesi

Rintasyöpäyhdistys Europa Donnan vertaistuki-illat alkavat taas Loviisassa

Suunnittelutoimistot tähtäävät nyt uusille markkinoille ulkomaille ihan tosissaan. Kansainvälistyminen on tähän asti näkynyt enemmän niin, että isoja toimijoita on saapunut Suomeen, mutta nyt halutaan virta kääntää toiseen suuntaan, ja ensimmäisenä huomio kohdistuu lähinaapuriin.
Myös kasvutavoitteet ovat kovat, eikä niissä nöyristellä yhtään. Ottaen huomioon vallitseva maailmantilanne näkemykset ovatkin poikkeuksetta varsin optimistisia. Viime aikojen kurimukset olisivat saattaneet vaikuttaa toimialaan rumasti, mutta ainakaan toistaiseksi niin ei ole käynyt, päinvastoin.
Vahvasti talotekniikan segmenttiin painottuva asiantuntijakonserni Granlund aikoo ottaa isoja harppauksia. Konserni laajentaa palvelu- ja osaamistarjontaansa, mutta myös maantieteellisesti se aikoo haastaa kovimmat kilpailijansa näiden kotimarkkinoilla.
Henkilöstönsä omistama yritys on tehnyt erinomaista tulosta ja samalla kasvanut kohtuullisen hyvää vauhtia. Granlundilla onkin hyvä valmius kansainvälisiin investointeihin, ja viime tammikuussa se teki ensimmäisen yrityskauppansa Tukholmassa. Tavoitteena on kuitenkin niin sanottu ”iso kala”, jotta Granlund pystyisi paremmin haastamaan isot kilpailijansa Swecon ja Rambollin niiden kotimarkkinoilla.
Yrityskaupoilla haetaan kasvua
”Ainoa tapa kasvaa markkinoita nopeammin on yrityskaupat. Ensimmäistä kertaa olemme valmiita investoimaan kansainvälisiin yrityskauppoihin”, konsernijohtaja Pekka Metsi sanoo ja viittaa tällä muihin Pohjoismaihin, jonne Granlund hakee tukevaa jalansijaa.
Kansainvälistymisellä on hyvä mahdollisuus laajentaa osaamista ja tehdä yhä parempia projekteja, kun asiantuntijaosaamista ja parhaita käytäntöjä jaetaan yli maiden rajojen. Sitowiselläkin on ollut jo useamman vuoden toimintaa Ruotsissa tytäryhtiöidensä kautta. Tänä vuonna aloitettiin brändin lanseeraaminen ja tytäryhtiöiden integroiminen osaksi Sitowiseä.
”Tämä työ jatkuu vielä pitkään, minkä lisäksi Ruotsissa meillä on paljon kasvun mahdollisuuksia. Olemme siellä tällä hetkellä pieni peluri, mutta tarkoituksemme on kasvaa niin orgaanisesti kuin yritysostoilla myös tulevaisuudessa. Ruotsin lisäksi pidämme toki silmät auki muissakin Pohjoismaissa”, Sitowisen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa kertoo.
”Näemme mahdollisuuksia osaamisen jakamisessa esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajojen yli. Asiantuntijamme ovat hyvin innokkaita yhteistyöhankkeille, ja on vahvasti nähtävissä, että osaamista on mahdollista hyödyntää myös monikansallisissa tiimeissä.”
Sitowisen yrityskauppastrategiassa tarkastellaan markkinoita ja yrityskauppamahdollisuuksia laajasti. Haasmaa ei kuitenkaan halua spekuloida mahdollisilla suunnitelmilla.
”Meillä on erittäin tarkkaan harkittu prosessi yrityskaupoille, jotta voimme varmistaa niiden onnistumisen. Katsomme laajenemismahdollisuuksia näiden kriteereiden kautta ja teemme harkittuja päätöksiä siitä, millä markkinoilla Sitowisellä on parhaat mahdollisuudet kasvaa.”
A-Insinöörit on tehnyt puolessatoista vuodessa kymmenen yrityskauppaa. Vuoden loppuun mennessä niitä luvataan vielä lisää, joten vuosivauhtina näyttäisi olevan 5–6 transaktiota.
Kasvutavoitteissa yritys tähyää myös ulkomaille. Laajentumissuuntina tutkitaan esimerkiksi Puolaa, Slovakiaa ja Tšekkiä.
”Sairaalasuunnittelu on meidän fokuksessamme, kun kumppanuuksia ja ostettavaa etsitään ulkomailta”, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen kertoo.
Ulkomaat ja uusi teknologia kasvun vipuvarsina
Onko Suomi sitten liian pieni maa kasvaa, vai mikä on voimakkain ajuri pyrkiä ulkomaille?
”En kutsuisi Suomea liian pieneksi vaan näen, että Suomi on meille vahva markkina, jossa on edelleen mahdollisuuksia kasvaa. Erityisesti näemme kotimaassa mahdollisuuksia digitaaliset ratkaisut -liiketoimintamme kehittämisessä”, Haasmaa korostaa.
”Rakennetun ympäristön datan mahdollisuudet sekä digitalisaation tuomat välineet esimerkiksi tehokkuuden kasvattamiseen ovat mahdollisuus, joka tulee vaikuttamaan voimakkaasti ja jossa näemme todella paljon mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä.”
Vielä keväällä suunnittelutoimistojen näkymät olivat varsin hyvät. Toki Ukrainan sodan jatkuminen ja markkinoita koskeva yleinen epävarmuus on vaivannut alaa koko vuoden, mutta teknisen suunnittelun markkina on osoittanut vakautensa muutostilanteissa ja suorat vaikutukset esimerkiksi Sitowiseen ovat pysyneet toistaiseksi rajallisina.
”Tilauskantamme on kasvanut merkittävästi viimeisen puolentoista vuoden aikana, ja se on edelleenkin vahva. Sen myötä olemme lähteneet syksyyn luottavaisin mielin”, Haasmaa kertoo.
Myös Metsi sanoo suhtautuvansa positiivisesti seuraavien 1,5 vuoden kehitykseen. Granlundin tavoitteena on edelleen vuotuinen 15 prosentin kasvu 15 prosentin käyttökatteella.
”Vuonna 2025 liikevaihtomme yltää 200 miljoonaan euroon ja palveluksessamme on 1750 henkeä.”
Sodan aattona helmikuussa julkistetuista tavoitteista ei aiota tinkiä, vaikka alkuun tilanne huolestuttikin. Suunnittelun ohella Granlundin kasvun taustalla ovat energiatehokkuushankkeet, datakeskukset, korjausrakentaminen ja ennen kaikkea yrityskaupat. Niitä Granlund on tehnyt vuodesta 2010 lähtien 36 kappaletta, ja samalla tiellä on tarkoitus jatkaa.
”Totta kai näemme, että Ukrainan sodan tuoma epävarmuus markkinoilla, materiaalien saatavuusongelmat, energian saatavuuden haasteet ja inflaatiopaineet voivat vaikuttaa asiakkaidemme lyhyen aikavälin päätöksentekoon”, Haasmaa toteaa.
Vuoden toisella neljänneksellä Sitowisen liikevaihto kasvoi 11 prosenttia ja orgaaninen kasvukin oli neljä prosenttia. Kasvua tukivat erityisesti onnistuneet yritysostot, sillä ostettujen yritysten liiketoiminta on kehittynyt suotuisasti myös ostojen jälkeen.
”Sinällään kasvu ei ole Sitowiselle poikkeuksellista, sillä meillä on tavoitteena kasvaa sekä orgaanisesti että harkittujen yritysostojen kautta. Nämä molemmat tavoitteet ovat toteutuneet kevään aikana suunnitellusti”, Haasmaa kertoo.
Keinänen on kollegoidensa lailla luottavainen tulevaisuuden suhteen, ja A-Insinöörit aikookin jatkaa kovaa kasvutahtiaan pääomasijoittajan tuella. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna uudet liiketoiminnot mukaan lukien 106 miljoonaa euroa, ja yhtiö tavoittelee yhtä lailla 200 miljoonan liikevaihtoa vuoteen 2025 mennessä.
Metsi näkee uusia liiketoimintamahdollisuuksia ohjelmistoissa, tekoälyssä ja tekoälypohjaisissa energiakartoituksissa sekä uusissa energiaratkaisuissa, kuten vetyteknologiassa. Lisää roolia haetaan kiinteistöjen ylläpidossa sekä energian, vastuullisuuden ja teknisten palvelujen johtamisessa.
”Haemme myös uusia toteutusmalleja talotekniikkaan.”
Granlund on vahva myös perinteisemmillä alueilla, kuten sairaalasuunnittelussa. Siellä on käynnistymässä isoja hankkeita, ja segmentin merkitys Granlundille on noin 20 prosenttia sen liiketoiminnasta. ”Meillä on silti tiukka fokus talotekniikassa, ja se muodostaakin 70 prosenttia bisneksestämme.”

Suunnittelutoimistot hakevat vauhtia ulkomailta – ”Ainoa tapa kasvaa markkinoita nopeammin on yrityskaupat”


Alexandre Sheldon-Duplaix . Ranskalainen merihistorioitsija, joka valmistui Institut d’etudes Politiques des Parisista. Hän on toiminut tutkijana Service Historique de la Defencessa vuodesta 1989 sekä kadettikoulun opettajana. Hän työskenteli Ranskan puolustusministeriölle vuosina 1987-1999. Hän on kirjoittanut kolme kirjaa sukellusveneistä ja lentotukialuksista.
11.00-12.00 ”PAN-havaintojen tilastoja.”
Michael Valiant. Riippumaton konsultti ja Meta-Connexions -yhtiön perustaja. Hän on valmistunut Toulousen Paul Sabatier -yliopistosta ja on tilastotieteen asiantuntija.
12.00-13.00 ”Häiritsevät Sigma 2 -tapaukset Ranskassa ja ympäri maailman”
Luc Dini. Ilmailualan insinööri. 3AF:n emeritus-jäsen ja UFO-aiheisen Sigma 2 Teknisen Komission puheenjohtaja.
14.30-15.00 ”Erään astronautin mielipide UAP:sta”
Jean-Francois Clervoy . Ranskalainen astronautti/insinööri Euroopan avaruusjärjestöllä (ESA). Kolmen NASA-mission kokenut veteraani.
15.00-16.00 ”UAP:den teknologiaoletus”
Philippe Guillemand. Fyysikko/insinööri CNRS:llä. Valmistunut Ecole Centrale a Paris:sta sekä Globe Institute of Physics:sta. Hän on säteilyfysiikan tohtori.
16.15-16.45 ”Mitä merkkejä Maan ulkopuolisesta elämästä?”
Avi Loeb. Tunnistamattoman Oumuamu-taivaankappaleen ilmestyttyä, Avi Loeb esitti kontroversiaalin mielipiteen sanomalla, että se voisi olla keinotekoinen kappale, jonka on suunnitellut Maapallon ulkopuolinen älykäs sivilisaatio. Hän on tällä hetkellä astronomian professori, Institute for Theory and Computationin johtaja Harvardin yliopistossa. Hän on American Academy of Arts and Sciencesin jäsen vuodesta 2012.
17.00-18.00 ”Teknologiset romut”
Jacques Vallee. Documentica Financialin perustaja, ranskalais-amerikkalainen tiedemies, jonka koulutus on astrofysiikan ja tekoälyn puolella. Hänen tutkimuksensa on kontribuoinut internetin ensimmäisen ”sosiaalisen verkoston” perustamiseen hänen toimiessaan DARPAlla päätutkijana. Hän on perustanut viisi VC-rahastoa, mm. NASAn Red Planet Capitalin. Hänen kiinnostuksensa UFO-ilmiöön ja meediotutkimuksiin johti useiden kirjojen ja teknisten artikkelien kirjoittamiseen useilla kielillä. Hän on CAPELLA-tietokannan pääarkkitehti, jossa on mm. 260,000 UFO-havaintoraporttia AATIPin salaista projektia varten, joka paljastui vuonna 2021.
18.00-20.00 Paneelikeskustelu
Keskustelua vetää Jean-Pierre Troadec. Puhujat: Alain Juliett (vanhempi taloustiedustelusta vastaava virkamies); Alexandre Sheldon-Duplaix; Michael Valiant; Vincent Costes ( GEIPANin johtaja ) sekä muita.


Ranskassa pidetään UAP-symposium | Eksopolitiikka.fi

Täyttäkää kattilat ja keittimet, tesjokelaiset – maanantaina voi taas olla vesikatkoja
Vesihuoltotyöt aiheuttavat Tesjoen alueella ajoittaisia vesikatkoja maanantaina, Loviisan Vesiliikelaitos ilmoittaa.
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Loviisan Sanomien sisällöt.
Tutustu 1 kk maksutta! Tilaa 2 kk 10 € + 1 kk maksutta
Digitilauksen sisältö
- Loviisansanomat.fi-verkkopalvelun rajaton käyttöoikeus vuoden jokaisena päivänä
- Näköislehti
- Uutissovelluksen ja päivän lehti -sovelluksen käyttöoikeus (iOS ja Android)
- Lukuoikeus sinulle ja kolmelle perheenjäsenellesi

Täyttäkää kattilat ja keittimet, tesjokelaiset – maanantaina voi taas olla vesikatkoja

(In English below)
Helsingin seudun Maan ystävät järjestää talkooretken Lassilan luomutilalle Tuusulaan lauantaina 1.10.!
Mitä: fyysistä talkootyötä näillä näkymin pellolla, luultavimmin perunannostoa tai muuta syyshommaa, joka on mukavaa erityisesti kun sitä tekee yhdessä + vegaaninen satolounas
Missä: Lassilan tilalla (Paijalantie 341, Tuusula), jota viljelee kumppanuusmaatalousosuuskunta Oma Maa
Milloin: la 1.10. aamupäivästä jonnekin pitkälle iltapäivään/alkuiltaan, vähän riippuen kulkutavasta ja ihmisten jaksamisesta
Kyydit: joko pyörällä + junalla (poljettavaa on Keravalta tilalle n. 10 km tai Järvenpäästä vähän vähemmän, lähtö Pasilan asemalta joskus aamuyhdeksän aikoihin, vaatii ABCD-lipun) tai mahdollisesti autokyydillä Helsingistä (kysy lisää tästä mahdollisuudesta!)
Mukaan: säänmukaiset (!) talkoovaatteet, työhanskat, vesipullo
Ilmoittautuminen: ilmoittaudu sähköpostitse perjantaihin 30.9. klo 12 mennessä ja kerro, mikä kulkutapa kiinnostaa eniten sekä mahdolliset ruokarajoitteet: helsinki [at] maanystavat.fi
Muuta: Helsingin seudun Maan ystävät on osuuskunta Oma Maan osakas
Lisätietoja:
- http://www.omamaa.fi/
- https://lassilantila.fi/
- kysyttävät kannattaa kysyä sähköpostitse: helsinki [at] maanystavat.fi
Tervetuloa mukaan!
--
Friends of the Earth Helsinki is going co-working on the Lassila farm in Tuusula on Saturday the 1st of October!
What: physical work in the field, most likely potato harvesting or some other autumn thing that's nice especially with other people + a vegan harvest lunch
Where: at the Lassila farm (Paijalantie 341, Tuusula), which is run by the community-supported agriculture (CSA) cooperative Oma Maa
When: on Saturday the 1st of October, from late morning to late afternoon/early evening, depending a bit on transports and people's energy levels
Getting there: either by bike + train (about 10 km by bike from the Kerava station, or a bit less from Järvenpää, departure from the Pasila station around 9 A.M., requires ABCD ticket) or by carpool from Helsinki (ask for more details if you're interested in a ride by car!)
Take with you: working clothes according to the weather (!), working gloves, water bottle
Sign up: sign up by e-mail by Friday the 30th of September at noon and do mention which transport you prefer and if you have dietary restrictions: helsinki [at] maanystavat.fi
Miscellaneous: Friends of the Earth Helsinki is a shareholder of the cooperative Oma Maa
For more information:
- https://www.omamaa.fi/in-english/
- https://lassilantila.fi/ (in Finnish only)
- any questions: helsinki [at] maanystavat.fi
Welcome!

Maan ystävät

Talkooretki Tuusulaan 1.10. / Farm work in Tuusula Oct 1

(In English below)
Helsingin seudun Maan ystävät järjestää talkooretken Lassilan luomutilalle Tuusulaan lauantaina 1.10.!
Mitä: fyysistä talkootyötä näillä näkymin pellolla, luultavimmin perunannostoa tai muuta syyshommaa, joka on mukavaa erityisesti kun sitä tekee yhdessä + vegaaninen satolounas
Missä: Lassilan tilalla (Paijalantie 341, Tuusula), jota viljelee kumppanuusmaatalousosuuskunta Oma Maa
Milloin: la 1.10. aamupäivästä jonnekin pitkälle iltapäivään/alkuiltaan, vähän riippuen kulkutavasta ja ihmisten jaksamisesta
Kyydit: joko pyörällä + junalla (poljettavaa on Keravalta tilalle n. 10 km tai Järvenpäästä vähän vähemmän, lähtö Pasilan asemalta joskus aamukymmenen aikoihin, vaatii ABCD-lipun) tai mahdollisesti autokyydillä Helsingistä (kysy lisää tästä mahdollisuudesta!)
Mukaan: säänmukaiset (!) talkoovaatteet, työhanskat, vesipullo
Ilmoittautuminen: ilmoittaudu sähköpostitse perjantaihin 30.9. klo 12 mennessä ja kerro, mikä kulkutapa kiinnostaa eniten sekä mahdolliset ruokarajoitteet: helsinki [at] maanystavat.fi
Muuta: Helsingin seudun Maan ystävät on osuuskunta Oma Maan osakas
Lisätietoja:
- http://www.omamaa.fi/
- https://lassilantila.fi/
- kysyttävät kannattaa kysyä sähköpostitse: helsinki [at] maanystavat.fi
Tervetuloa mukaan!
--
Friends of the Earth Helsinki is going co-working on the Lassila farm in Tuusula on Saturday the 1st of October!
What: physical work in the field, most likely potato harvesting or some other autumn thing that's nice especially with other people + a vegan harvest lunch
Where: at the Lassila farm (Paijalantie 341, Tuusula), which is run by the community-supported agriculture (CSA) cooperative Oma Maa
When: on Saturday the 1st of October, from late morning to late afternoon/early evening, depending a bit on transports and people's energy levels
Getting there: either by bike + train (about 10 km by bike from the Kerava station, or a bit less from Järvenpää, departure from the Pasila station around 10 A.M., requires ABCD ticket) or by carpool from Helsinki (ask for more details if you're interested in a ride by car!)
Take with you: working clothes according to the weather (!), working gloves, water bottle
Sign up: sign up by e-mail by Friday the 30th of September at noon and do mention which transport you prefer and if you have dietary restrictions: helsinki [at] maanystavat.fi
Miscellaneous: Friends of the Earth Helsinki is a shareholder of the cooperative Oma Maa
For more information:
- https://www.omamaa.fi/in-english/
- https://lassilantila.fi/ (in Finnish only)
- any questions: helsinki [at] maanystavat.fi
Welcome!

Talkooretki Tuusulassa 1.10. / Farm work in Tuusula Oct 1

Torin hyvä loppukiri ei riittänyt voittoon asti – kotijoukkue SBS Wirmo onnistui pitämään loviisalaiset maalin päässä
Salibandy
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Loviisan Sanomien sisällöt.
Tutustu 1 kk maksutta! Tilaa 2 kk 10 € + 1 kk maksutta
Digitilauksen sisältö
- Loviisansanomat.fi-verkkopalvelun rajaton käyttöoikeus vuoden jokaisena päivänä
- Näköislehti
- Uutissovelluksen ja päivän lehti -sovelluksen käyttöoikeus (iOS ja Android)
- Lukuoikeus sinulle ja kolmelle perheenjäsenellesi