Runeberg-palkintoehdokas | Loviisalaisen Johanna Holmströmin kirjassa ihmismielen pahuus ja pimeys aiheuttavat kauheita asioita
”Aamulla hän avasi sangon kannen ja pussin solmun. Lapsi nukkui. Silja veti solmun uudestaan kiinni ja sulki kannen viimeisen kerran.”

Loviisan Sanomat

Runeberg-palkintoehdokas | Loviisalaisen Johanna Holmströmin kirjassa ihmismielen pahuus ja pimeys aiheuttavat kauheita asioita

Ensi sunnuntaina alkaa vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys. Lähimmäisenrakkauteen perustuva kansanliike kerää tänä vuonna varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn teemalla ”Nuoret väkivaltaisessa maailmassa”.
Väkivalta ja konfliktit synkistävät nuorten ja lasten elämää Suomessa yhä enemmän. Nuorten ja lasten lisääntynyttä pahoinvointia kuvataan jo kriisiksi.
Nuori viestii hätäänsä poikkeavana käytöksenä. Monenlainen kapinointi ja rajojen koettelu kuuluu toki murrosikään, mutta nuoren poikkeavalle käytökselle on kuitenkin aina jokin syy, johon aikuisten on hyvä pysähtyä. On tärkeää, että aikuiset ovat aidon kiinnostuneita nuoren arjesta.
Aikuisten tehtävä on opettaa nuorelle oman esimerkin avulla omista rajoista kiinni pitämistä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä muita elämässä tarvittavia taitoja.
Aikuisten tehtävä on olla saatavilla ja olla oikeasti kiinnostuneita nuoren asioista, vaikka nuori ei kertoisikaan asioistaan. On tärkeää, ettei nuoren kohdalla luovuta yhteyden palauttamisen tai rakentamisen suhteen.
Aikuisen tehtävä on luoda yhteyttä myös silloin, kun se on kaikkeinvaikeinta.
Aikuisen tehtävä on luoda yhteyttä myös silloin, kun se on kaikkein vaikeinta. Kun nuori ei halua puhua asioistaan huoltajilleen, voi olla on suurinta rakkautta ja kunnioitusta, jos huoltaja auttaa nuorta löytämään sellaisen tahon, jolle nuori on valmis puhumaan.
Jokaisella nuorella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Aikuisen tehtävänä on osoittaa nuorelle, että hänestä välitetään ja hän on tärkeä. Yhteyden vahvistamisen voi aloittaa esimerkiksi kysymällä nuorelta ”Mitä kivoja asioita sun päivään kuuluu tänään?”.
Jokaisella nuorella on oikeus kokea olevansa Jumalan rakkauden arvoinen.
Jumala, sytytä silmiini valo.
Auta minua näkemään jokainen ihminen.
Anna sanojesi valon loistaa, mikä avaa silmät näkemään, korvat kuulemaan ja kädet auttamaan.
Aamen.
(Psalmista 13:4)
Kirjoittaja on Agricolan suomalaisen seurakunnan seurakuntapastori

Sana viikonvaihteeksi | Hei miten sulla menee?

Sulkavuoren keskuspuhdistamon hankkeessa pääurakoitsijana toimiva TYL Sulkavuori eli Kreate oy:n ja Aki Hyrkkönen oy:n muodostama työyhteenliittymä on aktivoitunut selvittämään epäiltyä työperäistä hyväksikäyttöä.
Ukrainalaisia sotapakolaisia oli aliurakoinnissa siirretty kevytyrittäjiksi. Rakennusliiton mukaan kyseessä on työvoimaa vuokraava latvialainen yritys SIA UNA R.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Rakennuslehti

Tampereen hyväksikäyttöepäilyssä taas uusi käänne – ukrainalaisille tarjottiin kevytyrittäjyyden vaihtamista työsuhteeseen

JLL:n arkkitehti Eeva Lahti listaa viisi asiaa, jotka muuttuivat. Yhtiön edellisestä toimitilaprojektista Helsingin keskustan WTC-talossa on kulunut kuusi vuotta. Tilat olivat näyttävät, fiksut ja tukivat asiakkaiden tapaamista kasvotusten, mutta ne eivät pystyneet enää vastaamaan pandemian aiheuttamaan työnteon murrokseen. Nykyään toimistolta vaaditaan enemmän.
JLL muutti lokakuussa 2022 uusiin tiloihin Keskuskadulle, Ateneumia vastapäätä. Yhtiö päätti toteuttaa tilat, jotka tukisivat sekä henkilöstön hyvinvointia että työn tekemistä mahdollisimman hyvin.
“Meillä ei ole toimistopakkoa, vaan haluamme houkutella ihmisiä tulemaan toimistolle. Tämä toimisto vastaa pandemian myötä omaksuttuihin uusiin työntekemisen tapoihin”, Lahti sanoo.
Yhtiö muutti aiemmasta toimistostaan viisi asiaa. Tilat ovat 30 prosenttia pienemmät kuin edellinen toimisto. Etätyön vakiinnuttua työpisteitä tarvitaan aiempaa vähemmän. Ennen oma työpiste varattiin jokaiselle työntekijälle, mutta JLL koki, että se ei ollut enää tarpeellista. Ergonomisia työpisteitä on nyt 80 prosentille työntekijöistä.
Nimetyistä paikoista luopuminen mahdollisti noin kolmanneksen pienemmät tilat.
“Ihmiset eivät silti koe toimistoa ahtaaksi, sillä kaikille tärkeille toiminnoille on tilaa.”
Tilavalikoima on monipuolisempi. Toimistossa on erilaisia ja monikäyttöisiä tiloja huomattavasti aiempaa enemmän. Avotilojen lisäksi tarjolla on muun muassa hiljainen huone, toiminnallisia projektihuoneita sekä erityisiä Teams-tiloja.
Vau-efektiä ja hyvinvointia on tuotu päivän kierron mukaan säätyvällä luonnonvaloseinällä. Kaikki tilat tukevat mahdollisimman sujuvaa ja tasapuolista osallistumista etätapaamisiin.
“Ihmiset toivoivat uudelta toimistolta kodikkuutta, värikkyyttä, viihtyisyyttä ja tietynlaista rohkeutta. Toiveissa oli myös lemmikkialue, mutta sellaisen toteuttaminen terveellisesti ja turvallisesti olisi tämän kokoluokan toimistossa liian haastavaa”, Lahti kertoo.
Tilat tukevat hyvinvointia aiempaa paremmin. JLL toi työpaikalle useita henkilöstön hyvinvointia tukevia toimintoja. Yhdestä Teams-tilasta esimerkiksi löytyy kävelymatto, lisäksi taukojumpalle ja venyttelylle on varattu oma rauhallinen tilansa.
Erilliseen verhoilla pimennettävään lepohuoneeseen voi mennä huilaamaan vaikkapa migreenikohtauksen yllättäessä. Tuoliparkista voi lainata jumppapallon tai satulatuolin istumistaan aktivoimaan ja myös projektihuoneet on varustettu sähkösäätöisin pöydin.
“Kaikkia erikoistiloja voi silti käyttää myös normaaliin työntekoon, mikä mahdollistaa suuremman tilatehokkuuden”, Lahti sanoo.
Viherkasvien määrä lisääntyi.
“Työntekijämme toivoivat viidakkoa! Vaikka ihan sitä emme toteuttaneetkaan, niin toimme tänne runsaasti kasveja lisätäksemme viihtyisyyttä ja kodinomaisuutta.”
Yksittäisiä viherkasveja toimistolla on lähemmäs 600 kappaletta, joista suurin osa on istutettu laajoiksi viherseiniksi.
Valinnoissa otettiin huomioon vastuullisuus ja edustavaa sekä tyylikästä ilmettä voi luoda myös vastuullisesti. Tilojen pintamateriaalit ja esimerkiksi istutusruukut on valmistettu osin kierrätysaineksesta. Noin puolet uuden toimiston irtokalusteista on tuotu edellisestä toimistosta.
Henkilöstölle tarjottiin lisäksi mahdollisuus lunastaa ylijääneitä kalusteita itselleen, joten kierrätettävää tavaraa jäi muutosta erittäin vähän.
”Kestävä valinta on myös se, ettemme perustaneet toimiston visuaalista ilmettä brändiväreihin, jotka muuttuvat kuitenkin säännöllisin väliajoin. Onneksi, sillä viimeisin globaali uudistus lanseerattiin heti muuttomme jälkeen.”

Viisi asiaa, jotka kiinteistökonsultti muutti uudessa toimistossaan

Neuvottelutulos syntynyt Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksista
Tiedotteet | 03.02.2023
Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksista on saavutettu neuvottelutulos. Neuvottelutulos koskee kemian perusteollisuutta, muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuutta. Neuvottelutulos menee vielä molempien tahojen hallintojen hyväksyttäväksi. Hallinnot kokoontuvat sunnuntaina. Sisällöstä osapuolet eivät kerro tässä vaiheessa enempää. Sopimusten piirissä on yhteensä noin 13 000 työntekijää.
Teollisuusliiton ensimmäinen lakko kemianteollisuuteen päättyy tänään illalla klo 23.59. Seuraavan lakon on tarkoitus alkaa 8.2. Mikäli liittojen hallinnot hyväksyvät saavutetun neuvottelutuloksen, peruuntuvat ilmoitetut lakot ja ylityökiellot.
Lisätiedot:
Kemianteollisuus ry
Minna Etu-Seppälä, johtaja, Työelämä,
[[email protected]](/cdn-cgi/l/email-protection#315c585f5f501f5445441c42544141505d50715a545c58505f45545e5d5d58424444421f5758), puh. 040 778 0182.
Katso myös
Tiedotteet | 01.02.2023
[AKT:n lakoilla ajettaisiin vientiteollisuus ja Suomi vauhdilla päin seinää](/fi/uutishuone/tiedotteet/akt-n-lakoilla-ajettaisiin-vientiteollisuus-ja-suomi-vauhdilla-pain-seinaa)
Tiedotteet | 31.01.2023
[Teollisuusliitolta täydellistä välinpitämättömyyttä ](/fi/uutishuone/tiedotteet/teollisuusliitolta-taydellista-valinpitamattomyytta)
Tiedotteet | 31.01.2023
[Lakot alkavat kemianteollisuudessa 1.2.2023](/fi/uutishuone/tiedotteet/lakot-alkavat-kemianteollisuudessa-1-2-2023)
Tiedotteet | 27.01.2023
[Surullinen näytelmä saa jatkoa – Ammattiliitto Pron tänään ilmoittama lakko ja ylityökielto ovat osa isompaa kuvaa, suhteellisuudentajua ei nyt ole ](/fi/uutishuone/tiedotteet/surullinen-naytelma-saa-jatkoa-ammattiliitto-pron-tanaan-ilmoittama-lakko-ja-ylityokielto-ovat-osa-isompaa-kuvaa-suhteellisuudentajua-ei-nyt-ole)

RSS Kemianteollisuus ry:

Neuvottelutulos syntynyt Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksista

Tupakoitsijan elämä saattaa vaikeutua huomattavasti kuluvan vuoden aikana, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön ehdotukset menevät täytäntöön. Työryhmä esittää ministeriön julkaisemassa raportissa muun muassa sitä, että ravitsemisliikkeissä tapahtuvaan tupakointiin puututaan poistamalla tupakkalaista mahdollisuus ravitsemisliikkeiden tupakointitiloihin sekä kieltämällä tupakointi ravitsemisliikkeiden terasseilla.
Jatkossa siis yökerhoissa kessuttelu ei onnistuisi erillisissä tupakointitiloissa, ja terassipolttaminen kesäiltana olisi jäämässä historiaan.
Mielenkiintoinen muutos liittyisi myös tupakkalakiin. Työryhmän mielestä tupakkalakia tulisi muuttaa niin, että tupakkatuotteita, nikotiininesteitä ja nikotiinia sisältäviä tupakan vastikkeita ei saisi myydä tai muutoin luovuttaa eikä välittää alle 20-vuotiaalle.
Myös tuotteiden maahantuontija hallussapitokieltoa koskeva ikäraja tulisi nostaa 20 vuoteen. Tupakkalain alaisten nikotiinia sisältämättömien tuotteiden, kuten tupakointivälineiden, ostoikäraja jäisi ennalleen 18 vuoteen.
Myös urheiluseurojen maailmassa tulee jatkossa olla tarkempana, mikäli esitykset toteutuvat käytännössä. Työryhmä esittää, että liikuntalain perusteella myönnettävien valtionavustushakemusten arvioinnissa käytettävien valtionavustushakemusten vastuullisuuskriteereihin lisätään sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseen kaikessa toiminnassa, jos toiminta on osittain tai kokonaan kohdistettu alaikäisiin.
Samoin nuorisolain perusteella myönnettävien valtionavustusten arvioinnissa opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon sitoutumisen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn.
Työryhmän tekemän raportin voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

Terasseilta röökit pois, tupakan ostoikäraja 20 vuoteen – Näin tupakoitsijan elämä saattaa muuttua tänä vuonna

Kuhinaa energiansäästömarkkinoilla – Talotekniikka-alan on lisättävä osaamista ja resursseja kyetäkseen vastaamaan kasvavaan kysyntään
Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ja kohonneet hinnat ovat kiihdyttäneet lämpöpumppujen, aurinkopaneelien ja energiankulutusta optimoivien älykkäiden ohjausjärjestelmien kysyntää voimakkaasti sekä aiheuttaneet pullonkauloja markkinoille.
Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ja kohonneet hinnat ovat kiihdyttäneet lämpöpumppujen, aurinkopaneelien ja energiankulutusta optimoivien älykkäiden ohjausjärjestelmien kysyntää voimakkaasti sekä aiheuttaneet pullonkauloja markkinoille. Koska myös ilmastonmuutos edellyttää siirtymistä uusiutuvaan energiaan, talotekniikka-alan on lisättävä osaamista ja resursseja kyetäkseen vastaamaan kasvavaan kysyntään.
Lämpöpumppujen myynti ja asentaminen oli Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen mukaan vahvalla kasvu-uralla kaikilla sektoreilla jo ennen Ukrainan sotaa viime vuoden alussa.
– Kun sota syttyi 24. helmikuuta, tarjouskyselyt tuplaantuivat kahdessa viikossa. Silloin energian hinta ei ollut vielä ponnahtanut korkealle, mutta sen pelättiin nousevan. Toisaalta kriisitilanne sai myös selvästi ihmiset ja taloyhtiöt hakemaan riippumattomuutta, ja lämpöpumput mahdollistavat ostoenergian merkittävän säästön, kun lämpöä saadaan rakennuksen ympäristöstä, Hirvonen sanoo.
Viime keväänä kaikista lämpöpumpputyypeistä ja asentajista oli pulaa. Jonotusajat kasvoivat pitkiksi.
– Kun energian hinnat nousivat ja sähkön hinta kallistui todella paljon, ilmalämpöpumppujen kysyntä kasvoi entistä voimakkaammin, koska meillä on paljon suorasähkölämmitystaloja. Vaikka toimituskapasiteetti on sekä pumppujen että asentajien osalta selvästi noussut, ilmalämpöpumppuja joutuu edelleen jonottamaan.
Tämä on näyte Talotekniikka-lehden 1/2023 jutusta. Tilaajana voit lukea näköislehden
täältä.
Lue lisää
Katso kaikki <a href="https://talotekniikka-lehti.fi/kuhinaa-energiansaastomarkkinoilla-talotekniikka-alan-on-lisattava-osaamista-ja-resursseja-kyetakseen-vastaamaan-kasvavaan-kysyntaan/">
03.02.2023
</a>
Kuhinaa energiansäästömarkkinoilla – Talotekniikka-alan on lisättävä osaamista ja resursseja kyetäkseen vastaamaan kasvavaan kysyntään
<a href="https://talotekniikka-lehti.fi/caverion-toteuttaa-talotekniikkaa-toimistokampukseen-saksassa/">
02.02.2023
</a>
Caverion toteuttaa talotekniikkaa toimistokampukseen Saksassa – ”Asennamme energiatehokkaita ratkaisuja”
<a href="https://talotekniikka-lehti.fi/quattroservices-avainroolissa-useissa-talotekniikkaprojekteissa-allianssien-avulla-suomalaiset-suurhankkeet-saadaan-talotekniikan-osalta-taitavasti-maaliin/">
01.02.2023
</a>

Talotekniikka-lehti

Kuhinaa energiansäästömarkkinoilla – Talotekniikka-alan on lisättävä osaamista ja resursseja kyetäkseen vastaamaan kasvavaan kysyntään

Veroilmoituksen täyttämiseen kannattaa varata reilusti aikaa ja hyvä asiantuntija. Järkevällä verosuunnittelulla palkka paranee.
Maatalousverotuksessa ei ole tapahtunut isoja muutoksia vuoteen 2021 verrattuna. Tälläkin kertaa kannattaa miettiä, löytyykö viime vuodelta asioita, joilla verotusta pystyisi keventämään. Viime vuonna osa kasvinviljelytiloista teki pitkästä aikaa kohtuullisen hyvän tuloksen ja senkin vuoksi tilinpäätökseen kannattaa nyt panostaa.
Maatalouden veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 3.4.2023. Metsätalousyrittäjät ja maa- ja metsätalousyhtymät jättävät veroilmoituksensa jo helmikuun lopussa. Ne osakeyhtiömaatilat, joiden tilikausi päättyi 31.12., jättävät veroilmoituksensa viimeistään 30.4.2023.
Verohallinto ei postita enää paperista veroilmoitusta maatalouden harjoittajille. Maatalouden veroilmoitus pitää antaa aina, vaikka maatilalla ei olisi ollut verovuoden aikana toimintaa. Veroilmoitus kannattaa pääsääntöisesti täyttää ja palauttaa sähköisen OmaVero-palvelun kautta. Ilmoituksen voi palauttaa myös postitse. Jos ilmoituksen lähettää kirjeessä, se pitää postittaa Verohallintoon hyvissä ajoin, jotta ilmoitus on varmasti perillä määräaikana.
Arvonlisäveroilmoitusten antamisesta ajallaan kannattaa myös huolehtia, sillä sakkomaksu jokaisesta myöhästyneestä päivästä on kolme euroa. Vuosimenettelyssä olevat jättävät vuoden 2022 arvonlisäveroilmoituksensa ja maksavat arvonlisäveronsa viimeistään 28.2.2023.
Hae palautukset
Maatilat ovat saaneet energiaveron palautusta sähköstä ja polttoöljystä vuodesta 2005 lähtien. Viime vuonna, osana maatalouden kriisitukipakettia, maatilat saivat energiaveron lisäpalautuksen, joka oli määrältään suunnilleen yhtä suuri kuin normaali valmisteveron palautus.
Energiatuotteiden valmisteveron palautus pitää muistaa hakea (lomake 3311) helmikuun loppuun mennessä. Metsätaloudessa käytettävää polttoöljyä palautus ei koske.
Osana kriisipakettia maatiloille myönnettiin vapautus kiinteistöverosta vuodelta 2022. Maatalousyrittäjien etujärjestö MTK hakee kiinteistöveron palautusta myös kuluvalle vuodelle. Kannattaakin seurata, kuinka asiassa käy. Kiinteistöveron palautusta ei makseta Verohallinnosta automaattisesti, vaan se pitää hakea erikseen.
Maatalouden kriisitueksi on tälle vuodelle kaavailtu palautusta lannoitteiden ja sähkön hankintahinnasta. Kevään aikana selviää, kuinka ja mistä näitä tukia haetaan.
Poista harkiten
Poistot ovat keskeinen keino tuloksen suunnitteluun. Maatalouden tuotantorakennuksista kannattaa yleensä tehdä täydet poistot, sillä ne pienentävät samalla kiinteistöveron määrää.
Maatalouden irtaimistosta, kuten koneista ja laitteista, tehtävien poistojen suuruus kannattaa harkita joka vuosi erikseen ja sopeuttaa poistot liikevoittoon. Poistoilla ei yleensä koskaan kannata vetää maatalouden tulosta tappiolliseksi.
Viime vuoden osalta koneista ja laitteista saa tehdä halutessaan tuplapoiston. Koneiden ja laitteiden normaalipoisto on 25 prosenttia, mutta vuosina 2020–2023 maksimipoisto on 50 prosenttia menojäännöksestä. Tuplapoisto ei koske metsätalouden koneita.
Poistoihin liittyy myös tilatukioikeuksista luopuminen. Jos aikanaan hankittua tilatukioikeutta on vähennetty poistoina, voi vuoden 2022 lopussa jäljellä olevan menojäännöksen poistaa kokonaan, sillä tilatukioikeuksien voimassaolo päättyi 31.12.2022.
Hyödynnä tasausvaraus
Poistojen järkevän käytön lisäksi hyvän tuloksen tehneillä tiloilla kannattaa hyödyntää tasausvaraus. Tasausvaraus on seuraaville vuosille siirrettyä tuloa, joka on alun perin tarkoitettu tuleviin investointeihin. Tasausvarausta ei kuitenkaan ole pakko käyttää investointeihin.
Tasausvarauksen enimmäismäärä on 13 500 euroa, kuitenkin enintään 40 prosenttia maatilan puhtaasta tulosta. Tasausvaraus pitää tulouttaa viimeistään kolmantena vuonna varauksen tekemisestä.
Työasioissa tehdyt matkat kannattaa myös muistaa merkitä veroilmoituksen lisävähennyksiin. Matkakorvaus oli viime vuonna 0,46 euroa kilometriltä. Jos työmatka, esimerkiksi koulutuspäivä, kesti yli kuusi tuntia, voi siitä merkitä lisävähennykseksi 20 euron päivärahan. Jos työmatka kesti yli 10 tuntia, on päivärahan suuruus 45 euroa.
Tuloa tuulesta ja hiilestä
Metsänomistajat voivat myydä tai vuokrata metsiään tuulivoima-alueeksi tai hiilinieluiksi. Tuulivoima-alueen vuokratulo ja hiilikompensaatiokorvaukset katsotaan arvonlisäverollisiksi maatalouden tuloiksi ja niistä pitää jättää maatalouden veroilmoitus. Jos hiilikompensaatiokorvauksen ehtoihin sisältyy metsän lannoitus, vähennetään lannoituksen kulut kuitenkin metsäverotuksessa.
Tärkeitä metsäveroilmoituksessa muistettavia asioita ovat jäljellä olevien metsävähennysten käyttäminen, menovarauksen hyödyntäminen ja kaikkien metsätalouteen liittyvien kulujen merkitseminen vähennyksiksi. Myös metsänhoitoon liittyvät matkakulut päivärahoineen pitää muistaa merkitä vähennyksiksi. Metsätalouden ajoissa korvaus oman auton käytöstä on 30 senttiä kilometriltä. Metsätalouden vähennettävä päiväraha on yli kuuden tunnin työpäivältä 16 euroa ja yli kymmenen tunnin päivältä 30 euroa.
Alle 600 euron arvoiset pienhankinnat vähennetään kertapoistoina. Jos hankinnan, vaikkapa raivaussahan, arvonlisäveroton hinta ylittää 600 euroa, tehdään siitä 25 prosentin vuosipoisto. Kun menojäännös on alittanut 600 euroa, poistetaan loppu kerralla.
Metsätalouden veroilmoitus palautetaan viimeistään 28.2.2023. Samaan aikaan on palautettava myös metsätalouden arvonlisäveroilmoitus ja maksettava arvonlisävero. Jos metsänomistaja harjoittaa myös maataloutta, palautetaan metsäveroilmoitus vasta 3.4.2023. Jos metsätaloudessa ei ollut vuonna 2022 mitään toimintaa, ei metsävero- eikä arvonlisäveroilmoitusta tarvitse palauttaa.
Osakeyhtiöllä verotehokkuutta
Osakeyhtiömuoto lisää maatilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Kiinteä, 20 prosentin yhteisöverokanta tarjoaa myös mahdollisuuden lyhentää lainoja nopeammin kuin toiminimimaatilalla. Sukupolvenvaihdoskin on helpompi toteuttaa, kun maatilan varallisuus on osakkeina.
Osakeyhtiöyrittäjän on helppo nostaa palkkansa verotehokkaasti ja siirtää osa ”palkanmaksusta” kevyemmin verotettaviksi osingoiksi. Palkkatöissä käyvä osa-aikaviljelijäkin voi osakeyhtiön kautta järkeistää tuloverorasitustaan. Osakeyhtiössä omistajayrittäjä voi maksaa itselleen myös verottomat kilometrikorvaukset ja päivärahat ja hyödyntää vaikkapa lounas- ja työhyvinvointiedut.
Kaikista edellä luetelluista hyödyistä huolimatta vain reilut kaksi prosenttia Suomen maatiloista toimii osakeyhtiömuodossa. Eräs maataloutta tunteva talousasiantuntija on laskenut, että osakeyhtiömuotoisten maatilojen kautta maataloustuloa pystyttäisiin nostamaan vuosittain vähintään sadalla miljoonalla eurolla. Se olisi 10–20 prosentin kohennus maatalouden kannattavuuteen.
Yhä useampien maatilojen kannattaisi käyttää ilmaisia asiantuntijapalveluita (Neuvo 2030) selvittääkseen, miten yhtiöittäminen vaikuttaisi oman tilan talouteen. Osakeyhtiön edullisen osinkoveron hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että yhtiöön maltetaan kerätä nettovarallisuutta.

Maatilan Pellervo

Verosuunnittelulla tulosta

Liikevoittonsa kaksinkertaistaneen Constin kuluvankin vuoden näkymät ovat toimitusjohtaja Esa Korkeelan mukaan vähintäänkin kohtuulliset, vaikka rakennusalan yleiskuva onkin synkentymään päin.
"Kokonaismarkkinan ennustetaan laskevan kolme prosenttia ja korjaamisen yhden prosentin. Consti on ihan hyvissä asemissa. Tilauskantamme antaa vahvaa selkänojaa vuoteen 2023. Strategisten hankkeidemme edistyminen sekä tasaisesti parantunut suorituskykymme antavat meille hyvät edellytykset jatkaa positiivista ja vakaata kehitystämme”, Korkeela sanoo.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Esa Korkeela uskoo Constin kohtuullisen menestyksen jatkuvan – ”Tilauskantamme antaa vahvaa selkänojaa”

Sahatavaran ja puutuotteiden kysyntä on heikentynyt, mutta vain väliaikaisesti, sahayhtiö Keitele kertoo. Laskun taustalla on muun muassa maailman taloustilanne, Venäjän hyökkäyssota, energian hinta ja korkojen nousu, jotka ovat vähentäneet rakentamista. Näin myös sahateollisuuden tuotteiden kysyntä ja hinta ovat laskeneet nopeasti.
Yhtiön varastot ovat täyttyneet, eikä tuotteita voida enempää varastoon valmistaa. Keitele kävikin tammikuussa muutosneuvottelut, joiden seurauksena sovittiin mahdollisista lomautuksista yhtiön yksiköissä Keiteleellä, Kemijärvellä että Alajärvellä. Lomautukset kestävät enintään 90 päivää.
Mahdolliset tuotannon sopeuttamiset pyritään kuitenkin toteuttamaan ensisijaisesti muilla keinoilla, lomautuksia pyritään välttämään viimeiseen asti. Henkilöstöä ei ole tarpeen vähentää pysyvästi, yhtiöstä korostetaan.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat,
[tilaa Metsälehti tästä](/tilaa-lehti/).

Uutiset - Metsälehti

Sahatavaran kysyntä heikentynyt, Keitele valmistautuu tuotannon rajoituksiin

Päivämäärä: 3.2.2023
Naarajärven tehtaalla on valmistettu jo yli 50 vuoden ajan tuttuja laadukkaita pesupöytiä, jalallisia erikoispöytiä ja pesualtaita. KWC Nordics Oy jatkaa perinteisten pöytien ja altaiden valmistusta, myy edelleen laadukkaita tuotteita ammattikeittiöihin, teollisuuteen ja julkisiin tiloihin, sekä laajentaa tuotevalikoimaansa uuden brändin alla.
Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
[Lue lisää...](/tietosuoja/linkki.html)

Finland latest news RSS

KWC Nordics Oy. Tutut tuotteet – uusi brändi.

Päivämäärä: 3.2.2023
BROEN Full Flow -venttiilit tuovat luotettavuutta ja laatua nykyaikaisiin asennuksiin.
Muuttuva maailma asettaa jatkuvasti uusia haasteita taloteknisille järjestelmille. BROEN Full Flow -venttiilit on kehitetty vastaamaan näihin haasteisiin. Palloventtiilin valintaa ei yleensä ajatella merkitykselliseksi kiinteistön energiankulutuksen kannalta, vaikka niillä onkin suuri vaikutus taloteknisten järjestelmien energiatehokkuuteen. BROEN Full Flow -venttiilit valmistetaan täysaukkoisina, jolla minimoidaan venttiilin aiheuttama virtauksen painehäviö. Korkealla karalla varustetut BROEN Full Flow -venttiilit voidaan eristää helposti, nopeasti ja tiiviisti minimoiden putkiston lämpöhäviöt ja kondensoituneen kosteuden pääsy eristeen sisään. Nämä ominaisuudet pienentävät kiinteistön energiankulutusta ja ovat yksi osa tuotevalintaprosessia, jolla kiinteistön ympäristövaikutukset minimoidaan.
BROEN Full Flow -venttiilit ovat nyt saatavilla perinteisen L-kahvan lisäksi myös vaihde- tai T-kahvalla varustettuina. Kaikki kolme kahvavaihtoehtoa ovat ergonomisia ja niihin on mahdollista kiinnittää merkintälipuke helpottamaan putkilinjojen tunnistamista. T-kahva sopii erityisesti ahtaisiin paikkoihin, joissa vakiokahvan käyttäminen on hankalaa. Vaihdekahva tarjoaa useita etuja: venttiilin pehmeä avautuminen estää paineiskuja, vaihde mahdollistaa venttiilin avaamisen vähäisellä voimalla ja vaihde mahdollistaa jopa vuosia käyttämättömänä olleen, jumiutuneen venttiilin avaamisen helposti. Kaikki Broen Full Flow -venttiilien kahvat voidaan asentaa tai poistaa ilman työkaluja ja kahva on mahdollista vaihtaa toisenlaiseen myös jälkikäteen.
|
|
BROEN Full Flow on markkinoiden innovatiivisin ja monipuolisin palloventtiili. Venttiilit valmistetaan Tanskassa patentoidulla täysautomaattisella valmistuslinjastolla sähkösinkitystä ja haponkestävästä teräksestä. BROEN Full Flow -venttiileissä on markkinoiden laajin valikoima liitosvaihtoehtoja: sisäkierre, ulkokierre, pyörivä mutteri, puristusliitos ja näiden yhdistelmät. Kaikki koko- ja liitosvaihtoehdot ovat saatavilla matalalla tai korkealla karalla sekä sähkösinkitystä tai haponkestävästä teräksestä valmistettuna. Uusien kahvavaihtoehtojen myötä erilaisten BROEN Full Flow -venttiilivarianttien määrä nousee yli viiteensataan tehden siitä markkinoiden laajimman palloventtiilisarjan kokoluokassa DN 10–50.
BROEN on tanskalainen venttiilivalmistaja, joka on valmistanut venttiilejä vuodesta 1960 alkaen. BROEN on tunnettu etenkin alkuperäisistä Ballofix-kuulasulkuventtiileistään. Perinteisten Ballofix-kuulasulkujen, uuden BROEN Full Flow -venttiiliperheen ja kaukolämpöön kehitettyjen Ballomax-venttiilien yhdistelmällä BROEN valmistaa nyt palloventtiilejä ko’oissa DN 8–1400.
BROENin Suomen toimisto sijaitsee Espoon Keilarannassa. Suomessa sinua palvelevat maajohtaja Olli Nummela, aluemyyntipäällikkö Jore Makkonen ja tuotepäällikkö Ville Vasko.
Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
[Lue lisää...](/tietosuoja/linkki.html)

Venttiiliteknologian uusi sukupolvi

Päivämäärä: 3.2.2023
”Olemme odottaneet tämän uutisen julkaisua innolla. Pintojen puhdistuksen tärkeys on ollut paljon esillä parin viime vuoden aikana. Todistetusti antibakteerisen pintamme ansiosta voimme vakuuttaa, että bakteerien säilyminen hengissä on käytännöllisesti katsottuna mahdotonta (99,99 %)”, Fibon tuotekehitysjohtaja Elise Almås kertoo.
Antibakteeriset pintamme on testattu kattavasti kansainvälisen ISO 22196:2011 -standardin mukaisesti riippumattomassa laboratoriossa. Käytännössä testaus tapahtuu siten, että antibakteerisesti käsitellylle ja käsittelemättömälle pinnalle levitetään bakteereja, joista otetaan näyte. Näytteestä lasketaan elävien bakteerien määrä neliösenttimetrillä. Tämän jälkeen odotetaan 24 tuntia, otetaan uusi näyte ja katsotaan, kuinka suuri määrä bakteereja on vielä elossa.
Tuotteidemme antibakteerinen vaikutus oli kummankin testatun bakteerin – Staphylococcus aureuksen ja Escherichia colin, joka tunnetaan paremmin nimellä E. coli – tulos oli huomattavasti parempi kuin mitä vaaditaan, jotta tuote voidaan luokitella antibakteeriseksi.
Seinäjärjestelmän antibakteerinen vaikutus on hyvä lisä tuotteen ECO-sertifioinnille, joka myös asettaa tiukat hygieniavaatimukset.
Toisin kuin laattoihin perustuvissa ratkaisuissa, Fibon seinäjärjestelmien pinta on tiivistä yhtenäistä pintaa minkä ansiosta pinta on helppo puhdistaa, eikä siihen kerry likaa tai hometta.
”Kasvava määrä terveysalan laitoksia valitsee kylpyhuoneisiin, keittiöihin ja muihin yhteisiin tiloihin Fibon käytännölliset ja kestävät seinälevyt, jotka täyttävät tiukat hygieniavaatimukset. Fibon antibakteeriset seinäpaneelit ovat saaneet hyvän vastaanoton myös kouluilta, päiväkodeilta ja ravintoloilta sekä pintojen puhtaudesta ja sisäilman laadusta kiinnostuneilta yksityishenkilöiltä“, sano Fibo Norjan B2B-johtaja Tore Langen.
Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
[Lue lisää...](/tietosuoja/linkki.html)

Fibolla nyt antibakteeriset pinnat

Päivämäärä: 3.2.2023
Uusi Entré Kallebäck -toimistorakennus nousee Göteborgin uuden Kallebäcks Terrasser -alueen ja vilkkaan E6-valtatien väliin vähentämään alueen melua ja päästöjä. Valtava Entré Kallebäck edustaa kestävää, tulevaisuuteen katsovaa arkkitehtuuria ja materiaalinvalintaa. Ainutlaatuinen ja äärimmäisen tiivis Dekton-julkisivu sulauttaa rakennuksen alueen luontoon.
Katso video projektista:
Hankkeen toteuttajina toimivat kiinteistöyhtiö Wallenstam, arkkitehtitoimisto Liljewall sekä rakennusliike BRA Bygg AB yhteistyössä Cosentinon ja Kungälvs Naturstenin asiantuntijoiden kanssa. Toiminnallisen, helppokäyttöisen ja ympäristövaatimukset täyttävän rakennuksen julkisivun itäiset ja läntiset osat eroavat toisistaan niissä käytetyn muotoilun ja materiaalien osalta.
Tietoa Cosentinosta:
https://www.rakennusfakta.fi/cosentino-finland-oy/yritys.html
Sisä- ja ulkotilojen käyttökohteisiin soveltuva äärimmäisen tiivis ja hiilineutraali Dekton on kova ja kestävä materiaali, joka mukautuu kaikkiin tarpeisiin:
”Dekton tarjoaa merkittäviä etuja vilkkailla alueilla. Materiaalin suuri laattakoko ja useat paksuusvaihtoehdot tarjoavat runsaasti joustavuutta. Kun julkisivuasiantuntijat otetaan mukaan prosessiin jo rakennusprojektin alkuvaiheessa, meillä on useita mahdollisuuksia optimoida muotoiluun, asennukseen ja kustannuksiin liittyviä tekijöitä”, kertoo Cosentinon julkisivuasiantuntija Robin Nestenborg.
Tietoa Dekton-laatoista ja niiden paksuusvaihtoehdoista:
https://www.cosentino.com/fi-fi/dekton/
Dekton valitaan julkisivumateriaaliksi usein siitä syystä, että se on tulevaisuuteen katsova ja kestävä vaihtoehto perinteisille julkisivulaatoille ja luonnonkivijulkisivuille. Dekton soveltuu tunnettuihin julkisivujärjestelmiin ja täyttää kestäviä toimisto- ja asuinkiinteistöjä koskevat vaatimukset. Dektonia on saatavilla laajassa valikoimassa vakiovärejä, joita on käytetty myös osassa Entré Kallebäckin julkisivua.
Tietoa Dekton-julkisivuista:
https://pro.cosentino.com/fi/julkisivuasentajat/
Liljewallin arkkitehdit halusivat työskennellä Bohuslänin maakunnan paikallisille graniiteille ominaisten värien kanssa. Tiiviissä yhteistyössä Cosentinon kanssa he kehittivät kolme erikoisvalmisteista kiillotettua marmorikuvioista väriä, joiden avulla luotiin ainutlaatuisen omaperäinen julkisivu. Nyt nämä värit löytyvät Cosentinon Dekton ID -kokoelmasta nimillä Dekton ID Wallenstam Black, Green ja Red.
Tietoa Dekton ID:stä:
https://pro.cosentino.com/fi/dekton-id
”Huipputeknisissä projekteissa meillä on loputtomasti mahdollisuuksia luoda erikoisratkaisuja ja samalla varmistaa niiden korkea UV-säteilyn kestävyys, ensiluokkainen iskun- ja naarmuuntumisenkestävyys sekä erinomainen kyky hylkiä tahroja ja graffiteja. Tämän ansiosta voimme pidentää rakennuksen käyttöikää, minimoida ylläpitokustannukset ja maksimoida investoinnin hyödyt. Kestävyys ja hiilineutraalius on otettu huomioon projektin kaikilla osa-alueilla”, kertoo Entré Kallebäckin rakennusprosessia tiiviisti seurannut Nestenborg. ”Tuomalla projektiin kansainvälistä osaamista ja kokemusta olemme luoneet ainutlaatuisia ympäristöystävällisen rakentamisen ratkaisuja, joissa yhdistyvät kestävyys, optimointi sekä taloudellisuus”, Nestenborg jatkaa.
Lisää Dektonin hiilineutraaliudesta:
https://www.rakennusfakta.fi/cosentino-tuo-markkinoille-uuden-dekton-kraftizen-kokoelman-joka-on-taydellinen-309243/uutiset.html
Etelä-Ruotsissa sijaitseva Entré Kallebäck valmistui vuonna 2022. Rakennuksen julkisivussa on käytetty yhteensä 8 000 m² ja sisätilojen lattioissa sekä seinäpäällysteissä 4 000 m² erikois- ja vakiovärisiä Dekton-laattoja.
Katso inspiroivat kuvat videolta:
Lisää kuvia Entré Kallebäck -rakennuksesta:
Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
[Lue lisää...](/tietosuoja/linkki.html)

Pohjoismainen luksusrakennus erikoisvalmisteisella hiilineutraalilla Dekton-julkisivulla

Päättyneen metsästyskauden hirvisaalis jäi 37 000 eläimeen, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hirvikannat ovat tästä huolimatta valtaosassa Suomea riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaiset, MTK muistuttaa.
Maakunnittain tilanteet kuitenkin eroavat. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa tilanne on edelleen haastava – tavoitteita ei saavutettu yhdelläkään kolmesta hirvitalousalueesta. Myös muissa maakunnissa on yksittäisiä alueita, joissa jäätiin tavoitteen yläpuolelle.
”Lisäksi on todettava, että meillä on noin viisi hirvitalousaluetta, joissa hirvikanta saattaa olla tavoitehaarukan alapuolella”, järjestön kenttäjohtaja Timo Leskinen toteaa riistakatsauksessaan.
Hänen mukaansa tärkeätä on, että hirvitilanteesta ja kannankehittämisestä ryhdytään puhumaan selkeästi alueisiin kohdistettuna eikä yleisellä tasolla.
Sellainenkin ajatus, että hirvikanta on Suomessa painunut liian alhaiselle tasolle, nousee helposti esille.
”Tämä ei pidä paikkaansa. Sen sijaan meiltä saattaa löytyä yksittäisiä hirvitalousalueita, joissa hirvikanta on painunut liiaksi tavoitetason alapuolelle”, Leskinen korostaa.
Tarkempaa tietoa hirvikannoista saadaan maaliskuussa, kun Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot valmistuvat. Silloin käynnistyy myös ensi kauden metsästyksen suunnittelu.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat,
[tilaa Metsälehti tästä](/tilaa-lehti/).

MTK: Hirvikeskustelussa siirryttävä yleiseltä tasolta alueellisiin tilanteisiin

Tampereen Sulkavuoren keskuspuhdistamon hankkeessa pääurakoitsijana toimiva TYL Sulkavuori eli Kreate oy:n ja Aki Hyrkkönen oy:n muodostama työyhteenliittymä on Kreaten johdolla selvittänyt epäiltyä työperäistä hyväksikäyttöä.
Rakennusliitto nosti aiemmin esille epäilyjä TYL Sulkavuoren alihankintaketjun palkanmaksuun ja kevytyrittäjyyteen liittyen. Ukrainalaisia sotapakolaisia oli siirretty niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi. Rakennusliiton mukaan kyseessä on työvoimaa vuokraava latvialainen yritys SIA UNA R.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Kreate kielsi kevytyrittäjyyden Tampereen puhdistamotyömaalla – ”Tärkeintä oli löytää ukrainalaisten kannalta kestävä vaihtoehto”

Silmu ry hyväksytty uudelle kaudelle
Itäisen Uudenmaan alueella vuodesta 2007 alkaen toiminut Silmu ry on hyväksytty maaseudun kehittämisen Leader-ryhmäksi myös ohjelmakaudelle 2023–2027.
Itäisen Uudenmaan alueella vuodesta 2007 alkaen toiminut Silmu ry on hyväksytty maaseudun kehittämisen Leader-ryhmäksi myös ohjelmakaudelle 2023–2027.

Silmu ry hyväksytty uudelle kaudelle

Utelias. Tällä sanalla maisema-arkkitehti Sanna Sarkama kuvaa hallitsevinta luonteenpiirrettään. Se selittää hänen laajaa kiinnostustaan eri asioihin ja tieteenaloihin. Lukion jälkeen hänen tiensä vei ensin Helsingin yliopistoon opiskelemaan tähtitiedettä. Noin kolmen vuoden opintojen jälkeen hän vaihtoi maisema-arkkitehtuurin opintoihin Aalto-yliopistossa.
Kun Sarkaman opinnot Aallossa sitten etenivät diplomityöhön, sen aihetta miettiessään hän pohti, miten voisi yhdistää maisema-arkkitehtuuriin kiinnostuksensa tähtitieteeseen. Lopulta aihe muodostui niinkin ”helpoksi” kuin maisema-arkkitehtuuria Marsissa – The Marscape project.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Nuori suunnittelija on tutkinut maisema-arkkitehtuuria Marsissa – ”Luolat olivat helpoin tapa taklata suurin osa haasteista”

Julkaisimme Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen perehdyttävän verkkokurssin syyskuussa. Jatkamme nyt verkkokurssin maksuttomuutta kesäkuun loppuun saakka!
Kurssia suorittamassa on ollut nyt hieman alle 80 henkeä, keskiarvo kurssille annetuista palautteista on 8,1.
Kurssista kerrottua:
- Opiskelumateriaaleissa oli onnistuttu hyvin. Oli asioita, jotka tiesin jo entuudestaan, mutta myös paljon uutta ja tuttuun asiaankin herätteli paljon uusia ajatuksia. Toimi siis myös hyvänä kertauksena.
- Ei ollut selvää mitkä linkit liittyvät kurssin suorittamiseen ja mitkä ovat lisätietoa, jota halutessa voi lukea. Hyvää, että kaikki joutuvat käymään samat asiat läpi suoritukseen, jotta pohja ja vaateet on kaikille samat.
- Materiaalissa oli uutta ja vanhaa. Määrät olivat sopivat, kun materiaalin läpi kävi osissa. Liitännäisiä linkkejä oli todella paljon ja ne tarjosivat mahdollisuuden infoähkyyn.
Kurssi soveltuu kaikille kiinteistö- ja rakennusalalla toimiville
Kurssikokonaisuus tarjoaa oppilailleen perusymmärryksen kiertotaloudesta, miten se liittyy kiinteistö- ja rakennusalaan ja miten sitä voidaan toteuttaa kiinteistö- ja rakennusalalla.
Kurssin johdannossa perehdytään kiertotalouden määritelmiin. Mihin ongelmiin kiertotalous voi olla ratkaisu ja mitä tavoitteita on Suomen kansallisella kiertotalousohjelmalla. Siirtymä edellyttää paitsi selkeää tavoitetta, myös muutoksia ajattelu- ja toimintamalleissamme kautta linjan.
Kurssissa perehdytään myös kiertotalouden kuvaamismalleihin eli viitekehyksiin. Mitä tarkoitetaan jätehierarkialla ja mitä ovat 9R-kehys, Perhosmalli tai Loop.
Kolmannessa osiossa keskitytään nimenomaan kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouteen. Miten kiertotalous huomioidaan rakennushankkeen elinkaaressa, infrahankkeissa tai aluesuunnittelussa. Innokkaille on tarjolla lisämateriaaliakin jokaisessa osiossa.
Kurssi on maksuton vuoden 2023 kesäkuun loppuun asti.
Tämän jälkeen FIGBC:n jäsenorganisaatioille 100 €/hlö, muille 200 €/hlö.
Kurssille liittyäksesi
kirjaudu ensin FIGBC:n Moodleen ja sen jälkeen ilmoittaudu kurssille.

Green Building Council Finland

Opi kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet – maksutta!

Yhteismetsien ala kasvoi viime vuonna noin 750 000 hehtaariin, mikä on 16 000 hehtaaria enemmän kuin edellisvuonna. Kasvun taustalla on sekä uusien yhteismetsien perustaminen että metsien liittäminen olemassa oleviin yhteismetsiin.
Yksityisiä metsätiloja yhteismetsiin liitettiin noin 9 500 hehtaarin verran. Tämä on liki puolet enemmän kuin edellisinä viitenä vuotena keskimäärin.
”Vilkkaan yhteismetsiin liittymisen taustalla on muun muassa eri tahojen aktiivinen viestintä yhteismetsistä metsän omistuksen vaihtoehtona. Kun metsän ostohinta on noussut, ovat yhteismetsät mieluummin kasvattaneet metsäalaansa liittämällä tiloja yhteismetsään kuin ostamalla metsää”, kertoo metsäkauppoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta tiedotteessa.
Uusia yhteismetsiä perustettiin viime vuonna 26. Niiden myötä yhteismetsien yhteenlaskettu metsäala kasvoi noin 6 500 hehtaarilla. Tämä on vajaa puolet viiden viime vuoden keskimääräisestä pinta-alan kasvusta. Kaikkiaan yhteismetsiä on nyt 594 kappaletta.
”Tämä johtuu paljolti siitä, että viime vuonna perustettujen yhteismetsien keskimääräinen pinta-ala oli vain 220 hehtaaria, kun edellisinä vuosina perustettujen yhteismetsien keskikoko on ollut noin 400 hehtaarin luokkaa”, Ärölä sanoo.
Osaltaan yhteismetsien määrän kasvua hidasti sekin, että kaksi yhteismetsää liittyi osaksi isompaa yhteismetsää. Lisäksi kaksi sukujen perustamaa yhteismetsää purettiin.
Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen.
”Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija”, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.
Yhteismetsän voi perustaa muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Lisäksi oman metsän voi liittää osaksi yhteismetsää.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat,
[tilaa Metsälehti tästä](/tilaa-lehti/).

Yhteismetsiin liittyminen vilkastui viime vuonna, taustalla metsän korkea hinta

Constin vakaa kehitys jatkui vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Loka-joulukuun liikevaihto kasvoi 12,9 prosenttia ja oli 93,3 miljoonaa euroa.
Koko vuoden 2022 liikevaihto kasvoi Constilla 5,7 prosenttia päätyen 305,2 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 288,8 miljoonasta euroa. Liikevaihdosta 75,1 prosenttia kertyi pääkaupunkiseudulta.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Consti täytti odotukset ja tuplasi tuloksensa

Rikkakasvien parissa jo viidettä vuosikymmentä
Jukka Salosella on takana pitkä ura rikkakasvitutkimuksen parissa. Nyt vuorossa on viimeinen työvuosi Luonnonvarakeskuksessa ennen eläkkeelle siirtymistä. Tutkija on huolissaan peltojen kasvukunnosta ja luonnehtii glyfosaattia verrattomaksi aineeksi, mutta sen käytössä hän näkee kuitenkin tarkentamisen varaa.
Tämä sisältö vaatii tilauksen.
Kirjaudu sisään jos olet tilaaja. [Osta artikkeli 3,30€](?add-to-cart=43991) Osta tämän jutun sisältävä irtonumero hintaan 9,90 €

Käytännön Maamies

Rikkakasvien parissa jo viidettä vuosikymmentä

Hallituksen vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa esitetään, että Metsähallitus siirtää pysyvään suojeluun 50 metsäistä kohdetta. Valtion mailla sijaitsevat kohteet ovat luontoarvoiltaan arvokkaita ja tällä hetkellä rajoitetussa käytössä tai metsätalouskäytön ulkopuolelta.
Kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 30 000 hehtaaria ja niiden tämänhetkinen markkina-arvo on alustavien arvioiden mukaan noin 100 miljoonaa euroa.
Suojeltavia kohteet painottuvat vahvasti Pohjois-Suomeen. Valtaosa suojelualasta on Lapissa, lähes 20 000 hehtaaria, ja Pohjanmaa-Kainuun alueella vajaat 10 000 hehtaaria. Etelä-Suomesta suojeltavaa löytyi noin 500 hehtaaria.
Kyseessä on
tasesiirto, jossa Metsähallituksen peruspääomasta siirretään noin 30 000 hehtaaria liiketoiminnan käytössä olevia maa-alueita suojelualueiksi julkisten hallintotehtävien taseeseen. Maa- ja metsätalousministeriö toimeenpanee siirron eduskunnan valtuutuksen perusteella. Alueet siirretään suojeluun viipymättä eduskunnan päätöksen jälkeen, jahka alueiden tarkka tasearvo on määritetty.
Greenpeace haluaa vielä lisää
Suojeltaviin kohteisiin kuuluu monta metsää, joiden pysyvää suojelua ympäristöjärjestöt ovat ajaneet: esimerkiksi Oulujärven saarten metsät, Kuusamon Kivijärven luonnonmetsä, Sallan Tuntsan luonnonmetsät ja Sodankylän Raitiojänkän luonnonmetsä sekä vanhoja metsiä Suomussalmen Riuskanselkosen alueella.
Ympäristöjärjestö Greenpeace kiittelikin päätöstä.
“Tämä on rohkaiseva askel ja osoittaa, että päätöksiä valtion maiden suojelusta voidaan tehdä”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen tiedotteessa.
Hän muistutti samalla, että paljon arvokasta on valtion mailla yhä suojelematta.
”Seuraavan hallituksen on tehtävä päätös kaikkien valtion luonnonmetsien suojelusta. Kaiken kaikkiaan valtionmailta on saatava lisäsuojeluun biodiversiteettistrategian luonnoksesssa esitetty 500 000 metsähehtaaria, jotta saavutamme kymmenen prosentin suojelutavoitteen”, Liimatainen sanoo.
Hiljattain myös naapuurimaassa päätetttin rajoittaa hakkuuita pohjoisessa. Ruotsin valtion maita hallinnoiva Sveaskog kertoi tammikuussa väehntävänsä hakkuita Norrbottenissa 45 prosenttia.
Lisää aiheesta:
Sveaskog vähentää hakkuumääriä 45 prosenttia
 

Lisäbudjetissa suojeltiin valtion metsiä, 30 000 hehtaaria pysyvään suojeluun Pohjois-Suomesta

Helsingin tähän mennessä suurin katutyö alkaa 6. maaliskuuta, jolloin Mannerheimintien työmaa käynnistyy valmistelevilla töillä. Tuolloin rakennetaan muun muassa liikennejärjestelyitä.
Peruskorjauksen urakoitsijana on VM Suomalainen oy. Helsingin kaupungin mukaan kilpailutuksessa hinnan painotus oli 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Jättimäinen katuremontti alkaa pian Helsingissä – Mannerheimintien korjaus VM Suomalaiselle

Johtokunta päätti kaupoista – Loviisan vesiliikelaitos myi kiinteistön 115 000 eurolla keskustasta
Loviisan vesiliikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt 115 000 euron kaupan, jonka myötä Chiewitzinkadulla sijaitseva kiinteistö siirtyy toiselle omistajalle.

Johtokunta päätti kaupoista – Loviisan vesiliikelaitos myi kiinteistön 115 000 eurolla keskustasta

Ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöt julkaisivat helmikuun alussa
oppaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyvistä käytännöistä. Hiilensidonta ry on huolestunut paitsi oppaan akateemisesta tulokulmasta – toimijoiden käytännön näkemyksiä ei opasta tehtäessä juuri kuultu – myös siitä, ettei opas tuo ratkaisua kaksoislaskentakysymykseen.
Kaksoislaskennalla tarkoitetaan saman hillintätuloksen laskemista useampaan kertaan, kaksinkertaisen liikkeellelaskun, käytön tai hyväksiluvun kautta.
Oppaassa todetaan, etteivät yritykset voi käyttää suomalaista kompensaatiota tukemaan niiden pyrkimystä hiilineutraaliuteen. Syynä tähän on kaiken Suomen metsien hiilensidonnan kuuluminen valtiolle. Koska sidottu hiili käytetään valtion tavoitteiden saavuttamiseen, metsänomistaja ei voi myydä sitä kellekään.
Huolena on, että kysynnän tyrehtyessä vapaaehtoisen hiilensidonnan markkinat valuvat pois suomalaisilta toimijoilta ja metsänomistajilta.
Yhdistys odottaa seuraavalta hallitukselta ripeitä toimia tilanteen korjaamiseksi.
”Seuraavan hallituksen on ratkaistava kaksoislaskentaongelma kansallisella tasolla esimerkiksi vapaaehtoisten kompensaatioiden rekisterillä. Jahkaillessamme Suomi tuhoaa mahdollisuutensa tuottaa laadukkaita ilmastonpelastamispalveluita samaan aikaan, kun globaalit hiilensidonta- ja kompensaatiomarkkinat kasvavat lähitulevaisuudessa kovaa vauhtia”, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Matti Toivonen tiedotteessa.
Vuonna 2021 perustettu Hiilensidonta ry on alan yritysten toimialajärjestöksi. Yhdistyksen tehtävänä on edistää muun muassa vapaaehtoisen hiilensidonnan toimintaedellytyksiä, harjoittaa alan edunvalvontaa ja organisoida tutkimushankkeita.
 

Yhdistys pelkää hiilensidontamarkkinoiden valuvan suomalaisten metsänomistajien ulottumattomiin

Omaishoidon palkkiot ovat jääneet saamatta Loviisassa ja Lapinjärvellä – "Nosti monella tunteet pintaan"
Omaishoidon tuen hoitopalkkiot ovat jääneet loviisalaisilta ja lapinjärveläisiltä saamatta tammikuussa. Asiasta kertoo Loviisan Sanomiin yhteydessä olleet omaishoitajat. Vuoden alusta omaishoitajien palkkioiden maksu siirtyi hyvinvointialueen vastuulle. Palkkion olisi pitänyt kilahtaa tilille 31. tammikuuta.

Omaishoidon palkkiot ovat jääneet saamatta Loviisassa ja Lapinjärvellä – "Nosti monella tunteet pintaan"

As we move into February, we wanted to make sure you saw the best of Simpli.fi’s articles, stories, and features from this past month. See what’s been in the news about Simpli.fi and check out our most-read blog posts below.
JANUARY’S TOP BLOG POSTS
SIMPLI.FI RECOGNIZED AS MARKET LEADER IN SEVERAL G2 CATEGORIES INCLUDING TOP-RANKED DEMAND-SIDE PLATFORMS
Come discover what led G2 users to recognize Simpli.fi as a market leader in four categories, including as a Demand-Side Platform (DSP).
SUPER CTV: REACH STREAMING AUDIENCES LEADING UP TO THE BIG GAME
Reach streaming audiences nationwide with household-level precision and targeted CTV advertising leading up to the big game.
HOW THE DESIRE FOR TRANSPARENCY DRIVES THE NEED FOR PERFORMANCE MARKETING SOLUTIONS
In an economic downturn, teams are left trying to do more with less. Learn how Simpli.fi makes performance marketing easier with transparent solutions.
POLITICAL ACTION COMMITTEE TARGETS STREAMING-ONLY HOUSEHOLDS WITH SIMPLI.FI’S LINEAR TV SUBSCRIBER EXCLUSION OFFERING
Learn how a political action committee maximized CTV and linear advertising with Simpli.fi’s exclusive, streaming-only reach capabilities.
ENHANCE YOUR DIGITAL MEDIA BUYING WITH AUDIO ADVERTISING FROM A SINGLE PLATFORM
Simpli.fi offers audio advertising alongside the rest of its programmatic media mix for agencies, brands, and media companies alike.
NATIONAL DESSERT CHAIN DRIVES IN-STORE VISITS WITH PROGRAMMATIC ADVERTISING FROM SIMPLI.FI
Learn how a national dessert chain enhanced success with engagement and conversions by partnering with Simpli.fi.
Interested in working with a leading advertising automation platform?
Fill out the form below, contact your Simpli.fi representative, or email us at for next steps.

Simpli.fi Programmatic Advertising and Agency Management Software

January Recap: G2 Recognitions, Big Game CTV, Transparency, Programmatic Audio, & More

Asuntomarkkinoilla on nyt Saku Sipolan mukaan varovaisuutta niin omaan käyttöön asuntoja ostavien kuluttajien, piensijoittajien kuin ammattimaisten suursijoittajien keskuudessa.
"Kuluttajien luottamuksen lasku johtuen inflaatiosta ja korkojen noususta vie markkinasta laajasti oman asunnon ostajat, mutta hyvin samantyyppisesti käyttäytyvät myös piensijoittajat. Eli sieltä lähtee tavallaan kaksi osaa asuntomarkkinoista. Kiinteistösijoittajat arvioivat laajasti omista näkökulmistaan, miten tämä markkina käyttäytyy ja ovat tällä hetkellä korostetun varovaisia investointipäätöksissään", Sipola kertoi Rakennuslehdelle.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

SRV:n Saku Sipola: ”Asuntorakentaminen jarruttaa laajasti ottaen kovaa”

Suomenojan jätevedenpuhdistamon pitkä historia on tullut päätökseen. Uusi Blominmäen puhdistamo aloitti toimintansa viime vuoden puolella, mutta vielä viime viikolla lähes puolet Espoon jätevesistä virtasi Suomenojan puhdistamoon.
”Kaikkia Suomenojalle aiemmin menneitä vesiä ei käännetty kerralla Blominmäkeen, vaan kääntö tapahtui kolmessa erässä. Viimeinen kääntö oli 24.–25. tammikuuta”, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY:n) jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Kristian Sahlstedt.
Ensimmäiset käännöt olivat marras–joulukuussa viime vuonna. Ensin käännettiin noin 25 prosenttia viemäröintialueen vesistä, sitten 30 prosenttia ja nyt lopulta jäljellä olevat 45 prosenttia.
”Tämä viimeinen, viime viikolla tehty kääntö, oli isoin yksittäinen kääntö. Voi sanoa, että se oli historiallinen hetki. Nyt Suomenojalle ei enää virtaa jätevettä.”
Purkutunneli edelleen käytössä
Uuden Finnoon metroaseman vieressä sijaitseva Suomenojan jätevedenpuhdistamo huolehti pitkään yksin Espoon kaikesta jätevedenpuhdistuksesta.
”Jätevedenpuhdistusta alettiin keskittää Suomenojalle 1960-luvulla. Sitä ennen Espoossa oli yhdeksän pientä biologista puhdistamoa”, Sahlstedt kertoo.
Vuonna 1963 Suomenojalle tuli ensin lammikkopuhdistamo, joka on tänä päivänä tunnettu tuhansien lintujen suosimana Suomenojan lintualtaana.
1970-luvulta alkaen Espoon jätevedenpuhdistus siirrettiin kokonaisuudessaan Suomenojalle.
Vuonna 1974 valmistunut purkutunneli on edelleen käytössä. Nyt sitä pitkin virtaavat Blominmäen puhdistamolta tulevat vedet. Purkutunneli on kalliotunneli, jota pitkin puhdistetut jätevedet johdetaan avomerelle.
Espoossa purkutunnelin kautta virtaavat vedet lasketaan Gåsgrundetin saaren edustalle.
”Rantavesissä laimentumisolosuhteet ja virtaukset ovat huonot. Siksi puhdistetut jätevedet viedään tuonne ulapalle. Esimerkiksi Helsingissä purkutunneli menee Katajaluodon ulkopuolelle”, Sahlstedt kertoo.
Laitteistoa ehkä avustuksena Ukrainaan
Aika ajoi Suomenojan puhdistamon ohi. Sen kapasiteetti ei enää riittänyt palvelemaan Espoon kasvanutta asukasmäärää. Uuden, huippumodernin Blominmäen puhdistamon myötä jätevedet saadaan myös puhdistettua tehokkaammin kuin Suomenojalla.
Seuraavaksi Suomenojan jätevedenpuhdistamo puretaan. Aikataulua ei ole lyöty lukkoon vielä, mutta Sahlstedtin mukaan HSY on varautunut siihen, että purku saattaa alkaa jo tämän vuoden loppupuolella.
Tämän jälkeen lähes merenrannalla sijaitseva tontti palautuu kaupungille.
Lähiviikkoina on Sahlstedtin mukaan tarkoitus inventoida Suomenojan laitteita. Mikäli puhdistamolta löytyy käyttö- ja lahjoituskelpoisia laitteita, HSY kartoittaa mahdollisuutta lahjoittaa ne Ukrainaan.
”Suomenojan laitteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti tulleet käyttöikänsä päähän, enkä odota sieltä merkittävää lahjoituspotentiaalia löytyvän. Inventointi kuitenkin tehdään ja mahdollisesti lahjoituskelpoinen tavara luetteloidaan.”
Tämän jälkeen sisäministeriö toimittaa luettelon Ukrainaan, joka ottaa kantaa siihen, onko kyseiselle materiaalille tarvetta.
Blominmäen puhdistamo on pääkaupunkiseudun toiseksi kallein infrahanke Länsimetron jatkeen jälkeen. Laitoksen hinta on noin 510 miljoonaa euroa.
Sinne virtaa noin 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Länsi-Vantaalta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Siuntiosta.

Suomenojan vanha puhdistamo odottaa purkajia Espoossa – työt käyntiin ehkä loppuvuodesta

Siirtymä kestävään kiinteistö- ja rakennusalaan edellyttää merkittäviä muutoksia alan toimintatapoihin ja ohjaukseen. Tämä käy ilmi Roti 2023 -raportista. Siinä nousee esille muun muassa tyhjien tilojen ongelma ja muuntojoustavuus.
Sääntelyn on jatkossa mahdollistettava tyhjien tilojen jatkokehitys, raportissa ehdotetaan. Esimerkiksi toimitiloja on tyhjillään runsaasti varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Roti-raportti haluaa eroon resursseja tuhlaavista tyhjistä tiloista – ”Nyt keskitytään liikaa käyttötarkoitusten muutosten estämiseen”

Loviisan kaupunki tiedotti joulukuun lopulla kilpailuttavansa kesällä järjestettävien Asuntomessujen tapahtuma-alueet. Tapahtumajärjestäjille tarjottiin samalla mahdollisuus varata paikka tapahtuma-alueilta torilta ja Vanhasta rannasta Asuntomessujen ajalle 7.7.–6.8. Hakuajan umpeutumiseen 16. tammikuuta mennessä vuokratarjouksia ei saapunut ainuttakaan.
– Ei tullut kokonaistapahtumajärjestäjää kumpaankaan alueeseen, elinvoimankehittäjä Petri Paimander kertoo.
Vakituisilla torimyyjillä olisi ollut paikka torilla myös päinvastaisessa tilanteessa.
– Se, mitä toteutetaan, toteutetaan olemassa olevan infran puitteissa. Vakituiset torimyyjät pysyvät torilla.
Torialuetta on kaavailtu tapahtuma- ja oleskelualueeksi, jossa on ohjelmaa ja ruokapalveluita. Vanha ranta soveltuu parhaiten tori- ja markkinakauppiastoimintoihin. Paimanderin mukaan tapahtumapaikoille soveltuisivat hyvin esimerkiksi erilaiset myyntikioskit ja katuruokatarjonta. Siitä, miten tästä eteenpäin toimitaan, on lautakunnan käsiteltävänä parin viikon päästä.
– Jatkopäätösten teko tapahtuu lautakunnassa 16. helmikuuta, Paimander sanoo.

Asuntomessut | Kokonaistapahtumajärjestäjää messujen tapahtuma-alueille ei löytynyt – jatkosta päätetään parin viikon päästä lautakunnassa

Arkkitehtitoimisto Konkretista on tullut yrityskaupan myötä osa A-Insinöörit -konsernia (AINS Groupia).
Yhtiön tiedotteen mukaan Konkret ja A-Insinööreihin aiemmin liitetty AW2-arkkitehdit vahvistavat suunnittelukonsernin palveluja etenkin asunto- ja korjausrakentamisessa, käyttötarkoitusmuutoksissa ja kaupunkisuunnittelussa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

A-Insinöörit osti arkkitehtitoimisto Konkretin – lisävoimaa suunnittelupalveluihin

Helsingin kaupunki vaatii vuonna 2023 infrarakentamisessa valmisbetonilta BY-Vähähiilisyysluokitusta. Se koskee pääsääntöisesti kaikkia kohteita.
”Tarkistamme vaatimuksen vuosittain tarjonnan mukaan. Tuotteiden saatavuutta voi ruveta päätöksen myötä tulemaan, mikä helpottaa pienempien tilaajien tilannetta”, kertoo hankekehityksen tiimipäällikkö Olli-Pekka Aalto Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta. Hän puhui keskiviikkona Betonipäivillä Espoossa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Helsinki vaatii valmisbetonin vähähiilisyysluokitusta infrahankkeissa

Komppasuon turvetuotantoalueelle rakennetaan kosteikkoja, palautetaan suokasvillisuutta ja metsitetään
2.2.2023
Komppasuon entisellä turvetuotantoalueella Pohjois-Pohjanmaalla aloitetaan kevään 2023 aikana ennallistamiseen ja jatkokäyttöön tähtäävät työt. Toimilla pyritään palauttamaan alueelle kasvillisuus ja eläinlajistoa sekä pienentämään vesistövaikutuksia ja ilmastopäästöjä. Työt ovat osa MERLIN-hanketta, jossa erilaisia makean veden ympäristöjen luonnonmukaisia ennallistamisratkaisuja ympäri Eurooppaa.
Vuonna 2021 käynnistyneen kansainvälisen MERLIN-hankkeen yhdeksi pilottikohteeksi valikoitui Oijärvellä sijaitseva tuotannosta poistunut Komppasuon turvetuotantoalue. Vuoden 2022 aikana Komppasuolle laadittiin jatkokäyttö- ja ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaisesti alueelle toteutetaan vuoden 2023 aikana kolme kosteikkoaluetta, palautetaan suokasvillisuutta ja kuiviksi jäävät alueet pääosin metsitetään.
Kosteikot, soistaminen sekä metsittäminen luovat metsästykselle ja poronhoidolle aiempaa paremmat edellytykset. Toimet vastaavat toiveisiin, joita nousi esiin Komppasuon lähialueen asukkaille, yhdistyksille ja muille sidosryhmille järjestetyssä tilaisuudessa.
”Laadittu suunnitelma kuvaa hyvin sitä, miten monipuolisesti eri jatkokäyttövaihtoehtoja turvetuotantoalueella voidaan lähteä toteuttamaan. Pääasia on antaa luontaisesti vettä keräävien kohtien vettyä esimerkiksi kosteikoiksi tai aktiivisesti palauttaa niihin suokasvillisuutta. Kuivaksi jäävät alueet voidaan puolestaan metsittää tai hyödyntää esimerkiksi riistalaitumina”, kertoo Isra Alatalo Tapiosta.
Metsitettävät alueet tuhkalannoitetaan kevättalven aikana, ja niille kylvetään mäntyä kesällä. Kosteikoille ja ennallistettavalle alueelle rakennetaan vettä pidättävät padot, muokataan suonpohjaa sekä tukitaan osa ojista. Tuleville kosteikoille kylvetään kasviseos sitomaan turvepintaa ennen veden nostamista. Ennallistettavalle alueelle levitetään lähialueelta nostettua suokasvillisuutta.
”Kyseessä on ensimmäinen laajassa mittakaavassa toteutettava suokasvillisuuden palautus Suomessa. Seuraamme kasvillisuuden sopeutumista ja kasvua mielenkiinnolla”, kertoo Isra Alatalo.
Kevään 2023 aikana Komppasuolla järjestetään sidosryhmätilaisuus, jossa esitellään alueelle toteutettavia ennallistamiseen ja jatkokäyttöön valmistavia töitä sekä keskustellaan muun muassa alueen mahdollisuuksista lähialueen asukkaiden virkistyskäyttökohteena.
Komppasuon ympäristövaikutuksia seurataan
Komppasuolla toteutettavien toimien kautta pyritään aikaansaamaan positiivisia muutoksia vesistö- ja ilmastovaikutuksiin sekä monimuotoisuuteen. Ympäristöseurantaa tehtiin ennen jatkokäyttöön ja ennallistamiseen tähtäävien toimenpiteiden aloitusta, ja sitä jatketaan vuosien 2023–2025 aikana, jotta saadaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia toteutettavilla jatkokäyttömuodoilla on.
”Komppasuolla seurataan muun muassa pohjaveden pintaa, vedenlaatua ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä toteutetaan lintulaskentaa ja kasvillisuuden seurantaa. Viime vuonna alueella tavattiin arvokkaista lintulajeista kaksi metsähanhipariskuntaa sekä pesivä jänkäkurppa”, kertoo Anna-Kaisa Ronkanen Suomen ympäristökeskuksesta.
Vuonna 2022 tehdyn seurannan tulosten perusteella kasvipeitteetön turvetuotantoalue oli odotetusti kasvihuonekaasujen lähde ja erityisesti hiilidioksidia vapautui alueelta. Komppasuon kuivatusojat ja vesiensuojelurakenteet olivat edelleen toiminnassa, joten alue pysyi pääosin kuivana ja alueelta poistuvan vedenlaatu oli hyvä.
Komppasuon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Tapio, ja ympäristöseurannasta Suomen ympäristökeskus. Alueen ennallistamis- ja jatkokäyttösuunnitelma laadittiin yhteistyössä alueen omistajan Neovan kanssa. MERLIN-hankekokonaisuus on EU:n Horisontti 2020 Green Deal -ohjelmasta rahoitettu kansainvälisenä yhteistyönä toteutettava tutkimus- ja innovointihanke. Hanketta rahoittaa lisäksi ilmastotoimenpidekokonaisuus.
Lisätietoja
Isra Alatalo, asiantuntija, Tapio Oy, isra.alatalo(at)tapio.fi
Anna-Kaisa Ronkanen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus, anna-kaisa.ronkanen(at)syke.fi
Merlin-hankkeen englanninkielinen esittelyvideo

Tapio

Komppasuon turvetuotantoalueelle rakennetaan kosteikkoja, palautetaan suokasvillisuutta ja metsitetään

Päivämäärä: 2.2.2023
Rimapaneelit soveltuvat julkisen- kuin kodin tilojen viimeistelyyn. Asennusvalmiit ja visuaalisesti kauniit levyt on helppo asentaa niin seiniin, kattoihin kuin muihin tilaelementteihin. Akustoivat rimapaneelit vaimentavat ääntä tehokkaasti, parantaen tilojen äänimaailmaa. Hotan® finest acoustic collectionin laadukkaiden rimapaneelien alushuopa on valmistettu kierrätetyistä pulloista, ja rimat ovat viilutettua mustaa MDF-materiaalia.
Emport Oy:n valikoimasta löydät neljä rimapaneeli sävyä Harmony Oak, Harmony smoked oak, Harmony ash ja American walnut. Rimapaneelien koko on 20 x 600 mm ja saatavilla pituudet 2400, 3000 ja 3600 mm. Tilaaminen on helppoa, nopeaa ja vaivatonta, tuotteet toimitetaan lämpimistä varastoista suoraan kohteeseen ympäri Suomen.
Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
[Lue lisää...](/tietosuoja/linkki.html)

Viihtyisiä tiloja akustoivalla rimapaneelilla

Kysymys & vastaus | Millaista kesätyötä asuntomessut tarjoaa?
Loviisassa ensi kesänä 7. heinäkuuta ja 6. elokuuta välisenä aikana järjestettävät asuntomessut on mitä luultavimmin iso tapahtuma Loviisan kesässä. Viime kesänä esimerkiksi Naantalissa asuntomessuilla vieraili 116 000 kävijää.

Kysymys & vastaus | Millaista kesätyötä asuntomessut tarjoaa?

Helsingin Senaatintorin alueen valaistuksen uusimisurakka on saatu valmiiksi.
Hanke on ollut poikkeuksellisen pitkä ja mittava, sillä valaistussuunnitelman laatiminen yhteistyössä Helsingin kaupungin, torialueen kiinteistöjä hallinnoivien ja käyttävien tahojen sekä Museoviraston kanssa käynnistyi jo vuonna 2013.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Senaatintorin valaistusurakka valmistui – harvinaisen pitkä ja haastava hanke

Caverion toteuttaa talotekniikkaa toimistokampukseen Saksassa – ”Asennamme energiatehokkaita ratkaisuja”
Sopimus kattaa lämmitys-, vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät.
Caverion vastaa modernisoitavan ”HEADS”-toimistokampuksen teknisistä asennustöistä Saksassa. Asiakas on sijoitusyhtiö Rock Capital Group GmbH. Sopimus kattaa lämmitys-, vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät, kertoo Caverion tiedotteessaan.
Ihmisten hyvinvointia mahdollistava terveellinen työympäristö on asiakkaalle ensiarvoisen tärkeää, ja ”Immune office” -konseptilla varmistetaan toimistokampuksen maksimaalinen hygienia ja ilmanpuhtaus. Ultraviolettivaloon perustuva ilmanpuhdistus tarjoaa lisäsuojaa.
– Käytämme sisäilmateknologiaan samoja standardeja, joita hyödynnetään sairaaloissa, sanoo Claudia Zoric, Senior Director Asset Management, Rock Capital Group tiedotteessa.
– Asennamme energiatehokkaita ratkaisuja. Sovellamme myös erityistoimintoja, joilla varmistamme korkeisiin turvallisuusvaatimuksiin vastaamisen pandemian jälkeisenä aikana, sanoo Caverion Saksan divisioonajohtaja Manfred Simmet tiedotteessa.
Lue lisää
Katso kaikki <a href="https://talotekniikka-lehti.fi/caverion-toteuttaa-talotekniikkaa-toimistokampukseen-saksassa/">
02.02.2023
</a>
Caverion toteuttaa talotekniikkaa toimistokampukseen Saksassa – ”Asennamme energiatehokkaita ratkaisuja”
<a href="https://talotekniikka-lehti.fi/quattroservices-avainroolissa-useissa-talotekniikkaprojekteissa-allianssien-avulla-suomalaiset-suurhankkeet-saadaan-talotekniikan-osalta-taitavasti-maaliin/">
01.02.2023
</a>
Quattroservices avainroolissa useissa talotekniikkaprojekteissa – ”Allianssien avulla suomalaiset suurhankkeet saadaan talotekniikan osalta taitavasti maaliin”
https://talotekniikka-lehti.fi/vesihuoltoko-nakymatonta-kaupunkia-ikaantyvat-vesihuollon-verkostot-ja-vesihuoltoinfran-tila-ovat-yleismaailmallinen-haaste/

Caverion toteuttaa talotekniikkaa toimistokampukseen Saksassa – ”Asennamme energiatehokkaita ratkaisuja”

Ruokaperunaa varastoissa normaalikevään tarve
Maatilojen varastoissa oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa tammikuun puolivälissä 100 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa oli 84 miljoonaa kiloa. Määrä on hieman tavallista alhaisempi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ruokaperunaa on ollut tammikuussa varastossa keskimäärin 87 miljoonaa kiloa.
Tällä hetkellä ruokaperunan varastot riittänevät kesään. Vaikka osalla päätuotantoalueista oli sateen kanssa ongelmia, on varastotilanne nyt vakaa. Luken keräämän ruokaperunan tuottajahintatilaston mukaan käyttökelpoisen perunan määrä pakkaamoilla oli marraskuussa 79 prosenttia eli melko tavanomaisella tasolla.
Tuottajahintojen lievä nousu ei kata kustannusten kasvua
Perunan tuotanto vaatii paljon rahallisia panostuksia ja riskinottoa. Polttoaineiden, lannoitteiden ja sähkön hinnat ovat rajusti nousseet, kun taas tuottajahinta pysynyt käytännössä samana.
Vaikka edellisenä satokautena 2021 satomäärät jäivät selvästi normaalivuotta heikommiksi, se ei kuitenkaan nostanut tuottajahintoja. Vuonna 2022 parasta hintaa maksettiin heinäkuussa, 23,26 e/100 kg, juuri ennen satokauden vaihtumista. Marraskuussa 2022 viljelijälle maksettiin ruokaperunasta 21,16 e/100 kg.
Tilastokeskuksen laskema maatalouden tuotantovälineiden ostohintojen vuosimuutos oli marraskuussa 29 prosenttia. Esimerkiksi sähkön vuosimuutos oli 50 prosenttia ja typpilannoitteiden 46 prosenttia. Sen sijaan tuottajahintojen kasvu jäi 30 prosenttiin.
– Kun taustalla on pitkään jatkunut tuottojen ja kustannusten välinen epäsuhta, näyttää tilanne huolestuttavalta. Lisäksi sähkönhinnan nousu nostaa perunan varastointikustannuksia. Näkyvätkö nämä ongelmat tulevan kesän tuotantoaloissa, selviää kesäkuussa, kun tukihakemukset ovat tallentuneet Ruokaviraston järjestelmiin, pohtii yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Perunan viennissä mahdollisuuksia
Lokakuussa ruokaperunaa vietiin Tullin tilastojen mukaan 1,3 miljoonaa kiloa Baltiaan, Ruotsiin ja Puolaan. Baltian maista Latvia oli tärkein vientikohde. Perunan kysyntään vaikuttavat sääolot, ja Keski-Euroopan kuivuus heikensi satotasoa siellä. Kevättalvi näyttää, jatkaako perunan vienti kasvuaan. Marraskuun 2022 perunan vientimäärät selviävät 3.2.2023.

Luonnonvarakeskus

Ruokaperunaa varastoissa normaalikevään tarve

Nina Wiklund jatkaa LWT:n johdossa vielä yhden vuoden, sen jälkeen ohjakset menevät seuraajalle
Loviisan wanhat talot -yhdistyksen toiminta on täydessä vauhdissa. Viidettä vuotta yhdistyksen puheenjohtajana jatkava Nina Wiklund kertoo, että tämä on hänen viimeinen vuotensa puheenjohtajana.

Nina Wiklund jatkaa LWT:n johdossa vielä yhden vuoden, sen jälkeen ohjakset menevät seuraajalle

Suometsien hoitoon ja vesiensuojeluun tehokkuutta laserkeilauksen avulla
2.2.2023
HYTKY-hankkeessa kehitetään ja testataan laserkeilausaineiston tarkkuutta ojien kuivavaran arviointiin ja hydrologiseen kytkeytyneisyyteen erilaisilla ojituskohteilla. Kuivatuksen suunnittelu ja optimointi ovat avainasemassa puuston kasvun ja hiilensidonnan hallinnassa.
Suometsät muodostavat merkittävän osan Suomen metsäalasta, ja niissä kasvaa merkittävä osa Suomen metsien kokonaispuustosta. Suometsien kestävä käyttö vaatii erityispanostuksia metsänkäsittelyn suunnitteluun, jotta haitallisten ilmastovaikutusten syntyminen voidaan ehkäistä, ja suometsät säilyvät hyväksyttävänä puutavaran lähteenä myös tulevaisuudessa.
Vedenpinnan tasolla on merkittävä vaikutus turpeen hajoamiseen sekä siten suometsien hiilitaseeseen . Talouskäytössä olevilla soilla tuleekin säädellä hakkuiden voimakkuutta ja kohdentaa ojien perkausta siten, että veden pinnan taso säilyy puuston kasvun ja hiilensidonnan kannalta optimaalisella tasolla.
Laserkeilausaineiston avulla voidaan tuottaa kattavasti tietoa ojien kuivavarasta eli ojien vedenpinnan syvyydestä maanpintaan nähden (katso alla oleva kuva). Kuivavaratieto on tärkeää, jotta puiden kasvu ei vaarannu liian märkyyden takia. Kuivavaratiedon avulla ojien kunnostustoimenpiteet voidaan kohdentaa sellaisiin ojaverkon osiin, joissa toimenpiteillä on puuston kasvun kannalta eniten merkitystä. Laserkeilaukseen perustuvien menetelmien avulla voidaan myös arvioida, mitkä osat ojaverkosta ovat hydrologisesti kytkeytyneet toisiinsa. Tunnistamalla kytkeytyneet ojaverkoston osat voidaan suometsien hoitohankkeita yhdistellä ja mm. vesiensuojelutoimenpiteitä sijoitella alueella järkevästi.
Hydrologisen kytkeytyneisyyden tarkastelu laserkeilausaineistoa hyödyntäen (HYTKY) -hankkeessa kehitetään suometsän hoitohankkeen suunnittelua siten, että hankesuunnittelijalla on jo ennen maastokäyntiä kokonaisvaltainen kuva alueella taloudellisesti kannattavista toimista ja perkaustarpeessa olevien ojien määrästä. Menettelyn avulla maastotyötä on mahdollista suunnata sellaisilla alueille, joissa ojien kunnostaminen on tarpeellisinta ja ilmaston näkökulmasta kannattavaa.
Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.

Suometsien hoitoon ja vesiensuojeluun tehokkuutta laserkeilauksen avulla

Hiihtoloman viettäjille viikolla 8 on Loviisassa luvassa monenlaista ohjelmaa.
20.-24.2. maanantaista perjantaihin kello 10-15 järjestetään lasten päiväleiri. Yli 7-vuotiailla (vähintään 25 metriä uivilla) on mahdollisuus osallistua tekniikkauimakouluun tiistaina 21.2, keskiviikkona 22.2. ja perjantaina 24.2. kello 11-12.30.
Myös kansallispuistomaisemiin pääsee tutustumaan lomaviikolla. 23.-24.2. järjestetään talviseikkailu Repovedellä, jossa kansallispuistoon tutustutaan hiihdellen, lumikenkäillen ja ahkiota vetäen. Torstaina 23.2. lähdetään bussikuljetuksella Superparkiin. Alle 11-vuotiailta vaaditaan huoltaja mukaan.
Koskenkylän Agricolahallissa pääsee perjantaina 24.2. kello 13-15 avoimien ovien päivänä kokeilemaan erilaisia liikuntavälineitä. Liikuntavälineitä on vapaasti käytettävissä myös Liikunnan ihmemaassa Loviisan liikuntahallin isossa salissa sunnuntaina 26.2. kello 11-13. Kahvihammasta kolottaville on avoinna kahvila.
Lomatekemistä nuorille on lisäksi Valkossa ja Forumissa sekä Forum late nightin ja uuden nuoriso-auton kiertueen muodossa. Sosiaalisessa mediassa nuorisotoimintaa voi seurata
loviisan_nuoret -Instagram-tilillä.
Hiihtolomaviikon ajan vietetään vielä myös Lasten kulttuuriviikkoja.
Lisää ohjelmaa sekä lisä- ja ilmoittautumistietoja saa
Loviisan kaupungin sivuilta.

Lumikenkäilyä kansallispuistossa, uimakoulua, nuoriso-auton kiertuetta,... – hiihtolomaviikko pursuaa monenlaisia aktiviteetteja Loviisassa

Vanhempien liikunnan harrastaminen vähenee heti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Tämän jälkeen enää vain kolmasosa liikkuu kestävyyssuosituksen mukaisesti. Asia selviää Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.
Kestävyysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus palautui kuitenkin keski-ikään mennessä samalle tasolle kuin mitä se oli ollut ennen lasten saantia, tutkimus osoittaa.
– Ennen lasten saantia tutkittavista lähes puolet liikkui aikuisten kestävyysliikuntasuosituksen täyttäen, mutta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeisinä vuosina tämä osuus tippui noin kolmannekseen, kertoo tiedotteessa yliopistonlehtori Sanna Palomäki Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Kun tutkimuksessa verrattiin pienten, alle 6-vuotiaiden lasten vanhempia lapsettomiin, havaittiin, että sekä äitien että isien liikunnan harrastaminen oli vähäisempää kuin lapsettomilla. Erityisesti äitien liikkuminen oli vähäisempää silloin, kun heillä on alle 2-vuotias lapsi.
– Hieman yllättäen lasten lukumäärällä ei havaittu olevan yhteyttä vanhempien liikkumiseen. Vanhemmat, joilla oli kolme lasta tai enemmän, saavuttivat kestävyysliikuntasuosituksen samassa määrin kuin yhden tai kahden lapsen vanhemmat, Palomäki kertoo tiedotteessa.
Mikä sitten neuvoksi tilanteen muuttamiseksi parempaan suuntaan?
– Monille sopii varmasti se, että vanhemmat liikkuvat ja ulkoilevat lastensa kanssa yhdessä, koska silloin ei tarvita lastenhoitojärjestelyjä. Tyypillisen vaunulenkkeilyn lisäksi yhdessä liikkuminen voi näin talvella onnistua esimerkiksi pulkkaillen, hiihtäen tai luistellen. Tärkeää olisi mitoittaa liikunta lapsiperhearjessa niin, ettei siitä tule yhtä stressin aihetta lisää, Palomäki ehdottaa tiedotteessa.

Tutkimus: Kun ensimmäinen lapsi syntyy, enää vain kolmasosa vanhemmista liikkuu kestävyyssuosituksen mukaisesti

Metsäyhtiö UPM teki vahvaa tulosta viime vuonna. Yhtiön liikevaihto nousi liki viidenneksellä 11,7 miljardiin euroon ja vertailukelpoinen liikevoitto 2,1 miljardiin euroon. Siinä kasvua on peräti 42 prosenttia.
“Vuosi 2022 oli UPM:lle käänteentekevä. Yhtiön liikevaihto ja tulos olivat ennätykselliset kaikkien liiketoimintojemme erinomaisen menestyksen siivittäminä”, sanoo toimitusjohtaja Jussi Pesonen tiedotteessa.
Hyvä vauhti jatkui vuoden loppuun. Viimeisellä neljänneksellä liikevoittoa kertyi 650 miljoonaa euroa, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihto kohosi vuodentakaisesta 21 prosenttia 3,2 miljardiin euroon.
Yhtiön hallitus on ehdottanut, että yhtiökokous jakaa osinkoa tilikaudelta 2022 1,50 euroa osakkeelta, mikä vastaa 49 prosenttia vertailukelpoisesta voitosta osaketta kohti. Se on myös 20 senttiä enemmän kuin viime vuonna.
Myös alkaneelta vuodelta odotetaan vahvaa tulosta. Yhtiön toimitusmääriä kasvattaa tuotannon käynnistäminen Uruguayssa Pasos de los Toros -sellutehtaalla, toisaalta lakotkaan eivät vaikuta toimituksiin kuten viime vuonna. Kuluvan vuoden näkymissä on kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi globaaliin talouteen, Venäjän hyökkäyssotaan, pandemian vaikutuksiin ja energian hintaan.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat,
[tilaa Metsälehti tästä](/tilaa-lehti/).

UPM:ltä vahva tulos, ”Vuosi oli käänteentekevä”

Helsingin metroliikenne on parhaillaan palautumassa normaaliksi. Liikenne voi kuitenkin olla epäsäännöllistä aamupäivän ajan.
Aiemmin torstaina noin kello 07.55–08.30 metroliikenteessä oli virtahäiriö, joka esti metroliikenteen osuudella Kamppi-Lauttasaari. Metrojunat liikennöivät osuuksilla Kivenlahti–Lauttasaari ja Kamppi–Vuosaari/Mellunmäki.

Helsingin metron aamuliikenne palautumassa normaaliksi – Tässä oli seisauksen syy

Metsäpalveluita Itä-Suomessa tarjoava Karelwood Oy on sopinut myyvänsä 51 prosenttia Karjalan Metsä ja Energia Oy:stä sijoittajaryhmälle. Kaupassa Joensuun Kauppa ja Kone Oy ostaa noin 17 prosenttia ja Nals Oy:n ja PrimeR Oy:n perustettava yhtiö noin 34 prosenttia Karjalan Metsä ja Energia Oy:n osakkeista.
Joensuun Kauppa ja Kone Oy on Kyösti ja Kari Kakkosen sijoitusyhtiö, Nals Oy on Jyrki Ketolan perheen yhtiö ja PrimeR Oy Karjulan ja Henkolan perheiden omistama yhtiö. Karelwoodin omistajia ovat taas pohjoiskarjalaiset metsäkoneyrittäjät Koneurakointi S. Kuittinen Oy ja Kasipuro Oy Nurmeksesta sekä A&T Myyry Oy ja Koneyhtymä Tahvanainen Oy Kontiolahdelta.
Karjalan Metsä ja Energia toimittaa bioenergiaa kaukolämpöyhtiöille. Toiminta on ollut kannattavaa, viime vuodelta liikevaihtoa ennakoidaan kertyvän 4,5 miljoonaa euroa. Kauppahintaa kerrottu.
Yrityskaupalla halutaan nopeuttaa energiayhtiön kasvua.
”Yritysjärjestelyllä saamme mukaan liiketoimintaamme paitsi kasvun mahdollistavia taloudellisia voimavaroja, niin myös sektoriin liittyvää osaamista ja tietotaitoa”, sanoo Karelwood Oy:n toimitusjohtaja Janne Tahvanainen tiedotteessa.
Ostajapuolellakin yrityksessä nähdään kasvumahdollisuuksia.
”Näemme Karjalan Metsä ja Energia Oy:ssä suuren kasvupotentiaalin bioenergiasektorilla ja siihen liittyvissä puutoimituksissa. Markkinoilla tapahtuneet muutokset luovat tarvetta uusiin avauksiin kotimaisen puun ja biomassan hankinnassa”, sanoo Nals Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Ketola.
Kauppa on tarkoitus viedä loppuun maaliskuun loppuun mennessä. Kaupalla ei ole vaikutusta yhtiön henkilöstöön eikä asiakas- ja sopimussuhteisiin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat,
[tilaa Metsälehti tästä](/tilaa-lehti/).

Karelwood myy enemmistön energiapuuyhtiöstään sijoittajaryhmälle, tavoitteena vauhdittaa kasvua

Agromekissa esillä kaikenlaista kemiallista ja mekaanista kasvinsuojelua
Marras-joulukuun vaihteessa neljän vuoden tauon jälkeen järjestetyssä Agromekissa oli jonkinmoinen kattaus kasvinsuojeluun liittyvää tekniikkaa, ajettavia ja hinattavia ruiskuja sekä mekaaniseen rikkakasvien torjuntaan pystyviä koneita. Näyttelyhalleista löytyi muutamia Agromekin tähtiluokitukseen oikeuttavia uutuuksia ja uusia malleja tai ominaisuuksia ennestään tutun oloisista koneista.
 [Osta artikkeli 4,99€](?add-to-cart=43993) Osta tämän jutun sisältävä irtonumero hintaan 9,90 €

Agromekissa esillä kaikenlaista kemiallista ja mekaanista kasvinsuojelua

Yli neljännes kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on humalassa ajaneen kuljettajan aiheuttamia. Kuolonkolarin aiheuttaneista alkoholirattijuopoista joka kolmannella on tilillään aiempia rattijuopumustuomioita. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat esittävät alkolukon käytön lisäämistä onnettomuuksien vähentämiseksi.
Asiasta kertoo Onnettomuusinstituutti tiedotteessaan.
Valtaosa kuolemaan johtaneiden kolareiden kuljettajista oli voimakkaasti päihtyneitä, 75 prosentilla juopuneista kuljettajista veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan, joka on 1,2 promillea.
Monella alkoholirattijuopolla oli tilillään aikaisempia rattijuopumuksia. Joka kolmannella oli ainakin yksi rattijuopumustuomio onnettomuutta edeltäneiden viiden vuoden aikana.
Mies soitti epäillystä rattijuoposta 112:een – joutui keskelle kauhunhetkiä
Instituutin mukaan lääkäreillä on suuri vastuu tunnistaa ongelma ja puuttua siihen. Ajokorttia ei saa olla kuljettajalla, joka on alkoholiriippuvainen eikä kykene pysyttelemään päihtyneenä pois ratin takaa. Ylo 80 prosentilla alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista oli onnettomuushetkellä voimassa oleva ajokortti.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on laatinut tapaturmien ehkäisyohjelman, jossa päihteiden todetaan edelleen olevan suuri ongelma liikenteessä. Ohjelma tukee alkolukon käyttöä ja näkee sen vaihtoehtona ajokiellolle.
– STM:n toimenpideohjelmassa mainitut selvitykset liittyen päihtyneenä ajamiseen, ajokiellon kestoon ja alkolukon käyttöön on tehtävä nopealla aikataululla, sillä alkoholi aiheuttaa tieliikenteessä merkittäviä ongelmia, painottaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari tiedotteessa.
Joka toisen kuolonkolarin takana hoitamaton sairaus – Nämä sairaudet korostuvat
Parkkari muistuttaa, että samat ihmiset jäävät toistuvasti kiinni ajaessaan päihtyneenä. Tämä osoittaa, että päihderiippuvuus ei Suomessa ole este ajokortin saamiselle tai uusimiselle.
– Lääkäreiden tulisi ajokortin omaavan ajo-oikeudellisen päihderiippuvaisen henkilön tunnistaessaan ilmoittaa asiasta aina poliisille. Lisäksi poliisin suorittama liikennevalvonta on ensiarvoisen tärkeää, jotta päihtyneet kuskit saadaan pois liikenteestä, Parkkari korostaa tiedotteessa.

Joka neljäs kuolonkolari ajetaan nyt humalassa – Ratkaiseeko tämä laite karmivan ongelman Suomessa?

Tammikuussa päättyneen metsästyskauden hirvisaalis kutistui. Hirviä kaadettiin yhteensä runsaat 37 000 eläintä, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, Suomen riistakeskuksesta
kerrotaan.
Saalis väheni lähes koko maassa, kasvua oli vain Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Oulussa saalis pysytteli edellisen metsästyskauden tasolla. Myönnetyistä hirvikuvista käytettiin 78 prosenttia.
”Hirvisaaliin koko oli hieman alle puolet tämän vuosituhannen alun huippulukemista ja pienempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla”, kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.
Riistakeskuksen mukaan hirvikantaa on viime vuosina pienennetty, mikä näkyy nyt aiempaa pienempänä saaliina. Viimeiset viisi vuotta saaliit ovat olleet selvässä laskussa. Vuonna 2018 saalista kertyi vielä lähes 60 000 hirveä.
Eniten hirviä kaadettiin Lapissa, 4 600 eläintä. Siellä laskua edelliskaudesta kertyi kuitenkin runsas kolmannes. Suhteellisesti eniten pyyntimäärät laskivat Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Pienin saalis saatiin Etelä-Hämeestä, vajaat 1 300 eläintä.
Hirvisaaliista noin 46 prosenttia oli vasoja ja 54 prosenttia aikuisia hirviä. Kaadetuista aikuisista hirvistä 56 prosenttia oli uroksia ja 44 prosenttia naaraita. Vasojen osuus saaliissa oli viime vuosien tasolla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat,
[tilaa Metsälehti tästä](/tilaa-lehti/).

Hirvisaalis kutistui jälleen, pudotusta edelliskaudesta 13 prosenttia

Jos kotiisi tulee sähkö Carunan verkkoa pitkin, maksat sähkönsiirrosta Uudenmaan kovinta hintaa. Tieto selviää Energiaviraston kuukausitilastoista.
Uudenmaan halvimpaan, Keravan Energiaan, verrattuna Carunan sähkönsiirtohinta on jopa noin kaksinkertainen. Carunan hinnasta ei paljon jää jälkeen Eleniakaan, joka vaikuttaa Uudenmaan kupeessa.
Kannattiko pörssisähkö? – Näin paljon suomalaiset loppujen lopuksi maksoivat kilowattitunneistaan viime vuonna
Sähkönsiirtoyhtiöille tehdyn kyselyn mukaan Caruna ja Caruna Espoo ovat Uudenmaan ainoat sähköyhtiöt, jotka ovat tänä vuonna nostaneet tai päättäneet nostaa sähkönsiirron hintoja. Carunan hinnat nousivat keskimäärin 3,9 prosenttia ja Caruna Espoon 2,9 prosenttia.
Muun muassa Kanta-Hämeessä verkkoa omistava Elenia nostaa hintoja vasta toukokuussa, jolloin sähkönsiirto maksaa veroineen keskimäärin 5,8 prosenttia nykyistä enemmän.
Toisaalta Keravan Energian ja Sipoon Energian asiakkaat ovat päässeet alkuvuodesta näkemään aiempaa pienempiä sähkönsiirtolaskuja. Porvoon Sähköverkko puolestaan alensi hintoja viime vuonna.
Yhtiöiden välisiä hintaeroja selittää verkon määrä suhteessa asiakasmäärään, sanoo Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Noora Neilimo-Kontio.
Esimerkiksi verkonrakentamisen kustannukset nousivat vuonna 2022 yli 10 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.Noora Neilimo-Kontio, Caruna
– Jos yhden verkkokilometrin kehittämiselle ja ylläpidolle on paljon maksajia, on yksittäisen asiakkaan maksama hinta pienempi. Jos maksajia on vähemmän, on hinta suurempi. Tästä johtuen yleensä yhtiöt, joilla on paljon verkkoa harvaan asutummilla alueilla ovat kalliimpia kuin yhtiöt, joiden verkko palvelee vain tiivisti asutun alueen asukkaita.
Selityksen vahvistaa johtava asiantuntija Tiina Karppinen Energiavirastosta.
Sähkönsiirtoyhtiöt eivät saa periä palveluistaan ihan mitä tahansa hintaa, vaan hinnoittelun on oltava kohtuullista. Kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Kohtuus on määritelty sen mukaan, miten paljon sähkönsiirto on yhtiön kassaa kartuttanut eli tuottanut.
Miksi sähköä kuluu enemmän, kun kukaan ei ole kotona? Asiantuntija ja some-keskustelijat avaavat outojen kulutuspiikkien syitä Nyt on kova: Katariinan 200-neliöisen talon ja tallin sähkölasku oli 190 euroa kuussa – Kulutustiedoissa outoja piikkejä kalliin sähkön aikaan
Tiina Karppinen kertoo, että viime vuoden alussa Energiavirasto muutti valvontamenetelmiään. Muutos laski tuoton kohtuullisuuden rajaa, minkä vuoksi osa sähkönjakeluyhtiöistä joutuu laskemaan kuluttajahintojaan.
Karppisen mukaan näyttää siltä, että siirtoverkkoyhtiöt ovat muutoksen jälkeen jakautumassa kahteen luokkaan.
– Tyypillisesti kaupunkimaisissa olosuhteissa toimivat verkonhaltijat ovat jo joutuneet tekemään asiakkailleen esimerkiksi määräaikaisia tai ihan pysyviä hinnanalennuksia. Maaseutumaisissa olosuhteissa toimivilla yhtiöillä puolestaan on verkoissaan edelleen investointipainetta ja ne ovat jopa tehneet alle 8 prosentin hinnanmuutoksia kuluneen vuoden aikana.
Hinnan muutoksella Karppinen tarkoittaa nimenomaan korotuksia.
Tiesitkö? Omaa sähkönkulutusta kannattaa ajoittaa halvemmille tunneille, vaikkei ostaisi pörssisähköä
Kullekin yhtiölle on määritelty kohtuulliseksi katsottu tuottotaso, jota ei saa ylittää. Jos taso ylittyy, yhtiön on seuraavan neljän vuoden aikana alennettava hintoja, jotta ylijäämästä päästään eroon.
– Yhtiöt seuraavat itse tuottotason kehitystä ja reagoivat etupainotteisesti. Jotta ylijäämää ei muodostuisi, ne alentavat hintaa jo etukäteen.
Uudellamaalla hintoja on jo laskenut Porvoon Sähköverkko Oy. Toimitusjohtaja Magnus Nylanderin mukaan hinnat laskivat viime vuonna noin 10 prosenttia.
Keravan Energia ja Sipoon Energia laskivat hintaa tammi-helmikuulta, jolloin ne eivät peri perusmaksua.
3,9
Caruna Oy nosti hintoja 3,9 prosenttia tammikuussa 2023.
Jo ilmoitettujen korotusten lisäksi osa Uudellamaalla toimivista yhtiöistä saattaa nostaa hintoja myöhemmin tänä vuonna. Tästä varoittaa Carunakin.
– Olemme kertoneet, että meillä on todennäköisesti tarve tehdä suunnilleen samansuuruinen korotus vielä tämän vuoden jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana. Päätöstä tästä ei vielä ole ja seuraamme kustannusten kehittymistä kevään 2023 aikana, Noora Neilimo-Kontio kertoo.
Myös Raaseporin Energian hinnat saattavat nousta tänä vuonna, kertoo toimitusjohtaja Frank Hoverfelt.
– Hinnankorotuspaineen taustalla on yleisesti noussut hintataso materiaaleissa, energiassa ja työssä.
Kustannusten nousulla korotuksia perustelevat myös Caruna ja Elenia. Neilimo-Kontion mukaan kustannukset ovat nousseet yleisen inflaation, sähköenergian hinnan nousun ja korkotason kasvun vuoksi.
– Esimerkiksi verkonrakentamisen kustannukset nousivat vuonna 2022 yli 10 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna ja häviöenergian kustannus noin 40 prosenttia. Kustannusten odotetaan edelleen nousevan vuonna 2023.
Kyselyyn vastasivat Caruna Oy, Caruna Espoo Oy, Elenia Verkko Oy, Helen Sähköverkko Oy, Keravan Energia Oy, Nivos Energia Oy, Nurmijärven Sähköverkko Oy, Porvoon Sähköverkko Oy, Raseborgs Energi Ab - Raaseporin Energia Oy, Sipoon Energia Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy.
"Vaikea nähdä, mitä hyötyä kuluttajalle on": KKV ihmettelee yksityistä ryhmäkannetta sähkölaskuista – Näin vastaa hankkeen aloittaja

Sähkö | Nämä yhtiöt korottavat tänä vuonna siirtohintojaan – Uudenmaan sisällä valtavat hintaerot

Lentoasemayhtiö Finavia kertoo investoivansa tänä vuonna Helsinki-Vantaan, Kuopion ja Kuusamon lentoasemien kiitoteiden peruskorjauksiin yli 15 miljoonaa euroa. Noin 4 miljoonaa euroa kohdistetaan ympäristötyöhön ja yli 5 miljoonaa kestävän kehityksen hankkeisiin Helsinki-Vantaan, Turun ja Porin lentoasemilla.
Helsinki-Vantaalla peruskorjataan kiitotie 2:n eli niin sanotun poikittaiskiitotien pohjoispääty. Työt alkavat toukokuussa ja ne päättyvät syyskuun alkuun mennessä.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Finavia korjaa lentokenttiä yli 15 miljoonalla – iso osa euroista ympäristöinvestointeihin

Kesko teki viime vuonna hyvää tulosta. Myynti oli vahvalla pohjalla myös rakentamisen ja talotekniikan kaupassa, jossa yhtiö teki kaikkien aikojen ennätyksen.
Vuoden 2022 liikevaihto kasvoi kyseisellä toimialalla vertailukelpoisesti 9,4 prosenttia ja oli 4 805 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 7,1.
Suomessa Onnisen ja K-Raudan kehitys jatkui vahvana. Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan myynti kehittyi hyvin myös Norjassa ja Ruotsissa yritysasiakaskaupassa. Onninen kasvatti myyntiään Puolassa ja Baltiassa.
”Yritysasiakaskaupan osuus rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialan myynnistä nousi yli 80 prosenttiin. Yritysasiakaskaupassa myynnin kasvu jatkui vahvana rakentamisen hyvän aktiviteetin ansiosta. Erityisesti vihreään siirtymään ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien tuotteiden kysyntä oli erittäin vahvaa. Myös korjausrakentamisen hyvä kysyntä tuki positiivista kehitystä”, Helander listaa tilinpäätöstiedotteessa.
Korjausrakentamisen osuus onkin hänen mukaansa jo yli puolet toimialan myynnistä.
Kesko ennakoi uudisrakentamisen markkinan laskevan jonkin verran vuodesta 2022. Tilannetta tasaa kuitekin korjausrakentamisen sekä vihreään siirtymään liittyvän rakentamisen kasvu. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevoiton ennakoidaan pysyvän hyvällä tasolla.

Kesko takoi rautakaupassa ja talotekniikassa ennätystuloksen – korjausrakentaminen vetää jatkossakin

SRV:n operatiivinen liikevoitto oli viime vuoden loka–joulukuussa 0,2 miljoonaa euroa voitollinen, kun se oli vuotta aiemmin 4,6 miljoonaa euroa miinuksella. Liiketulos jäi kuitenkin viime vuoden loppupuolella 6,3 tappiolliseksi, mutta se pieneni vuoden takaisesta 11,5 miljoonan liiketappiosta.
Liikevaihto kutistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 46 prosenttia ollen 181,2 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aiemmin 336,3 miljoonaa euroa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

SRV:n liikevaihto kutistui rajusti loppuvuonna – sen odotetaan supistuvan myös tänä vuonna

Varte ja Lidl Suomi ovat tehneet urakkasopimuksen Vantaanlaaksoon rakennettavasta uudesta myymälärakennuksesta.
Vantaanlaaksontielle tuleva myymälä on pinta-alaltaan noin 2 600 brm². Varten saama kokonaisurakka sisältää myös LVIAS-työt. Kylmälaiteurakka on sen sijaan tilaajan erillishankinta.
Työt tontilla käynnistyvät helmikuussa 2023 ja hanke valmistuu tammikuussa 2024. Kyseessä on Varten ensimmäinen Lidl-urakka. Aiempia myymälöitä ovat rakentaneet mm. Lehto ja Jatke.

Vartelle Lidl-urakka Vantaanlaaksosta – valmista vuoden kuluttua

Kiinteistömaailma-ketju kertoo välitteensä kuluvan vuoden tammikuussa yhteensä 723 kohdetta. Se on selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin välitettyjä myynti- ja vuokrakohteita oli yli tuhat.
Toimitusjohtaja Risto Kyhälä kuitenkin uskoo, että parempaa on jo luvassa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Kiinteistömaailma: Asuntokaupan pahin pudotus on ohi

Päätoimittajalta 2.2.2023 Ei pidä sotkea toimivaa LWT-tapahtumaa
Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. Viisaus, jota voi soveltaa moneen asiayhteyteen – vaikkapa Loviisan Wanhat Talot -konseptiin. Tapahtumaa, jossa vanhojen talojen ovet ja puutarhojen portit ovat avoinna suurelle yleisölle, on järjestetty vuodesta 2005.

Päätoimittajalta 2.2.2023 | Ei pidä sotkea toimivaa LWT-tapahtumaa

Hyvinkään pohjoisrajalla sijaitsevan työmaan laajuus käy äkkiä ilmeiseksi. Valtava maisema on täynnä maansiirto- ja kuljetuskalustoa, täällä on parhaillaan myös kymmenesosa koko Suomen paalutuskalustosta.
Lokakuussa käynnistyneellä työmaalla tehdään maarakennus- ja perustustöitä Kreaten toimesta Haahtelan toimiessa päätoteuttajana. Tällä hetkellä työn alla oleva alue kattaa 34 hehtaaria.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

”Onnelassa” työt hyvässä vauhdissa, logistiikkakeskukselle rakennetaan myös oma aurinkovoimala

Kuluttajaneuvontaan tehtyjen valitusten määrän mukaan rakennusalan ongelmat eivät ole viime vuosina kasvaneet.
"Remontteihin ja rakentamiseen liittyvät valitukset ovat pysyneet melko samalla tasolla viime vuosina. Ehkä pientä laskusuuntaa on havaittavissa", mainitsee johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Näistä rakennusalan yrityksistä on tehty eniten valituksia – talotekniikkayritys ja pientalovalmistaja listan kärjessä

Teknillisessä korkeakoulussa tekniikan tohtoriksi ohutlevyrakenteista väitellyt Olli Kaitila lähti aikanaan rakennusalalle isänsä, varhain edesmenneen Heikki Kaitilan jalanjäljissä. Työura rakennustekniikan parissa ei kuitenkaan ollut Olli Kaitilalle itsestään selvä valinta. Vuoden päivät hän opiskeli englantilaista filologiaa, johon perehtyminen ei kuitenkaan tuntunut elämäntyön arvoiselta ratkaisulta.
Teräsrakenteet puolestaan alkoivat ”selkeytensä ja linjakkuutensa” takia kiinnostaa Kaitilaa diplomi-insinööriopintojen syventymisvaiheessa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Teräsrakennetohtori Olli Kaitilan ura vei Otaniemestä Saksaan – Työkulttuurissa tuli vastaan yllättäviäkin piirteitä

Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi Maan ystävien teemoihin liittyvän kirjan!
Voit valita lahjaksi yhden seuraavista kirjoista:
Naomi Klein:
Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto
Risto Isomäki:
Meat, milk & climate
Markku Tahkokorpi (toim.):
Aurinkoenergia Suomessa
Saat lahjan kun liityt 28.2.2023 mennessä.
Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.
Liity jäseneksi
tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkä kirjan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.
Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.
Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin
väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.
Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet
täältä.
Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:
toimisto[ät]maanystavat.fi
puh: 045 886 3958
---
Toiminta vuonna 2022:
Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista! Jäsenenä tuet paikallista kansalaistoimintaa: jäsenmaksuista palautetaan rahaa
paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat maksavat jäsenmaksuja. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Porvoossa ja Tampereella.
Valtakunnallinen toiminta tehdään MY:ssä erilaisten teemojen ympärillä
toimintaryhmissä ja kampanjoissa:
-
Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanja tekee myös yhteistyötä muiden eurooppalaisten järjestöjen ja verkostojen kanssa.
-
Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä tuo ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisten oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.
-
Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtä alkuperäiskansojen sekä yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan myös alkuperäiskansojen yhteisöoikeuksien huomioimiseen biodiversiteettiä ja yhtiöiden sitovia ihmisoikeusvelvoitteita koskevissa YK:n neuvotteluissa sekä vaatimaan TSS(taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)-komitean Suomelle antamien suositusten toteuttamista myös alkuperäiskansojen osalta.
-
Ruokatoiminnan tavoitteena on yleistajuistaa kestävämmän ruokakulttuurin merkitystä kotitalouksien ja yhteiskunnan päästöjen vähentämisessä sekä tarjota tähän mahdollisuuksia. Ruokatoiminta edistää vegaanista kasvisruokaa sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Vuonna 2023 ruokatoiminta keskittyy erityisesti kaupunkiviljelyyn.
-
Ilmastokestävää kasvisruokaa -kampanja on MY:n ja Vegaanihaasteen kampanja, joka tarjoaa ruokapalveluille, joukkoruokailun asiakkaille ja päättäjille käytännön työkaluja ilmastokestävien kasvisruokien saatavuuden edistämiseksi.
-
Kaivosryhmä seuraa kaivosalan toimintaa Suomessa. Ryhmä jatkaa Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esilläpitämistä, päivittää näyttelyn aineistoa ja toteuttaa verkkoversion näyttelystä.
-
Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii oikeudenmukaisen ja luontokatoa estävän maankäytön puolesta Suomessa ja kansainvälisesti.
-
Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin alueen suojelua erityisesti sosiaalisen median keinoin ja ottamalla osaa kansainvälisten Maan ystävien kampanjoihin.
-
Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, suomalaisten yhtiöiden, EU:n globaalien toimien ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten, Suomen ja EU:n yhtiövastuulainsäädännön sekä YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen kehityksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä seuraa lisäksi Suomen TSS (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) -sopimusvelvoitteiden käsittelyä yhtiöiden ja globaalitalouden osalta.
-
Ydinvoimatoiminta järjestää vuonna 2023 kansainvälisen keskustelutilaisuuden ydinvoimasta yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa.
Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea
nettisivuiltamme.
Jäsenenä annat arvokkaan tukesi toiminnallamme, suurkiitos siitä!
---
Mikä Maan ystävät:
Maan ystävät ry (MY) on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maailma. MY on toiminut ympäristönsuojelun, kehityskysymysten, ihmis- ja eläinoikeuksien, rauhan ja demokratian sekä vapaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisaktiivisuuden edistämisen puolesta jo 25 vuoden ajan. MY toimii paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. MY on osa vuonna 1971 perustettua kansainvälistä verkostoa (
Friends of the Earth International, FoEI), johon kuuluu jäsenjärjestöjä kaikista maanosista, ja näissä miljoonia jäseniä ja tukijoita. MY toimii myös osana Euroopan Maan ystäviä ( Friends of the Earth Europe, FoEE) ja yhteistyötä tehdään myös Euroopan Nuorten Maan ystävien ( Young Friends of the Earth Europe, YFoEE) kanssa.

Maan ystävät

Liity jäseneksi 28.2.2023 mennessä - Saat lahjaksi kiinnostavaa luettavaa

Kuljetusliike Ville Silvasti hoiti merkittävän erikoiskuljetusprojektin joulukuussa 2022 toimittaessaan kolme 176 tonnin painoista muuntajaa Puolan Rzeszowista Ukrainaan. Kuljetuksissa käytettiin Silvastin kuljetuskalustoa sekä suomalaisia kuljettajia.
Ennakkoon salaiseksi määritellyn muuntajankuljetustehtävän kalustona käytettiin 4-akselista vetoautoa, 16-akselista moduulilavettia sekä 4-akselista työntöautoa. Koko yhdistelmän pituus oli 45 metriä, kokonaispaino 280 tonnia ja renkaita kuljetuskalustossa oli yhteensä 152kpl. Tammikuun loppuun saakka salassa pidetyn, tiukkoja turvatoimia noudattaneen projektin kuljetukset ovat merkittävänä osana tukemassa Ukrainan osittain tuhoutuneen energiajärjestelmän jälleenrakentamista.
Kuljetusten valmistelu alkoi lokakuussa 2022 ja Kuljetusliike Ville Silvastin puolalainen tytäryhtiö toteutti paikallisella asiantuntemuksellaan kuljetusreitin mittaukset sekä suunnittelun yhdessä viranomaisten kanssa. Silvastilla on vuosikymmenten kokemus erikoisraskaiden muuntajien kuljetuksista eri puolilla Eurooppaa. Tämänkin vuoksi puolalainen asiakas luotti Silvastin osaamiseen tässä vaativassa projektissa. Kuljetuslupien myöntämisten mahdollisti saumaton yhteistyö Silvastin Puolan tytäryhtiön sekä Puolan ja Ukrainan viranomaisten välillä.
Kuljetuksia ajamassa ollut Silvastin kokenut luottokuljettaja Pekka Toivonen kertoo kuljetuksen olleen myös hänen historiassaan poikkeava: ”Vaikka varsinainen sotatilanne ei Puolan rajalla ollut näkyvä, oli Ukrainasta pois pyrkivien valtava määrä rajalla edelleen silmiinpistävä. Myös kuulemamme ilmahälytys kuorman purkupaikalla oli pysäyttävä kokemus, jota ei voi verrata mihinkään vuosikymmeniä kestäneen urani aikana kokemaani.”
Puolan puolella kuljetuksen painon vuoksi kuljetusreitin kolmellekymmenelle sillalle tehtiin erillinen kantavuuslaskelma. Siltojen ylitykset toteutettiin valvottuina ja kuljetuksen ajolinja sillalla oli ennalta tarkkaan määritelty.
Silvastilta kerrotaan, että Puolassa haasteita aiheutti myös kuorman korkeus, jonka vuoksi kymmeniä tien yläpuolisia esteitä jouduttiin kiertämään tai purkamaan. Kuljetuksessa käytettiin hydraulijousitettua lavettia, jonka tasoa laskettiin kriittisten alikulkujen kohdilla. Suurimmaksi haasteeksi korkeuden osalta osoittautui Puolan raja-aseman katos, jota ei voitu kiertää. Tämä haaste päädyttiin ratkaisemaan jyrsimällä asfalttia katoksen alta. Tämä toteutettiin jo hyvissä ajoin ennen kuljetusta. Näin kuljetukset onnistuivat alittamaan tuon kriittisen kohdan sujuvasti, vaikka kuljetuksen ja katoksen väliin jäikin ainoastaan yksi senttimetri.
Kuljetuksia valvomassa ollut Kuljetusliike Ville Silvastin liiketoimintajohtaja Hannu Vuorinen kuvailee: ”Olemme kuljettaneet viime vuonna myös huomattavasti kookkaampia ja raskaampia kuljetuksia, mutta tämä oli vuoden tärkein kuljetusprojektimme. Erittäin kokeneen ja ammattitaitoisen henkilöstömme ja saumattomasti sujuneen kansainvälisen yhteistyön ansiosta saimme nämä kuljetukset luotettavasti perille.”

Raskas Kalusto

Painava vastuu – Silvasti kuljetti muuntajia Ukrainaan


Päätoteuttajat ja työnjohtajat pystyvät vaikuttamaan fyysiseen ylikuormitukseen jakamalla raskaat työt usealle päivälle. Viranomaiset opastavat työmaiden toimijoita töiden parempaan suunnitteluun.
Fyysinen ylikuormitus aiheuttaa rakentajille eniten ammattitauteja. Niitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten taakkojen nostot ja siirrot käsin, toistoliikkeet ja polvilla työskentely.
Sen takia aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet käynnistivät tämän vuoden alussa valtakunnallisen opastavan valvontahankkeen, joka suunnataan rakennustyömaan päätoteuttajiin. Hanke kestää tämän vuoden.
”Rakennustyön liiallinen fyysinen kuormitus on ongelma, josta on puhuttu jo pitkään. Osa työnantajista on tarttunut siihen hitaasti. Ehkä on helpompaa korjata putoamissuojaus kuin vähentää fyysistä ylikuormitusta. Siitä johtuvat sairaudet kehittyvät usein hitaasti, ja ne eivät ole niin konkreettisia”, pohtii ylitarkastaja Mikko Koivisto aluehallintovirastosta.
”Opastava valvontaote tarkoittaa, että tarvittaessa todella opastetaan työmaan toimijoita esimerkeillä ja kertomalla työmaalla, miten huomioidaan liiallista fyysistä kuormitusta. Työn suunnittelulla on tässä suuri merkitys.”
”Rakennustyömaalla kaikki tarvitsevat oikeanlaisen työnopastuksen ja tarvittavat apuvälineet. Jos työnantajalla ei ole mielestään riittävästi tietoa fyysisestä kuormituksesta, kannattaa pyytää työterveyshuollosta apua sen arvioimiseen ja vähentämiseen”, Koivisto neuvoo.
Tärinän aiheuttamat ammattitaudit ovat lisääntyneet. Työsuojelutarkastajan mukaan tärinäaltistus pysyy hallinnassa, kun käsikäyttöisillä koneilla työskennellään käyttöohjeen mukaan ja mahdollisuuksien mukaan käytetään muita työmenetelmiä. Työn kierto on yksi hyvä ratkaisu.
”Rakennusalan kiire todennäköisesti lisää fyysistä kuormitusta. Siitä kertoo, että tavallista kapeampia, 90 senttimetriä leveitä kipsilevyjä ei näe nykyään työmailla. Ne kehitettiin vähentämään väliseinätyön fyysistä kuormitusta. Sen sijaan suositaan 120 senttiä leveitä levyjä, koska niiden asentaminen säästää aikaa.”
Koivisto suhtautuu kriittisesti raskaiden työvaiheiden teettämiseen aliurakoitsijoilla tai vuokratyöntekijöillä, joilla ei ole tarvittavia apuvälineitä ja joiden saama työnopastus on heikkoa.
Hartela Länsi-Suomi Oy:n työpäällikön Tuomas Piipposen mukaan suurimmat kuormitusriskit ovat tehtävissä, joissa tehdään lukematon määrä toistoja tai työskennellään hankalissa asennoissa. Hän kuitenkin näkee, että työnjohto pystyy silloinkin vähentämään ylikuormitusta työn ja työolosuhteiden hyvällä suunnittelulla.
”Jos on suinkin mahdollista, työnjohdon kannattaa jakaa raskasta työtä usealle päivälle. Vaikkapa niin, että kello 9 – 11 tehdään päivän raskaat työt ja ruokatauon jälkeen loppupäivä fyysisesti kevyempää työtä. Työntekijän on lisäksi hyvä pitää huolta omasta fyysisestä kunnostaan. Kroppa kuormittuu vähemmän, kun on lihasvoimaa ja muistaa pitää huolta kehon liikkuvuudesta.”
Piipponen pitää julkisivumuurausta yhtenä rasittavimmista tehtävistä työmaalla.
”Kylmä lisää fyysisen kuormituksen haittoja. Sääsuojaus kuitenkin auttaa julkisivumuurauksessa. Ylös- ja alaspäin tapahtuvaa muurausta, joka rasittaa koko vartaloa, voi helpottaa työskentelemällä mastolavalla.”
YIT:ssä on tehty töitä ergonomian ja liiallisen fyysisen rasituksen ehkäisyn eteen jo pitkään. Uutta ovat ergokävelyt, joilla työfysioterapeutti, työnjohtaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tekevät havaintoja fyysisestä kuormituksesta ja ohjaavat vähemmän kuormittavaan työtapaan.
”Muutos ei ole mikään pikavoitto, vaan pitkäjänteistä työtä. Siinä tarvitaan yksilöä ja koko yhteisöä. Työmailla tulisi olla sellainen ilmapiiri, jossa työkaveri uskaltaa ehdottaa löytämäänsä parempaa työtapaa, kun joku työskentelee vaarantaen fysiikkansa”, kertoo YIT:n työhyvinvointipäällikkö Salla Hälikkä.
YIT havaitsi eräällä elementtiasennustyömaallaan, että aamuverryttelyt ja elvytysliikkeet sekä kunnon ruokailu ja tauot yhteisvaikutuksena edistivät työntekijöiden palautumista harppauksenomaisesti verrattuna sellaisiin päiviin, joissa taukoja oli vähän ja verryttely jäi väliin.
Teksti Riitta Malve Kuva YIT
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on melkoinen tilkkutäkki. Ikääkin lailla on jo reilusti yli 20 vuotta. Tänä aikana on rakentamisen ja kaavoituksen tavat ja tarpeet muuttuneet kovasti, joten lain uudistaminen on paikallaan. Tähän työhön ympäristöministeriö (YM) alkoikin...
Yhtenä Ukrainan sodan seurauksena osattiin ennakoida vaikeuksia energian saatavuuteen. Se mitä viime kuukausien aikana on nähty, on ylittänyt jo monen ymmärryksen: merenpohjan kaasuputkia räjäytellään, Saksa pitkin hampain viivästyttää ydinvoimasta luopumistaan, ja...
 yrityskumppanit ja henkilöt usein vaihtuvat, kun siirrytään seuraavaan projektiin. On sitäkin tärkeämpää jokaisessa hankkeessa rakentaa hyvä yhteishenki ja sujuva tiedonkulku, korostaa Raksystemsin projektipäällikkö Jaakko Suomela. Korjausrakennushankkeissa on...
Päätoteuttajat ja työnjohtajat pystyvät vaikuttamaan fyysiseen ylikuormitukseen... Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on melkoinen tilkkutäkki. Ikääkin lai... Yhtenä Ukrainan sodan seurauksena osattiin ennakoida vaikeuksia energian saatav...
 

Rakennustaito.fi

Kuormituksen sääntely vähentää ammattitauteja

Vuonna Loviisan kaupungin rakennustarkastaja myönsi purkuluvan kahdelle rakennukselle osoitteessa Kuningattarenkatu 14. Tämän jälkeen rakennus- ja ympäristölautakunta hylkäsi Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry:n oikaisuvaatimuksen.
Helsingin hallinto-oikeus on nyt asettunut Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeen puolelle: oikeus on kumonnut sekä rakennustarkastajan että rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset.
Kyseisellä tontilla on kaksi rakennusta. Puutalon suunnitteli A. W. Felixzon vuonna 1859 rautakauppias Elfvingille. Rakennus edustaa loviisalaista klassismia vaakalaudoituksineen.
Toinen rakennuksista on jugendtyylinen tiilirakennus vuodelta 1904.
Rakennukset omistaa Itä-Uudenmaan Rakentajat Oy:n konkurssipesä. Purkulupa on perusteltu talojen huonolla kunnolla ja rakennusten aiheuttamalla terveyshaitalla. Hakemuksen mukaan hakijalla eli konkurssipesällä ei ole myöskään ollut taloudellista mahdollisuutta kunnostaa rakennuksia.
Kysymyksessä olevia rakennuksia ei ole asemakaavassa osoitettu suojeltaviksi – mutta ne ovat osayleiskaavassa on osoitettu sr-merkinnällä. Sr-merkintä tarkoittaa kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas. Niitä ei siis saa purkaa.
– Korjaus- ja muutostöissä tämä arvo tulee säilyttää. Jos rakennus tuhoutuu korjauskelvottomaksi, sen tilalle tulevan rakennuksen kaupunkikuvalliseen sopivuuteen ja arkkitehtoniseen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota, oikeus toteaa.
Päätöksessä viitataan myös Porvoon museon lausuntoon, jossa todetaan, että rakennukset ovat edelleen korjattavissa.
Helsingin hallinto-oikeus muistuttaa myös siitä, että kunnan velvollisuutena on huolehtia asemakaavojen pitämisestä ajan tasalla.
Hallinto-oikeus hylkäsi myös Itä-Uudenmaan Rakentajat Oy:n konkurssipesän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.
Oikeusprosessi voi vielä jatkua, mutta vain jos Korkein hallinto-oikeus antaa valitusluvan.

Oikeuspäätös | Loviisan vanhan rautakaupan purkamislupa on purettu – "Rakennukset ovat edelleen korjattavissa"


Rakennusliike Soimun urakoima järvimatkailukeskus etenee hyvää vauhtia, vaikka rakentaminen Kuopion satamassa syksyn ja talven sääoloissa on erityisen vaativaa.
Kapea tontti on rakennusprojektin kannalta aina haasteellinen. Joensuulaisen Rakennusliike Soimun kohde sijoittuu siinä mielessä hankalimpaan kärkeen. Hiljattain Luodoksi ristitty järvimatkailukeskus Kuopion matkustajasatamassa nousee Maljalahden aallonmurtajalle, jonka leveys työmaan kohdalla on 38 metriä.
Kuopion kauppatorilta kilometrin itään sijaitseva Luoto rakennetaan samalla sauna-ravintola-konseptilla kuin saunakeidas Helsingin Löyly ja Tampereen Saunaravintola Kuuma, mutta huomattavasti isompana. Luoto koostuu kahdesta aallonmurtajan päähän vievän tien vasemmalla puolella sijaitsevasta puurunkoisesta rakennuksesta. Ensimmäinen on yhteinen sauna- ja ravintolarakennus. Siitä noin sadan metrin päähän valmistuu niin kutsuttu Safaritalo.
Destian urakoima aallonmurtaja valmistui syyskuussa 2020. Destia levensi ja jatkoi Kauppakadun jatkeeksi kutsuttua aallonmurtajaa.
Kun Soimu aloitti rakennustyöt viime kesäkuussa, kohteen erikoinen sijainti näkyi heti esimerkiksi kuljetuksissa. Rakennusten vasemmasta seinästä rantaan on vain 7 – 8 metriä, ja toisella puolella ajoväylä on suunnilleen yhtä lähellä. Siksi logistiikka on mietittävä tarkkaan.
”Saapuva tavara pitää saada sisälle saman tien. Esimerkiksi IV-koneiden sovitut toimitukset siirrettiin terminaaliin ja otettiin vastaan sinä päivänä, kun työmaan tilanne salli”, työmaan vastaava mestari Sami Leikas kuvaa.
Marraskuun loppuun asti molemmissa rakennuksissa tehtiin töitä suojahupun alla. Nyt talojen päällä on vesikatto. Dieselkäyttöiset lämmittimet puhaltavat sisään lämpöä, jolla on saatu maanvaraiset laatat kuivumaan. Keskitalvella sisätilojen lämpötila on ollut 15 asteen paikkeilla.
Silti säätiedotuksia on yhä seurattava silmä kovana. Talvi toi uusia haasteita, kuten lumen ja pakkasen, jonka purevuutta lisää Kallavedeltä puhaltava tuuli. Materiaalien suojapeitteiden päälle on edelleenkin laitettava painoja. Terassien palkit ja runkojen valut saatiin päätökseen vuodenvaihteen jälkeen.
”On sään kanssa kilpaa valettu näitä pisteitä”, Leikas hymähtää.
Hän kertoo, että lumi on tähän asti saatu hallittua hyvin. Työmaalla käy erillinen kiinteistöhuolto hoitamassa konelumityöt ennen kuin rakentajat tulevat töihin. On myös sovittu, että lumityöntekijät tulevat puoli tuntia ennen muita ja puhdistavat kulkuväylät lumesta.
Luoto edustaa erikoisrakentamista, jossa hyödynnetään perinteistä kirvesmiestaitoa. Puu on kotimaista ja puurakentamisen osaajat paikallisia. Molemmat rakennukset ovat puurunkoisia. Pilaripalkkirunko on tehty liimapuusta. Ulkoverhoilun panelointiin käytetään hiillettyä lautaa. Sisäpuolella on erillinen sisätilapaneeli.
Kaksikerroksisen päärakennuksen kokonaispinta-ala on 719 neliömetriä. Siihen on tulossa muun muassa ravintola sekä ensimmäiseen että toiseen kerrokseen. Kumpikin ravintola on kooltaan 110 neliömetriä. Asiakkaat voivat ihailla järvimaisemaa lasiseinien läpi.
Molempiin kerroksiin tulee myös oma sauna: perinteinen puulämmitteinen sauna alakertaan ja sähköllä lämpiävä sauna toiseen kerrokseen. Alakerran saunan parin metrin korkuisen kiukaan luukku on talon seinässä, eli puut syötetään ulkokautta.
Kysymykseen, tuleeko Luotoon erillinen uima-allas, Leikas viittaa Maljalahden lumiseen jään pintaan:
”Siinä se on.”
Rantarakentamisen yhtenä haasteena on rakennusjärjestyksessä määritelty rakennuksen vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Luodossa pääsyn rantaan tarjoavat valupalkkien varaan rakennetut terassit. Kestopuusta tehdyn rungon varaan rakentuva päärakennuksen terassi ulottuu rantaviivaan. Safarirakennuksen terassin teräspalkkikannakkeista näkee, että kolmasosa terassista tulee veden päälle.
Päärakennuksessa Rakennuspalvelu Keränen Oy rakentaa terassia myös katolle. Kattoterassin lattia tehdään laudoista vesikaton päälle sen kallistukset huomioiden. Päälle rakennetaan pilaripalkkien varaan lasikate. Tämä katto on työmaan tuulisin ja kylmin paikka.
”Yhtenä päivänä, kun järveltä puhalsi koko ajan, tulivat kattoterassin lasikaiteet. Asentajat totesivat, että ei, ei. He tulevatkin seuraavana päivänä uudestaan, kun eivät olleet laittaneet tarpeeksi vaatetta päälle”, Leikas kuvaa.
Myös Safaritaloon tulee ravintola, jonka pinta-ala on noin 300 neliötä. Rakenteilla ovat myös saunatilat ja joogasali. Lisäksi rakennukseen sijoittuu välinevuokraamo, josta asiakkaat voivat vuokrata muun muassa kanootteja ja sup-lautoja.
Molempien rakennusten lämmitysmuotona on maalämpö. Safaritalon katolla on rivi aurinkopaneeleita.
Työmaan vahvuus on talotekniikan väki mukaan luettuna noin 20 työntekijää. Heistä Soimun haalareissa on neljä. Suurin osa aliurakoitsijoista tulee lähiympäristöstä, kuten talotekniikasta vastaava Kuopion Finteco LVIS Oy.
Luoto on Soimun projektinjohtourakka. Hanke on saanut EU:n ja valtion rahoitusta vajaat kaksi miljoonaa euroa. Rakennuttajana toimivan Isompi Visio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ville Iivonen luonnehtii investointia merkittäväksi. Hän toteaa, että hankkeen rahoittajat eivät julkista projektin arvoa.
Sami Leikas ennakoi, että alkava sisätyövaihe ja varsinkin siihen liittyvät talotekniikkatyöt ovat haaste aikataulun kannalta. Päärakennuksen luovutus on 1. huhtikuuta. Asiakkaat pääsevät kylpemään vapun tienoilla. Safaritalo on valmis yleisön käyttöön kesäkuun alussa.
Kajaanin kaupunginteatterin kahden suojellun rakennuksen remontti ei ole mikään tahtituotantoprojekti, vaan huolellista, perusteellista työtä. Kajaanin kaupunginteatteri koostuu kahdesta vanhasta puurakennuksesta, teatteritalosta ja Sissilinnasta. Pienenä näyttämönä toimivan...
Korkea sähkön hinta lisää paineita energiansäästöön. hyvin ajankohtainen aihe on nyt rakennusten lisälämmöneristäminen. Puurakenteisten seinien lisälämmöneristämisessä pitää tarkasti huolehtia seinän kosteusteknisestä toimivuudesta. On mietittävä,...
Pitkään vähällä käytöllä ollut Helsingin entinen linja-autoasema muuntuu monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi. Kaupunkikuvallisesti arvokas kohde valmistuu vaativien korjaus- ja laajennustöiden jälkeen syksyllä 2023. Näkymä Yrjön- ja Simonkadun risteyksen suunnasta kohti Turun...
Rakennusliike Soimun urakoima järvimatkailukeskus etenee hyvää vauhtia, vaikka r... Kajaanin kaupunginteatterin kahden suojellun rakennuksen remontti ei ole mikään... Korkea sähkön hinta lisää paineita energiansäästöön. hyvin...
 

Järvimatkailukeskus Luoto nousee Kuopion maamerkiksi

Loviisan yksityistieavustukset haetaan jatkossa sähköisesti – hakuaika alkoi tänään keskiviikkona
Helmikuun alusta alkaen Loviisan yksityistieavustukset haetaan sähköisesti Tiekuntarekisteri.fi-palvelussa, kaupunki tiedottaa.
Helmikuun alusta alkaen Loviisan yksityistieavustukset haetaan sähköisesti Tiekuntarekisteri.fi-palvelussa, kaupunki tiedottaa.

Loviisan yksityistieavustukset haetaan jatkossa sähköisesti – hakuaika alkoi tänään keskiviikkona

Serlachius-museoiden Taidesauna on saanut Vuoden 2022 Betonirakenne -palkinnon. Taidesauna sijaitsee Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Gösta-museon edustalla, Melasjärven rannalla.
Saunan suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdiot Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan (Mendoza-Partida Architectural Studio). Pää- ja toteutussuunnittelusta vastasivat arkkitehdit Pekka Pakkanen ja Anna Kontuniemi BAX Studiosta.
Tilaajana oli Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, rakennuttajana ja valvojana Ramboll CM, urakoitsijana ja projektinjohtajana SiriusPro ja betonielementtien toimittajana Betoniluoma.
Maisemapuistoon upotettu noin 300-neliöinen saunarakennus nousee rinteestä uritettuina betonirakenteina ja -muureina, joista tammirakenteiset ikkunat ja näkymät avautuvat Melasjärven suuntaan. Viherkatto liittää rakennuksen puistokokonaisuuteen.
Saunan runkorakenteet ja julkisivut sekä ulkotilojen rakenteet on valettu betonista. Rakennuksen betonijulkisivujen pintaa rytmittää pystyurien jatkumo. Julkisivuelementeistä osa on kaarevia. Tarkoin suunniteltujen väribetonisten, uritettujen julkisivujen uloin pinta on hiottu kiiltäväksi.
Hyvä yhteistyö näkyy lopputuloksessa
Tuomariston mukaan rakennuksen haastavat yksityiskohdat on toteutettu poikkeuksellisen korkeatasoisesti. Myös hyvä yhteistyö rakennuttajan, arkkitehtien sekä elementtien valmistajan kanssa on selvästi nähtävissä.
”Talotekniikan, haastavan ilmastomme edellyttämien räystäs- ja liitosrakenteiden sekä materiaalien jatkoksien näkymättömiksi saattaminen on huippusuoritus niin suunnitteluryhmältä kuin rakentajiltakin. Rakennuskokonaisuus on arkkitehtonisesti, maisemallisesti ja historiallisesti arvokas ja osoitus kestävästä betonirakentamisesta”, tuomaristo kiittelee palkintoperusteissaan.
Betoniteollisuus ry:n Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien. Tällä kertaa kilpailuun osallistui kahdeksan ehdotusta ja mukana olivat muun muassa Töölön Kesäkatu ja Tanssin talo Helsingistä sekä Matinkylän uimahalli Espoosta.
Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista.

Serlachiuksen taidesauna pokkasi Vuoden Betonirakenne -palkinnon

FC Loviisan miehet tasapeliin harjoituspelissä Laajasalon Palloseuraa vastaan – naiset aloittivat omat jalkapallon ison kentän harjoituspelit selvällä voitolla Kouvolassa Kolmoseen noussut FC Loviisa aloitti ison kentän harjoituspelit tasapelillä Laajasaloa vastaan. Arkisto/Dick Bärlund Dick Bärlund Tänään 16:00 Jalkapallo

FC Loviisan miehet tasapeliin harjoituspelissä Laajasalon Palloseuraa vastaan – naiset aloittivat omat jalkapallon ison kentän harjoituspelit selvällä voitolla Kouvolassa

Metsäliitto Osuuskunta on Metsä Groupin emoyritys, johon kuuluu yli 90 000 metsänomistajaa. Osuuskunnan edustajisto käyttää ylintä omistajajäsenten päätöksentekovaltaa Metsä Groupissa. Keväällä käytävissä vaaleissa edustajistoon valitaan 48 edustajaa.
Ehdokasasettelu vaaleihin alkoi helmikuun alussa.
”Tavoitteena vaaleissa on mahdollisimman monimuotoinen edustajisto, jossa on mukana suomalaisia metsänomistajia erilaisilla taustoilla: naisia ja miehiä, nuoria ja iäkkäämpiä sekä eri ammattiryhmiä. Pidän tärkeänä, että edustajiston jäsenillä on monenlaista osaamista ja ammattitaitoa, sillä se on myös Metsäliiton etu”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta.
Edustajiston vaalien yhteydessä valitaan myös jäsenet piiritoimikuntiin.
”Piiritoimikunta on todella hyvä keskustelukanava jäsenistön ja Metsä Groupin välillä. Piiritoimikuntiinkin toivon mukaan eri alojen ammattilaisia, sillä se tuo keskusteluihin erilaisia ulottuvuuksia ja näkökulmia.”
Ehdokkaaksi voi asettua, jos on ollut Metsäliitto Osuuskunnan jäsen viime vuoden lopussa. Ehdokasasettelu päättyy helmikuun lopussa. Ehdolle asetutaan ja ehdokaslistat muodostetaan helpoiten paikan päällä oman vaalipiirin vaalitilaisuudessa. Oma vaalipiiri määräytyy ensisijaisesti kotikunnan mukaan.
Edustajistosta äänestetään maalis-huhtikuussa joko sähköisesti tai postitse. Tulos vahvistetaan kesäkuun alkuun mennessä ja uusi edustajisto aloittaa heinäkuun alussa.
Edustajisto päättää muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, ylijäämän käyttämisestä ja hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston jäsenet sekä tilintarkastajan. Lisäksi edustajisto päättää Metsäliitto Osuuskunnan säännöistä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat,
[tilaa Metsälehti tästä](/tilaa-lehti/).

Metsäliiton edustajistovaalit lähestyvät, ehdokasasettelu käyntiin

Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää
World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen kanssa.
World Green Building Week on FIGBC:n jäsenille erinomainen mahdollisuus kertoa omista ratkaisuistaan ja esitellä kestävyyden parhaita onnistumisia sekä Suomessa että kansainvälisen WorldGBC-verkostomme kautta ympäri maailman.
Jokaisella Weekillä on oma teemansa, joka julkistetaan Weekiä edeltävänä keväänä. World Green Building Council tuottaa osallistujien käyttöön markkinointimateriaalia. Suomessa järjestämme tapahtumia, jäsenten kanssa Weekin sivutapahtumia ja kampanjoimme yhdessä eri medioissa.
Lue lisää ja tutustu aiempiin kampanjaviikkoihin.
Aiemmasta tiedosta poiketen World Green Building Week tullaan järjestämään 11.-19.9.2023. Merkitsethän tämän kalenteriisi!
Lisätietoja:
Anne Valkama
Viestintäpäällikkö
anne.valkama(at)figbc.fi

Save the date World Green Building Week 11-19.9. 2023!

Torin P22–joukkue katkaisi SM–sarjan tappiokierteen Espoossa – Oilers jäi pahasti alakynteen sisuuntuneen loviisalaisjoukkueen käsittelyssä Torin Juuso Suotula oli hyvässä maalivireessä voittokamppailussa Espoon Oilersia vastaan. Arkisto/Dick Bärlund Dick Bärlund Tänään 15:30 Salibandy

Torin P22–joukkue katkaisi SM–sarjan tappiokierteen Espoossa – Oilers jäi pahasti alakynteen sisuuntuneen loviisalaisjoukkueen käsittelyssä

NCC:n tuore tilinpäätösinfo osoitti vuoden viimeisen neljänneksen olleen haasteellinen. Konsernin toimitusjohtajan Tomas Carlssonin viesti kuitenkin on, että viime vuoden viimeinen neljänneskin oli jo vakaa, mutta siihen vaikutti negatiivisesti pitkälti aiemmat tapahtumat.
Niin Suomessa kuin Ruotsissakin asuntomarkkinoilla on synkkää ja markkina on heikentynyt nopeasti. Carlsson kuitenkin painottaa, että ongelman taustalla on makroekonominen tilanne, johon vaikuttavat korkotason nousu sekä kasvavat rakentamiskustannukset, jotka vaikuttavat erityisesti asunto- ja liikerakentamiseen.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Infra- ja julkinen rakentaminen pitävät NCC:n vauhtia yllä, uutena veturina vihreät investoinnit

NCC-konsernin vuosi 2022 sujui kuvakulmasta katsoen hyvin tai huonosti. Yrityksen liikevoitto ja osakekohtainen tulos heikkenivät ja olivat odotettua alhaisemmat, mutta tuloksesta löytyy myös positiivisia aineksia. Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 53,4 miljardista kruunusta 54,2 miljardiin, mutta liiketulos laski 1,83 miljardista kruunusta 1,36 miljardiin. Kruunun kurssi oli vuonna 2022 keskimäärin 0,093 euroa.
Yhtenä keskeisenä syynä heikentyneeseen tulokseen on Suomen liiketoiminnot, joiden uudelleenjärjestelyistä on syntynyt ylimääräisiä kuluja. Konsernin toimitusjohtajan Tomas Carlssonin mukaan NCC on kuitenkin yrityksenä varautunut hyvin suurempaankin epävarmuuteen, joka tällä hetkellä taloudessamme häämöttää.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Suomi painoi NCC:n tulosta, näkymissä epävarmuutta ulkoisten tekijöiden vuoksi

JM Suomi kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 163 miljoonaan euroon vuoden 2021 148 miljoonasta eurosta.
Myös kannattavuus parani. JM Suomi teki vuonna 2022 tulosta 14,9 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 12 miljoonaa euroa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

JM Suomi löi pöytään kovat kannattavuusluvut – ”Painopisteemme on siirtynyt hieman enemmän sijoittajakaupan puolelle”

Energiayhteisöt
Mikä on energiayhteisö?
Energiayhteisöt ovat eri toimijoiden yhteenliittymiä, jotka hyödyntävät yhteistä sähköntuotantoa.
Taloyhtiöt voivat ottaa oman sähköntuotannon monipuolisemmin käyttöön perustamalla energiayhteisön. Aikaisemmin taloyhtiön omaa voimalaitosta, esimerkiksi aurinkopaneeleita, on voitu hyödyntää vain kiinteistösähkön tarpeeseen, kuten yhtiön yhteisiin tiloihin, teknisiin laitteisiin tai valaistukseen. Energiayhteisön perustaminen mahdollistaa tuotetun sähkön käyttämisen myös taloyhtiön asuntojen ja liiketilojen hyödyksi. Myös mahdollisia sähkövarastoja, akkuja voidaan käyttää energiayhteisön hyödyksi.
Miten voi perustaa energiayhteisön?
Paikallisen energiayhteisön voivat perustaa esimerkiksi taloyhtiön osakkaat. Tämä onnistuu, jos perustajat ovat saman, yhteisen kiinteistösähköverkon piirissä. Päätös tehdään taloyhtiön yhtiökokouksessa, se ei vaadi taloyhtiön kaikkien osakkaiden hyväksymistä, vaan voidaan tehdä enemmistöpäätöksellä.
Yhteisö voi hankkia oman aurinkosähköjärjestelmän. Samalla se sopii, miten itse tuotettu aurinkosähkö jaetaan osakkaille ja kenelle sähkönmyyjälle ylimääräinen sähkö myydään. Mittarointi järjestetään niin, että aurinkovoimalan tuottaman sähkön osuus on eriytettävissä julkisesta sähköverkosta ostetusta energiasta.
Miten energiayhteisön tuotto jaetaan?
Oman sähköntuotannon osuus jaetaan ja hyvitetään yhteisön jäsenten sähkönkäytöstä. Ennen ylijäämäsähkön jakamista mittauksessa huomioidaan netotus eli kulutuksesta vähennetään tuotetun energian määrä.
Energiayhteisön (kiinteistön sisäinen energiayhteisö) edellytykset
- Kaikki sähkönkäyttöpaikat ovat yhden liittymän yhteydessä
- Kohde sijaitsee saman kiinteistön tai kiinteistöryhmän alueella
- Käyttöpaikoilla on voimassa oleva verkkopalvelusopimus, energian myyntisopimus ja sähkön mittaus
- Ilmoitus tuotantolaitteiston liittämisestä on annettu ja käsitelty
Sähkön hyvityslaskentaa varten taloyhtiön tulee päättää kahdesta ylijäämäsähkön jakotavasta:
- SMA: Ylijäämäsähkö siirretään tuotannon käyttöpaikalle, jolla on tuotannon verkkopalvelu ja ostosopimus (taloyhtiön yhteisten kiinteistömittauksen käyttöpaikka)
- SMB: Ylijäämä jaetaan kaikille yhteisön jäsenille sovitulla prosenttiosuudella, jolloin kaikilla näillä käyttöpaikoilla on oltava tuotannon verkkopalvelu ja ostosopimus
Kuinka toimin energiayhteisön perustamisessa?
- Taloyhtiö suunnittelee tuotantolaitteiston hankinnan ja varmistaa laitteiston liitettävyyden.
- Taloyhtiö tekee päätöksen tuotantolaitteiston hankkimisesta ja asennuksesta
- Laitteiston asennuksesta vastaava urakoitsija ilmoittaa sähköyhtiölle tuotannon liittämisestä jakeluverkkoon
- Taloyhtiö päättää energiayhteisön perustamisesta, valitsee yhteyshenkilön ja selvittää
- Energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat
- jako-osuudet, joiden summa pitää olla 100% ja ylimääräisen energian jakotavan
- Taloyhtiö tekee ilmoituksen sähköyhtiölle
- Energiayhteisöpalvelu alkaa noin kahden viikon kuluttua ilmoituksesta
Lisätietoja energiayhteisöistä verkkopalvelu@raumanenergia.fi

Rauman Energia

Energiayhteisöt

Etsitkö töitä sosiaali- ja terveysalalta? Vai kiinnostaisiko hallinnon tai pelastustoimen tehtävät? Tule kuulemaan Pohteen monipuolisista mahdollisuuksista. Tarjolla on niin vakipaikkoja kuin kesä- ja keikkatöitä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde työllistää alueensa suurimpana työnantajana 18 000 työntekijää sosiaali- ja terveysalan, pelastustoimen, hallinnon ja tukipalveluiden tehtävissä.
Nyt Pohde tulee kertomaan työmahdollisuuksista JobCorneriin. Jos uudet työkuviot kiinnostavat Oulun seudulla, kannattaa saapua paikalle 16. helmikuuta kello 14 BusinessAsemalle.
Pohteen toimialueita ovat perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS-psykiatria, terveyden ja sairaanhoidon palvelut, ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, OYS-sairaalapalvelut ja ensihoito, pelastustoimi sekä kuntoutus ja sairaanhoidolliset palvelut.
Työnantajan tavoitteena on, että työntekijät saavat osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen osana uudistuvia, rohkeita ja inhimillisiä työyhteisöjä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on tärkeää, jotta jokaisella on mahdollisuus onnistua työssään joka päivä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle haetaan tekijöitä vakituisiin tehtäviin, keikka- ja kesätöihin. Avoinna on lukuisia tehtäviä niin hoitoalan ammattilaisille kuin vaikkapa hr-osaajille. Voit tutustua avoimiin paikkoihin
täällä.
- Mikä: JobCorner & Pohde
- Aika: 16.2.2023, kello 14–16
- Paikka: BusinessAseman Telesali, Hallituskatu 36 B, Oulu
- Ilmoittaudu: Viimeistään 15.2. kello 12
lyyti.in/JobCorner_x_Pohde
Lisätiedot tapahtuman järjestelyihin liittyen:
Jannika Leinonen
koordinaattori, alkuvaiheen palvelut
029 505 6371, jannika.leinonen@businessoulu.com
Tuija Karppila
asiantuntija, yritysten osaajatarpeisiin vastaaminen
040 619 4270, tuija.karppila@businessoulu.com
Järjestämme tilaisuuden yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa.

Etusivu - BusinessOulu

JobCorner & Pohde: tule tutustumaan avoimiin työpaikkoihin

Quattroservices avainroolissa useissa talotekniikkaprojekteissa – ”Allianssien avulla suomalaiset suurhankkeet saadaan talotekniikan osalta taitavasti maaliin”
Quattroservices on voittanut mittavan tilauskannan tärkeiden kohteiden talotekniikkaprojekteista Etelä-Suomessa.
Quattroservices on voittanut mittavan tilauskannan tärkeiden kohteiden talotekniikkaprojekteista Etelä-Suomessa. Se on avainroolissa muun muassa neljässä sairaalassa sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman vanhan terminaalin, Finlandia-talon, Kumpulan luonnontiedelukion ja Nokian hyvinvointikeskuksen projekteissa, kertoo Quattro Mikenti Group tiedotteessaan.
Quattroservices Oy keskittyy tärkeisiin talotekniikkaprojekteihin, joissa se on joko valitun palvelualueen toimittaja tai kokonaistalotekniikan toimittaja. Quattroservicesin päätoimipiste on Espoossa, ja lisäksi sillä on toimistot Hämeenlinnassa ja Tampereella. Quattroservices on talotekniikkakonserni QMG:n suurin tytäryhtiö.
Vuonna 2021–22 valmistuneita Quattroservicesin infrahankkeita ovat Helsinki-Vantaan T2-terminaalin sekä Länsimetron sähköurakoinnit. Länsimetron uuden vaiheen liikenne käynnistyi 3.12. Lentoasemalla yhtiö jatkaa vanhan terminaalin talotekniikan saneerauksessa.
28 miljoonan euron sähköurakka Jorvissa
Quattroservices on viime aikoina voittanut mittavia sairaalahankkeita. Jorvin uuden 50 000 m2 laajuisen sairaalan projektissa Espoossa yhtiö vastaa allianssissa sähköurakoinnista. Sähköurakoinnin osuus projektista on noin 28 miljoonaa euroa. Uusi sairaala valmistuu vuosien 2025–2026 vaihteessa. Sairaalan allianssia johtaa SRV.
– Uskon, että tärkeä menestystekijä meille on laaja osaamisemme allianssihankkeista ja toiminnasta niissä. Allianssien avulla suomalaiset suurhankkeet saadaan talotekniikan osalta taitavasti maaliin, arvioi Quattroservices Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehtonen tiedotteessa.
Quattroservices on mukana myös Laakson sairaalan allianssissa sähkö- ja LVI-urakoinnissa sekä Naistenklinikan uudistuksessa Helsingissä. Laakson sairaalan projekti on kehitysvaiheessa ja Naistensairaala toteutusvaiheessa.
Monivuotisia talotekniikkaprojekteja ja Finlandia-talon uniikki saneeraus
Koulut, oppilaitokset ja muut julkiset rakennukset ovat myös tärkeä osaamisalue Quattroservicesille. Helsingin yliopiston ja kaupungin Kumpulan kampus (luonnontiedelukio) -hankkeessa ovat menossa talotekniikan toimintakokeet. Quattroservices on valittu kokonaistalotekniikkatoimittajaksi Helsingin Maatullin koulun hankkeessa. Finlandia-talon ainutlaatuisessa suurremontissa Quattroservicesin tehtävänä on sähköurakka, joka valmistuu kesällä 2024.
Hämeenlinnan Quattroservicesin paikallinen yksikkö on valittu Kanta-Hämeen keskussairaalan sähköurakointiin niin sanotun ”kuuman sairaalan” osalle. Kyseessä on vaativin osa sairaalasta, muun muassa leikkaussalien sähköistys. Tampereen yksikön talotekniikkaprojektikohteita ovat muun muassa Nokian hyvinvointikeskus, Tampereen teknillisen oppilaitos sekä Sammon koulu Tampereella.
Lue lisää
Katso kaikki <a href="https://talotekniikka-lehti.fi/quattroservices-avainroolissa-useissa-talotekniikkaprojekteissa-allianssien-avulla-suomalaiset-suurhankkeet-saadaan-talotekniikan-osalta-taitavasti-maaliin/">
01.02.2023
</a>
Quattroservices avainroolissa useissa talotekniikkaprojekteissa – ”Allianssien avulla suomalaiset suurhankkeet saadaan talotekniikan osalta taitavasti maaliin”
https://talotekniikka-lehti.fi/vesihuoltoko-nakymatonta-kaupunkia-ikaantyvat-vesihuollon-verkostot-ja-vesihuoltoinfran-tila-ovat-yleismaailmallinen-haaste/
Ikääntyvät vesihuollon verkostot ja vesihuoltoinfran tila ovat yleismaailmallinen haaste
<a href="https://talotekniikka-lehti.fi/kiinteisto-ja-rakentamisala-julkaisi-yhteiset-hallitusohjelmatavoitteet-suomi-tarvitsee-maankaytosta-asumisesta-liikenteesta-ja-rakentamisesta-vastaavan-ministerin/">
30.01.2023
</a>

Quattroservices avainroolissa useissa talotekniikkaprojekteissa – ”Allianssien avulla suomalaiset suurhankkeet saadaan talotekniikan osalta taitavasti maaliin”

Volvo Trucks lanseeraa nyt uuden, vahvemman kaasukäyttöisen kuorma-auton, joka voi käyttää nesteytettyä biokaasua. Uusi kuorma-auto pystyy suorittamaan entistä vaativampia pitkän matkan kuljetustehtäviä, samalla vähentäen CO2-päästöjä.
Viisi vuotta sitten Volvo Trucks lanseerasi kuorma-autonsa, jotka voivat käyttää nesteytettyä biokaasua, jota usein kutsutaan LBG:ksi. Kyseessä on uusiutuva polttoaine, jota voidaan valmistaa monentyyppisestä orgaanisesta jätteestä, kuten ruokajätteestä. Polttoaine voi vähentää kuljetuskaluston CO2-päästöjä jopa 100 %.
”Biokaasu täydentää erinomaisesti sähköisiä kuljetuksia, sillä se auttaa kuljetusyrityksiä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteensa ja pyrkimään kohti ilmastoneutraaleja kuljetuksia”, sanoo Daniel Bergstrand, Volvo Trucksin kaasukäyttöisten kuorma-autojen tuotepäällikkö.
Kaasukäyttöiset kuorma-autot, Volvo FH ja FM, saavat uuden 500 hevosvoiman tehotason aiempien 420 ja 460 hv:n moottoreiden rinnalle. Kaasumoottorit saavat myös merkittäviä teknisiä päivityksiä, jotka tekevät niistä Volvon mukaan jopa 4 % polttoainetehokkaampia, mikä yhdessä uuden 10 % suuremman kaasusäiliön kanssa lisää toimintamatkaa.
”Tehokkaiden kaasukäyttöisten kuorma-autojemme suorituskyky on verrattavissa dieselautoihin. Tankkaus on lähes yhtä nopeaa kuin dieselautoissa, ja kasvava yli 600 polttoaineaseman verkosto sekä LBG:lle että LNG:lle Euroopassa tekee niistä ihanteellisia pitkän matkan kuljetuksiin”, Daniel Bergstrand kertoo.
Täydentynyt kaasukäyttöisten kuorma-autojen mallisto sopii Volvo Trucksin mukaan hyvin sen kolmen polun strategiseen suunnitelmaan nollapäästöjen saavuttamiseksi: akkusähkökuorma-autot, polttokennosähkökuorma-autot ja polttomoottorit, jotka käyttävät uusiutuvia polttoaineita, kuten biokaasua, HVO:ta tai jopa vihreää vetyä.
”Tarvitaan useita teknisiä ratkaisuja, koska energia- ja polttoaineinfrastruktuurin saatavuus vaihtelee suuresti maittain ja alueittain ja myös siksi, että kuljetuksiin liittyvät vaatimukset voivat vaihdella”, Daniel Bergstrand sanoo.
Suuret suunnitelmat fossiilisen LNG:n korvaamisesta LBG:llä Euroopassa
LBG:n tuotannon Euroopassa odotetaan lisääntyvän nopeasti siirtyäkseen pois fossiilisen LNG:n käytöstä. EU-komissio on esittänyt REPower EU -nimisen suunnitelman, jossa painopiste on kotimaisen tuotantokapasiteetin lisäämisessä erityyppisille energiamuodoille. Suunnitelmana on lisätä vuotuista biokaasun tuotantoa kymmenen kertaa vuoteen 2030 mennessä ja ala on jo aloittanut nopean kasvun. Myös Euroopan ulkopuolella biokaasupotentiaali herättää kiinnostusta.
Tietoa Volvon kaasukäyttöisistä kuorma-autoista:
- Tuotemallit: Volvo FH, FM ja FMX
- Tehot: 420, 460 ja 500 hv
- Polttoaine: LBG (nesteytetty biokaasu) tai LNG. Pieni määrä dieseliä tai HVO:ta käytetään kaasun sytyttämiseen.
- Toimintamatka: jopa 1000 km
- Moottoritekniikka: Dieselmoottorin korkeaa hyötysuhdetta hyödyntämällä saavutetaan sama ajettavuus kuin dieselkuorma-autossa, mikä mahdollistaa ajamisen suurilla kuormilla ja pitkillä matkoilla
- Uudet kaasukäyttöiset moottorit ovat jopa 4 % polttoainetehokkaampia kuin aiemmat moottoriversiot
- Kaasumoottorit on päivitetty kokonaan ja tehokkuutta lisäävät uudet ruiskutussuuttimet ja alhaisempaa kitkaa aiheuttavat männät sekä uusi turbo, säädettävä öljypumppu ja kampikammion tuuletus, joka käsittelee suodattamatonta öljyä
Tietoa nesteytetystä kaasusta:
- LBG (tunnetaan myös nimellä Bio-LNG) on uusiutuva polttoaine, joka on nestemäistä biokaasua (biometaani). Mistä tahansa orgaanisesta jätteestä voidaan tuottaa biokaasua, esimerkiksi puhdistamoiden lietteestä, ruokajätteistä, lannasta ja muista jäännöstuotteista.
- LNG (Liquiified Natural Gas) on fossiilinen kaasu (metaani), jota saadaan maanalaisista tai merenalaisista varastoista
- Biokaasun nesteytysprosessi on sama kuin LNG:n; kaasu jäähdytetään -162 asteeseen. Polttoaine vie tällöin huomattavasti vähemmän tilaa, mikä mahdollistaa paljon suuremman energiamäärän tuomisen kuorma-autoon, mikä taas lisää toimintamatkaa merkittävästi.
- EU:n komission tavoite (REPower EU) on nostaa vuotuinen biokaasun tuotanto kymmenkertaiseksi 35 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Yli 78 LBG-laitosta on jo vahvistettu valmistuvan Euroopassa vuoteen 2024 mennessä. Saksan ja Italian sekä Alankomaiden odotetaan olevan johtavia LBG-maita tulevina vuosina.

Volvo Trucks lisää tehoa biokaasuautomallistoon

Mitä: Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan uusien ilta
Missä: Domus Gaudium, Leppäsuonkatu 11, 00100 Helsinki (Soita etuovella summeria ”Ulrika”)
Milloin: Keskiviikkona 15.2.2023 klo 17-19:15
Tervetuloa tutustumaan Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjaan ja nauttimaan herkullista vegaanista ruokaa!
Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan tavoitteena on edistää kestävämpää ruokakulttuuria ja saada ruokapalvelut tarjoamaan asiakkailleen päivittäin ilmastokestävää, ravitsemuksellisesti täysipainoista ja maukasta kasvisruokaa. Kampanjalla on reseptipankki, joka sisältää 30 ruokapalveluille suunnattua kasvisruokareseptiä. Lisäksi kampanja tarjoaa ruokapalveluille mm. viestintämateriaaleja ja koulutuksia. Lue lisää ja tutustu reseptipankkiin osoitteessa
https://ilmastoruoka.fi/
Uusien illassa keskustelemme kampanjan teemoista ja eri tavoista tulla mukaan kampanjan toimintaan. Tarjolla on myös ilmastoruoka.fi -sivuston resepteillä valmistettua ruokaa! Tule mukaan edistämään kanssamme ilmastokestävää ruokakulttuuria!
Facebook-tapahtuma:
https://fb.me/e/2M8rxgHqP
SAAPUMINEN JA ESTEETTÖMYYS
Järjestötila Ulrika sijaitsee Domus Gaudiumissa (Leppäsuonkatu 11) Etu-Töölössä. Sisäänkäynti on Leppäsuonkadun varrella olevalla pienellä aukiolla. Oven vieressä on pyörätelineitä ja summeri, jossa lukee Ulrika – soita sitä ja odota, että joku tulee päästämään sinut sisälle.
Ulrikaan päästäkseen ei tarvitse kulkea portaita (rakennuksessa on hissi), mutta sisätiloissa on joitakin kynnyksiä. Ulrika-tila on esteetön, ja rakennuksen samassa kerroksessa on esteetön ja sukupuolineutraali WC. Lastenrattaat voi jättää Ulrikan eteiseen. Tilassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, joiden mukaan kaikenlainen syrjintä ja häirintä on kiellettyä.

IKK uusien ilta - Tule mukaan edistämään ilmastokestävää ruokakulttuuria!

Kymmenen kautta jääkiekon ammattilaisliiga NHL:ssä pelannut Hagman on mukana henkilöstöpalveluyritys Eezyn järjestämässä vuoden mittaisessa kokeilussa, jossa kiekkoilija pääsee testaamaan erilaisia työpaikkoja. Yksi työharjoittelupaikoista oli Jatkeen hotellityömaa Helsingin ydinkeskustassa.
Kokeilun taustalla on entisen ammattiurheilijan toive löytää uusia haasteita elämäänsä. Nikke tryout -kokeilussa Hagman toivoo löytävänsä itselleen uuden työn vaikka ei ole vielä varma, mikä on hänen oma juttunsa. Ensimmäinen muutaman kuukauden mittainen työjakso sisälsi toimistotöitä Viaplay Group-yhtiössä.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Entinen NHL-kiekkoilija kokeili rakennustyömaan arkea työharjoittelussa

Autoalan Tiedotuskeskus on saanut tammikuun 2023 tilastot pakettiin. Raportti kertoo, että kuorma-autojen kauppa on piristymään päin, kun vertailukohdaksi otetaan vuoden 2022 tammikuu. Autotuojat ja -teollisuus ry näkee kuorma-autojen markkinan ennakoitua parempana.
Kuorma-autoja ensirekisteröitiin tammikuussa 2023 yhteensä 395, joka on 7,0 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 tammikuussa. Yli 16 tonnin painoluokan kuorma-autoja rekisteröitiin nyt tammikuussa 286, joka on 7,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 tammikuussa. Raskaiden kuorma-autojen rekisteröinnit ylittivät jopa jo pitkä aikavälin tammikuun keskiarvon noin 5,5 prosentilla.
Keskiraskaita 6–16 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin tammikuussa 22, joka on 16,1 prosenttia viime vuotta suurempi. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin 87, eli 3,6 prosenttia viime tammikuuta enemmän.
”Kuorma-autojen tuotannossa komponenttipula näyttäisi jo helpottavan ja vahvaa tilauskantaa on päästy purkamaan. Myös uusien kuorma-autojen kysyntä on ollut taloudelliseen tilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Kysyntä on kohdistunut erityisesti raskaimpiin kuorma-autoihin. Kuorma-autojen markkina näyttää tänä vuonna ennakoitua paremmalta”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Linja-autoja ensirekisteröitiin tammikuussa yhteensä 17, joista 11 oli kokonaismassaltaan pieniä alle 8 tonnin linja-autoja. Linja-autoja rekisteröitiin saman verran kuin viime vuoden tammikuussa.

Kuorma-autojen rekisteröinnit kasvussa

Lahden kaupunki ja Fazer ovat tehneet esisopimuksen 34 hehtaarin tontista Pippo-Kujalan teollisuusalueella. Esisopimus edeltää varsinaista kiinteistökauppaa ja uuden makeistehtaan investointipäätöstä.
Sopimukseen kirjatun tontin asemakaava vahvistettiin viime vuoden lopulla.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Fazer teki esisopimuksen Lahden tehdastontista – investointipäätös yhden askeleen lähempänä

AKT:n lakoilla ajettaisiin vientiteollisuus ja Suomi vauhdilla päin seinää
Tiedotteet | 01.02.2023
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ilmoittamat lakkovaroitukset osoittavat kylmäpäistä päättäväisyyttä ajaa vientiteollisuus ja koko Suomi päin seinää. Seuraukset ja vahingot lakoista olisivat suuret, ja niiden seurauksista kärsittäisiin vielä pitkään.
AKT on antanut lakkovaroituksen satamiin, kuorma-autoalalle, säiliöauto- ja öljytuotealalle sekä terminaalitoiminta-alalle. Jos ratkaisuun ei AKT:n neuvottelupöydissä päästä, AKT:n lakot alkavat keskiviikkona 15.2. AKT:n lakkovaroitukset ovat jatkoa ammattiliittojen aloittamalle lakkokeväälle.
Elämme talvella 2023 aikaa, jossa olemme toipumassa globaalista pandemiasta, Euroopassa käydään täysimittaista hyökkäyssotaa ja talous on vajoamassa taantumaan. Lisäksi muutosneuvotteluja käydään useammalla kemianteollisuuden toimialalla. Kun malttia kipeimmin kaivataan selvitäksemme vaikeista ajoista, heittää ammattiyhdistysliike vain bensaa liekkeihin, kuin millään ei olisi mitään merkitystä.
Herättää myös kummastusta, onko AKT:n työtaistelutoimet todella vientiteollisuuden TES-neuvottelupöydissä istuvien Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron ja heidän jäsentensä etu.
Suomen satamissa kulkee 400 miljoonan euron arvosta tavaraa päivittäin
Satamien merkitys on Pohjolan porukoilla sijaitsevalle Suomelle valtava. Tonneissa mitattuna yli 95 % tuonnista ja viennistä kulkee satamien kautta. Euromääräisesti satamien kautta kulkevan tavaraviennin ja -tuonnin arvo on yli 80 %. Satamien kautta kulkee noin 400 miljoonan euron arvosta tavaraa päivittäin.
AKT:n lakko ei kohdistu vain vientiin, vaan myös kaikkiin merirahtina tuotantopanoksia tuoviin yrityksiin. Yhtä lailla lakko katkoo kumipyöräliikennettä, joka on pitkien etäisyyksien maassa elinehto.
– AKT:n lakonuhilla isketään siihen, mihin kansainvälinen kauppa perustuu: luotettavuuteen ja toimintavarmuuteen. Kun tähän luottamukseen tulee häiriö, käännytään hyvin nopeasti niiden toimijoiden puoleen, jotka pystyvät tilauksensa hoitamaan. Jos satamat nyt laitetaan säppiin, ongelmat eivät pääty lakon päättyessä, vaan luottamuspulaa joudutaan kuromaan umpeen todella pitkään, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.
Lisätietoja:
Minna Etu-Seppälä
Johtaja, työelämä
Kemianteollisuus ry
Puh: 040 778 0182
Katso myös
Tiedotteet | 31.01.2023
[Teollisuusliitolta täydellistä välinpitämättömyyttä ](/fi/uutishuone/tiedotteet/teollisuusliitolta-taydellista-valinpitamattomyytta)
Tiedotteet | 31.01.2023
[Lakot alkavat kemianteollisuudessa 1.2.2023](/fi/uutishuone/tiedotteet/lakot-alkavat-kemianteollisuudessa-1-2-2023)
Tiedotteet | 27.01.2023
[Surullinen näytelmä saa jatkoa – Ammattiliitto Pron tänään ilmoittama lakko ja ylityökielto ovat osa isompaa kuvaa, suhteellisuudentajua ei nyt ole ](/fi/uutishuone/tiedotteet/surullinen-naytelma-saa-jatkoa-ammattiliitto-pron-tanaan-ilmoittama-lakko-ja-ylityokielto-ovat-osa-isompaa-kuvaa-suhteellisuudentajua-ei-nyt-ole)
Tiedotteet | 24.01.2023
[Mopo on karannut täysin käsistä Teollisuusliitolta](/fi/uutishuone/tiedotteet/mopo-on-karannut-taysin-kasista-teollisuusliitolta)

AKT:n lakoilla ajettaisiin vientiteollisuus ja Suomi vauhdilla päin seinää

Nuoret kesätyöntekijät Loviisassa kiven alla – haku tehdään mahdollisimman helpoksi: "Asiakaspalvelutyöt ovat monen mielestä pelottavia"
Loviisan nuorisopalvelut ja Loviisan Yrittäjät tekevät yhteistyötä, jotta nuoria saadaan kesätöihin.
Tänä vuonna Loviisan kaupunki ja Loviisan Yrittäjät tekevät kesätyönhaun mahdollisimman helpoksi nuorille. Viime kesänä Loviisassa oli enemmän kesätöitä tarjolla, mitä oli hakijoita. Tänä vuonna tilanne voi olla vielä haasteellisempi.

Nuoret kesätyöntekijät Loviisassa kiven alla – haku tehdään mahdollisimman helpoksi: "Asiakaspalvelutyöt ovat monen mielestä pelottavia"

Energiayhteisö
Mikä on energiayhteisö?
Energiayhteisöt ovat eri toimijoiden yhteenliittymiä, jotka hyödyntävät yhteistä sähköntuotantoa.
Taloyhtiöt voivat ottaa oman sähköntuotannon monipuolisemmin käyttöön perustamalla energiayhteisön. Aikaisemmin taloyhtiön omaa voimalaitosta, esimerkiksi aurinkopaneeleita, on voitu hyödyntää vain kiinteistösähkön tarpeeseen, kuten yhtiön yhteisiin tiloihin, teknisiin laitteisiin tai valaistukseen. Energiayhteisön perustaminen mahdollistaa tuotetun sähkön käyttämisen myös taloyhtiön asuntojen ja liiketilojen hyödyksi. Myös mahdollisia sähkövarastoja, akkuja voidaan käyttää energiayhteisön hyödyksi.
Miten voi perustaa energiayhteisön?
Paikallisen energiayhteisön voivat perustaa esimerkiksi taloyhtiön osakkaat. Tämä onnistuu, jos perustajat ovat saman, yhteisen kiinteistösähköverkon piirissä. Päätös tehdään taloyhtiön yhtiökokouksessa, se ei vaadi taloyhtiön kaikkien osakkaiden hyväksymistä, vaan voidaan tehdä enemmistöpäätöksellä.
Yhteisö voi hankkia oman aurinkosähköjärjestelmän. Samalla se sopii, miten itse tuotettu aurinkosähkö jaetaan osakkaille ja kenelle sähkönmyyjälle ylimääräinen sähkö myydään. Mittarointi järjestetään niin, että aurinkovoimalan tuottaman sähkön osuus on eriytettävissä julkisesta sähköverkosta ostetusta energiasta.
Miten energiayhteisön tuotto jaetaan?
Oman sähköntuotannon osuus jaetaan ja hyvitetään yhteisön jäsenten sähkönkäytöstä. Ennen ylijäämäsähkön jakamista mittauksessa huomioidaan netotus eli kulutuksesta vähennetään tuotetun energian määrä.
Energiayhteisön (kiinteistön sisäinen energiayhteisö) edellytykset
- Kaikki sähkönkäyttöpaikat ovat yhden liittymän yhteydessä
- Kohde sijaitsee saman kiinteistön tai kiinteistöryhmän alueella
- Käyttöpaikoilla on voimassa oleva verkkopalvelusopimus, energian myyntisopimus ja sähkön mittaus
- Ilmoitus tuotantolaitteiston liittämisestä on annettu ja käsitelty
Sähkön hyvityslaskentaa varten taloyhtiön tulee päättää kahdesta ylijäämäsähkön jakotavasta:
- SMA: Ylijäämäsähkö siirretään tuotannon käyttöpaikalle, jolla on tuotannon verkkopalvelu ja ostosopimus (taloyhtiön yhteisten kiinteistömittauksen käyttöpaikka)
- SMB: Ylijäämä jaetaan kaikille yhteisön jäsenille sovitulla prosenttiosuudella, jolloin kaikilla näillä käyttöpaikoilla on oltava tuotannon verkkopalvelu ja ostosopimus
Kuinka toimin energiayhteisön perustamisessa?
- Taloyhtiö suunnittelee tuotantolaitteiston hankinnan ja varmistaa laitteiston liitettävyyden.
- Taloyhtiö tekee päätöksen tuotantolaitteiston hankkimisesta ja asennuksesta
- Laitteiston asennuksesta vastaava urakoitsija ilmoittaa sähköyhtiölle tuotannon liittämisestä jakeluverkkoon
- Taloyhtiö päättää energiayhteisön perustamisesta, valitsee yhteyshenkilön ja selvittää
- Energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat
- jako-osuudet, joiden summa pitää olla 100% ja ylimääräisen energian jakotavan
- Taloyhtiö tekee ilmoituksen sähköyhtiölle
- Energiayhteisöpalvelu alkaa noin kahden viikon kuluttua ilmoituksesta
Lisätietoja energiayhteisöistä verkkopalvelu@raumanenergia.fi

Energiayhteisö

Tuhannet eri yhdistelmät erilaisiin koneistustarpeisiin ja työkalun vaihto ilman asetusaikaa auttavat kehittämään tuotantoa. Iscar esitteli 2000-luvun alussa uudet kovametalliset MULTI-MASTER-vaihtopäät pyöriville työkaluille, mikä oli merkittävä askel lastuavien työkalujen kehityksessä. Vaikka vaihtopäisiä työkaluja oli olemassa jo paljon aiemminkin, MULTI-MASTER-tuotesarja muutti perinteistä käsitystä niistä.
MULTI-MASTER-tuotesarjan vaihtopäissä käytetään kierrettä kiinnittämään kärki eri materiaaleista valmistettuihin varsiin. Päiden ja niiden kierteiden täyskovametalli on erittäin kovaa ja kestää hyvin kulutusta, mutta sillä on matalampi iskuvahvuus verrattuna pikateräkseen. Vaihtopään kierteeseen kohdistuu kovia voimia, jotka vaikuttavat työkalun toimintaan varsinkin silloin, kun siihen kohdistuva kuorma on jaksottaista. Lisäksi vaihtopäisissä pyörivissä työkaluissa on usein suhteellisen pieni halkaisija (yleensä 6–32 mm), mikä rajoittaa myös kiinnityksen kierteen halkaisijoita sekä kierreprofiilin korkeutta.
Edellä mainitut seikat tekevät standardikierteiden käytöstä mahdotonta, minkä vuoksi tarvitaan erikoiskierrettä, joka sopii aina tapauskohtaisesti kyseiseen työkaluun ja halkaisijaan. Tämän vuoksi kierrekiinnitteisten vaihtokärkisten työkalujen hyödyntäminen on aikaisemmin ollut varsin rajallista. Iscarin MULTI-MASTER-työkalujen erikoiskierreprofiilin ansiosta nämä haasteet on saatu ratkaistua (kuva 1). Tämän jälkeen suurin osa työkalujen valmistajista onkin kehittänyt oman kierrekiinnitteisen ratkaisunsa.
MULTI-MASTER-tuotesarjassa käytettävä kierrekiinnitys erikoisprofiililla tekee työkaluista monipuolisempia, kestävämpiä ja käyttäjäystävällisempiä kuin tavanomaiset täyskovametalliset työkalut. Niiden vaihtopäät voidaan kiinnittää ja irrottaa ilman että työkalua tarvitsee irrottaa koneesta. Vaihtokärki asettuu paikalleen tarkasti eikä työkalua sen vuoksi enää tarvitse asettaa uudelleen, mikä säästää etenkin suuremmissa sarjoissa paljon aikaa.
Yksi MULTI-MASTER-työkalujen parhaista ominaisuuksista on laaja vaihtopäävalikoima, joka kattaa laajalti niin jyrsinnän, reiän koneistuksen, kaiverruksen kuin hammastuksen sovellukset. Jyrsinnässä työkaluilla voidaan koneistaa kulmia, tasoja, 3D-pintoja, viisteitä, poteroita ja taskuja, uria ja kierteitä niin suurilla pöytäsyötöillä kuin suurilla nopeuksillakin. Myös reiän koneistuksessa onnistuu monenlaiset sovellukset keskiöporaamisesta upotukseen. MULTI-MASTER yhdistää kaksi erilaista vaihtopäätyyppiä: kovametalliaihiosta hiomalla valmistetut ja sintraamalla muotoon prässätyt työkalut, joissa on hiottu särmä. Kun vaihtopään lisäksi valitaan sopiva varsi, adapteri ja vähennysosa, saadaan paras mahdollinen yhdistelmä metallin työstämiseen. Vaihtopäät soveltuvat myös erinomaisesti erikoistuotteiden aihioiksi, jolloin työkalusta saadaan juuri koneistustarpeisiin soveltuva ratkaisu. Kaikkien ominaisuuksiensa ansiosta MULTI-MASTER-tuotesarjan työkalut parantavat tuottavuutta ja pienentävät kustannuksia. Vaihtopäät ovat ylipäätään paljon kustannustehokkaampi vaihtoehto ja ne tuovat tuotantoon paljon erilaisia kehitysmahdollisuuksia.
Lentokoneteollisuuden tarpeisiin on kehitetty kuusileikkuiselle varsijyrsimelle soveltuvia vaihtopäitä 8–25 mm halkaisijoille. Nämä soveltuvat titaanien, mukaan lukien β-seoksien, koneistamiseen trokoidijyrsinnän menetelmillä. Vaihtopäitä on saatavilla eri hammasjakoisilla leikkuilla ja muuttuvanousuisena, jonka avulla voidaan parantaa työkalun värinänvaimennusta. Tyypilliset lentokoneteollisuudessa tarvittavat sovellukset vaativat 50 asteen viistekulmaa. Samaa kulmaa vaaditaan usein myös lentokoneiden niittauskohdissa. MULTI-MASTER-sarjan ratkaisu on kaksileikkuinen upotusvaihtopää (kuva 2), jossa on 100 asteen kärkikulma 9,525–19,05 mm halkaisijoissa. Nämä vaihtopäät soveltuvat myös viisteytykseen ja poraukseen.
Viisiakselisten CNC-koneiden yleistyminen on tuonut uusia tehokkaita menetelmiä monimutkaisten 3D-muotojen jyrsintään. Tämän vuoksi myös tällaiseen tarkoitukseen soveltuvien lastuavien työkalujen, kuten tynnyrivarsijyrsinten, kysyntä on kasvanut.
Reiän koneistuksen saralla on lähiaikoina kehitetty tasapohjaisia porakärkiä matalien reikien poraamiseksi teräksiin, ruostumattomiin teräksiin ja valurautoihin (ISO P- ja K-alueet), kuten myös kaltevien tasojen reikien poraamiseen (kuva 3). Porakärjen halkaisijan toleranssi on h7 ja niillä voidaan porata 1,2xD saakka.
Yksi MULTI-MASTER-tuotesarjan eduista on erikoisprofiilit. Tuotesarjaan kuuluu lukuisia pinnoittamattomasta kovametallista valmistettuja aihioita, joista saadaan valmistettua räätälöityjä tuotteita. Aihiovalikoimaan on lisätty myös kiekkoaihiot (kuva 4), joista voidaan kätevästi räätälöidä ratkaisuja erilaisiin uran- ja kierrejyrsinnän sovelluksiin.
Nykyaikainen tuotanto avaa uusia mahdollisuuksia uusille sovelluksille. Uudet sovellukset vaativat niihin suunniteltuja työkaluja, mihin ISCARin monipuolinen työkalujen ja vaihtopäiden MULTI-MASTER-tuotesarja onkin erinomainen ja tuottava ratkaisu.
Iscar Finland Oy
www.iscar.fi

Eurometalli

EDISTYKSELLISTÄ VAIHDETTAVUUTTA

Joensuulainen Heikkinen Yhtiöt on ostanut enemmistöosuuden Tiilikaari oy:stä. Raumalainen pk-yritys on erikoistunut uimahallien laatoitustöihin ja yrittäjä-toimitusjohtaja Antti Mannonen jatkaa sen työpäällikkönä ja osakkaana. Häntä pidetään yhtenä Suomen arvostetuimmista uimahalliosaajista.
Tiilikaari työllistää kymmenen uimahalleihin erikoistunutta laatoittajaa sekä aliurakoitsijoita. Yhtiön liikevaihto on noin 2,3 miljoonaa euroa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Heikkinen teki kaupat Tiilikaaresta – vahvempi ote uimahallilaatoituksiin

Päivämäärä: 1.2.2023
Olemme päivittäneet Cederrothin ensiapuaseman suositulla Cederroth Soft laastari beigellä. Soft-laastari on joustava, muotoiltava, liimaton ja itsekiinnittyvä laastari, antaen maksimaalisen liikkuvuuden. Soft-laastari on innovatiivinen täydennys perinteisille laastareille, kun tarvitaan joustavaa, nopeaa ja suojaavaa ratkaisua, joka pysyy kiinni käsin työskenneltäessä. Soveltuu kaiken tyyppisille pienille haavoille riippumatta kuumuudesta, kylmästä, kosteudesta tai kuivasta ja pysyy jopa vedessä. Se ei myöskään tartu ihoon tai ihokarvoihin. Ensiapuaseman Soft- laastariannostelijan integroitu leikkuuterä helpottaa käyttöä ja saat laastaria aina tarvittavan määrän. Cederrothin ensiapuasema on ensiapuvälineiden perusta. Se sisältää tuotteita erityyppisten vammojen hoitoon, ja sitä voidaan myös helposti mukauttaa erilaisiin ensiaputilanteiden tarpeisiin.
Vihreästä entistä vihreämpää Cederrothin ensiapuasemien ja automaattien vihreä muovi valmistetaan vähintään 85 prosenttisesti kierrätetystä muovista tammikuusta 2022 alkaen. Käytämme vanhojen jääkaappien muovia ja annamme sille uuden elämän Ensiaputuotteina, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä 90 % verrattuna uuden muovin tuottamiseen. Pakkauslaatikot valmistetaan 90 % kierrätetystä pahvista.
Lue lisää kestävästä kehityksestä:
https://www.cederroth.com/fi/tietoa-meista/kestava-kehitys/
Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
[Lue lisää...](/tietosuoja/linkki.html)

Vihreästä entistä vihreämpää ja paremmin varusteltua

Yleisin kansainvälisten mittausverkostojen käyttämä paikkausmenetelmä aiheuttaa systemaattisen virheen pohjoisten ekosysteemien hiilitaseisiin, Ilmatieteen laitoksen johtamassa tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Virheen takia hiilinielut on arvioitu todellista pienemmiksi ja hiilen lähteiden päästöt on yliarvioitu. Tutkimuksen mukaan virhe on merkittävä, jopa samaa suuruusluokkaa kuin ekosysteemin koko vuotuinen hiilitase.
Virhe johtuu auringonsäteilyn voimakkaasti epäsymmetrisestä jakaumasta pohjoisilla leveysasteilla.
Metsien, peltojen ja soiden hiilitaseita mitataan yleisesti pyörrekovarianssimenetelmällä. Se mittaa ekosysteemien ja ilmakehän välistä hiilidioksidin vaihtoa jatkuvatoimisesti. Osa mittauksista joudutaan hylkäämään epäsopivien mittausolosuhteiden vuoksi, ja katkoja syntyy myös laitevikojen seurauksena. Puuttuvien mittausten arvioiminen aikasarjojen täydentämiseksi on olennainen osa hiilitaseiden laskentaa. Tutkimuksessa arvioitiin siis juuri näiden paikkausmenetelmien vaikutusta hiilitaseiden arviointiin pohjoisilla leveysasteilla
Tutkimuksessa näytettiin, että uudella koneoppimiseen perustuvalla menetelmällä virhe voidaan korjata. Kun parannetut menetelmät otetaan käyttöön kansainvälisissä vuomittausverkostoissa, pohjoisten ekosysteemien hiilitaseista saadaan entistä totuudenmukaisempia arvioita, tutkimuksessa todetaan.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu “A widely-used eddy covariance gap-filling method creates systematic bias in carbon balance estimates” -artikkelissa, joka löytyy
Scientific Reports -lehdestä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat,
[tilaa Metsälehti tästä](/tilaa-lehti/).

Tutkimus: Pohjoisten ekosysteemien hiilinielut arvioitu todellista pienemmiksi

Skanska ja Pirkanmaan Osuuskauppa ovat tehneet sopimuksen Ylöjärven S-Marketin saneerauksesta ja laajennuksesta uudeksi Prismaksi.
Urakassa nykyisen S-Marketin sisätilat saneerataan ja julkisivut verhoillaan. Lisäksi myymäläkiinteistöön rakennetaan kaksikerroksinen laajennusosa, jonka myötä sen kokonaispinta-ala kasvaa noin 15 000 bruttoneliömetriin. Kellarikerroksen parkkihalliin tulee 168 autopaikkaa.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!

Skanskalle Ylöjärven Prisman rakennusurakka – valmista syksyllä 2024

Vuosi alkoi vaisulla vireellä
KM-maataloussalkkumme tammikuu sujui monilta osin uutishiljaisuudessa. Jos mukaan ei oteta nimitystoimikuntien ehdotuksia varsinaiselle yhtiökokoukselle, yhtiöt keskittyivät paljolti helmikuussa julkistettavien vuoden 2022 tilinpäätösten sorvaamiseen.
 

Vuosi alkoi vaisulla vireellä

Kesko on valinnut Lujatalon Vaasan K-Citymarket Kivihaan laajennushankkeen rakentajaksi. Hankkeen arvo on 10 miljoonaa euroa.
Rakennustyöt ovat jo käynnissä ja uusitun kauppapaikan on määrä valmistua keväällä 2024.
Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille
Olen jo tilaaja
Rekisteröidy
En ole vielä tilaaja
Tilaa Rakennuslehti Ota koejakso!